Peliriippuvuuvainen nuori.

Valtti
1

Moi!

Täällä kirjottelee kohta 16 vuotias peliriippuvainen poika.

Monta vuotta ollaan oltu riippuvaisia erilaisiin uhkapeliin. Ensiksi kuvioihin RAY:n automaatit, noiden ikärajojen noustua, kun ei enää marketeissa voinut 10 sekuntia enempää pelata piti keksiä jotain uutta, jossakin vaiheessa alettiin heittämään kavereiden kanssa kolikkoa rahasta, tätä tapahtui jatkuvasti, koulun välitunneilla, vapaa-ajalla, sekä joskus myös kesken oppituntien. Suuristakin panoksista oli kyse, tuon ikäiselle varsinkin, välillä jopa 20 euroa yhdessä kolikonheitossa.

Kolikonheiton menetettyä hohtonsa alettiin pelaamaan korttia. Viikonloput etenkin menee siinä, että nuorisotalolla pelataan korttia rahasta. Nuorisotalon kiellettyä uhkapelit täytyi keksiä jotain uutta. Nyt viimeaikoina on alettu kavereiden kanssa pelaamaan viikonloppuisin pokeriturnauksia, jonkun kotona. Yleensä sisäänostona kymmenen euroa.

Myöhemmin omalta osalta on alkanut kuvioihin tulla jotain uutta, nettipelit, tai onhan ne ollut jo pitkään, mutta vain netin ilmaisrahojen muodossa. No sitten kun tässä hiljattain sain oman VISA-electron kortin, niin siitähän lähti vasta kunnon pelit käyntiin. Pari kertaa meni illassa noin sata euroa nettipokeriin. Kerran talletettuani kympin erissä yhteensä reilun satasen illassa nousinkin sitten slotteja pelaamalla tonniin. No niitä sitten yritin kotiuttaa omalle tilille, mutta se kaatui siihen että olin avannut pelitin tätini nimellä ja tiedoilla. Ehkä olisin saanut ne hänen tilille nostettua, mutta se häpeä että olisin joutunut kertomaan kaiken, jonka kyllä käytännössä olin päättänyt tehdäkin. Kuitenkin ajattelin pelata ensin satasen, jonka jälkeen toisen jne, kunnes pelitilillä oli enää 0 euroa. Voi vituksen määrää tässä pisteessä, niinkuin monessa muussakin. No pelithän jatkui siitä vielä vähän aikaa, kunnes pankin puolesta korttini suljettiin. Tämä vaihe siis kesti vain noin 2 viikkoa. No tämän jälkeen olen jatkanut netissä ilmaispokeriturnausten pelaamista, sekä kavereiden kanssa pelattu viikonloppuisin turnauksia. Sen ajan, mitä en itse pelaan katson netistä ammattilaispelaajien pelejä netistä tai lueskelen pokerioppaita sun muita. Pelit kuitenkin kokoajan mielessä.

Yhteensä tässä noin kolmen vuoden uhkapeleihin mennyt about 3000€, suuri summa ikäiselleni. Pitkään olen tiedostanut olevani peliriippuvainen. Monesti on pelaaminen päätetty lopettaa, heikoilla tuloksilla. Eilen päätin taas, että en voi jatkaa näin, suuremmalla tahdolla kuin koskaan. En halua uhrata omaa elämääni peleille, sekä pelivelkojen maksamiseen. Olen vain lähes varma että tästä repsahdetaan vielä hyvinkin pian. Toivon että tästä pelihelvetistä olisi vielä tie pois, se vain pitää jostain löytää. Pelottaa myöskin se päivä kun täytän 18-vuotta jollion saan laillisesti tehdä tätä kaikkea.

Tästä riippuvuudestani tietävät lähinnä kaverini, perheeni kanssa en asiasta ainakaan ole puhunut koskaan.

