Olen kärsinyt peliriippuvuudesta jo vuosia. Aloitin pelaamisen 11–12 -vuotiaana (itse asiassa muistan sen päivänkin) ja siitä asti on tullut pelattua 25 ikävuoteen asti.
Tarina on varmasti monelle tuttu. Aluksi RAY, sitten PAF ja lopulta nettikasinot ulkomailla. Velkaa on nyt lähes 12 000 euroa. Pelatun rahan määrää en halua edes ajatella.
Summat ovat nousseet tulotason myötä. Onneksi on töitä, joten pulassa en ole. Kokemus on opettanut kuinka selvitä aina tilanteesta kuin tilanteesta. Välillä oikein naurattaa millainen velmu on tullut oltua, että on saanut rahoitettua pelaamisen ja “piilotettua” tappiot.
Lainoja varten on tälläkin kertaa tullut otettua Joustoluottoa (jonka korko on alhainen), joten hätää ei ole. Tuloja on mutta on maksettavana auto ja asuntolaina, joten ylimääräinen velka toki masentaa. Ajattelen asiaa näin, että jos peleistä pääsee eroon ja velkaa ei tule lisää niin tuokaan ei ole kummoinen summa.
Viimeisestä pelaamisesta on nyt kaksi päivää. Pyysin pelitilini suljettavaksi. Ja rehellisesti sanottuna pyysin tänään tilin uudelleen avausta. Aloin kuitenkin ajatella pitkästä aikaa taas järjellä. Päivällä ajattelin vielä pelaavani. Oikeastaan tarkoitus oli koittaa kuitata tappioita. Olen nimittäin siinä onnistunut useamman kerran. Riskin ottaminen toisinaan kannattaa ja pelivelat oli jo muutamassa tonnissa keväällä mutta yhden yön 5000 euron tappiot vei taas syvempään velkakierteeseen.
Toisaalta, nyt kun asiaa ajattelee, niin jos se pelaaminen kannattaisi, niin minulla ei olisi lähes 12 000 euroa velkaa. Ja vaikka saisin päävoiton, niin se on “vaan” 4000 euroa verrattuna siihen, että kohta velkaa voisi olla 15 000 euroa. Ja lopulta 100 000 euroa. Joten nyt sitten vasta nyt 2 päivää myöhemmin sitten päätin lopettaa.
Olen päättänyt lopettaa aikaisemminkin. Joten tiedän, että tässä vaiheessa helpottaa lukea muiden kokemuksia. Yllätyin kuinka aktiivinen palsta on! Liityn siis joukkoon ja aloitan oman “projektini” peleistä irti päästäkseni.
Tuossa se totuus on. Peliongelmaisten velat vaan kasvavat kasvamistaan, jos pelaaminen jatkuu, sillä meillä ei ole kykyä “harkitsevaan” pelaamiseen ollenkaan.
Jätä lopullisesti kaikki rahapelit pois elämästäsi, niin saatat alkaa joa nauttia siitä.
Peukalot pystyyn sinulle jatkon suhteen. Pystyt kyllä 0-linjaan, jos vaan haluat
En tiedä mikä taas minuun meni (tiendämpäs, peliriippuvuus) mutta vielä vaadittiin 3500 euroa lisää peleiin ja 24h istumista tietokoneen ääressä.
Vasta nyt, nukutun yön jälkeen on takki tyhjä ja sellainen olo