Anteeksi sekava teksti, kiitos jos jaksoit lukea :slight_smile: Vielä tiivistettynä kaikki, olen helvetin peliriippuvainen nuori, joka haluaa eroon tästä kaikesta. Vielä hyvän sään aikana.

Mitä minun tulee tehdä?

2

Terve,

Sulla on siinä mielessä hyvä tilanne, että oot tajunnu ongelmas jo noin nuorena. Onnittelut ja kunnioitukset siitä! Elät ilmeisesti kuitenkin vielä vanhempiesi luona? Nyt vaan silppuat sen Visa Electronin ja kannat vain minimimäärän käteistä mukanas - ja päätät, ettet pelaa enää, ikinä.

Suosittelen lukemaan tätä forumia ja miettimään sitä, mitä sun elämäs saattaa olla muutaman vuoden päästä. Täältä löydät ne tarinat mitä se voi olla, jos jatkat pelaamista. Jos lopetat pelaamisen - sulla on ovet auki mihin tahansa.

Tiedän, että tää kuulostaa lässytykseltä, mutta sulla on oikeasti koko tulevaisuus edessäs. Ja se tulevaisuus kannattaa rakentaa ilman pelejä. Olet jo osoittanut ja myöntänyt, että pelaaminen ei pysy hanskassa, joten itse suosittelen lämpimästi nollatoleranssia, eli täyttä pelaamattomuutta. Itse uskottelin vielä pitkään itselleni että voisin pelata ‘hallitusti’, sen jälkeenkin kun olin tajunnut, että menee joskus ‘vähän’ liikaa rahaa peleihin. Kuten olet jo ehkä joskus huomannut, meillä peliriippuvaisilla vaan häviää se ymmärrys pelatessa ja sitten menee kaikki. Joskus tulevaisuudessa se ‘kaikki’ on vaan paljon enemmän, kuin 16-vuotiaana - voi mennä asunto, työ, perhe ja terveys, pahimmassa tapauksessa jopa henki.

Lue näitä tarinoita ja mieti haluatko kymmenen vuoden päästäkin olla jatkuvasti rahaton ja ahdistunut? Nyt kun otat tehtäväksesi päästä eroon peleistä, ei sinun tarvitse kokea sitä ahdistusta. Jos tuntuu, ettet pysty siihen yksin, pyydä apua läheisiltäsi. Sulla on nyt tärkeä hetki elämässäs, mieti mitä haluat tulevaisuudeltas.

3

Jeps!

Kiitokset vastauksestasi! Ja kyllä, vanhempieni luona vielä asustelen.

Tätä palstaa lukiessa tosiaan tajusin, että näin en todellakaan voi jatkaa sen muutoksen on tapahduttava nyt tai minulla on sama tulevaisuus edessä kun teillä monilla ja tätä en todellakaan halua!

Ilmeisesti pitää nyt kaikki pelaaminen ja pelaamiseen liittyvä unohtaa. Mitenkäs noi pokeriturnaukset kavereiden kanssa, joita olen pelannut voitollisesti ja ovat myöskin iso osa sosiaalista elämääni? Ilmeisestä tässä minun tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa kaikki, kokonaan?

4

Kuten varmaan tiedät pokeri on peli jota on mahdollista pelata myös voitollisesti. Joten jos pärjäät siinä ei ehkä kannata lopettaa, parhaassa tapauksessa voit saada jopa ammatin siitä. Oleellista on pelikassanhallinta(bankroll management). Nettiturnauksissa sen tulisi olla 50 sisäänostoa. Tärkeintä on tietysti se ettet pelaa rahoilla joita ei ole varaa hävitä. Tsemppiä! :wink:

5

LOOOL ‘parhaassa tapauksessa’ :laughing:

Eiköhän tuo ole se worst case scenario, jättäytyä pois koulusta ja työelämästä, komeroitua kotiinsa ja pelata jotain microlimittejä parhaat päivät elämästänsä.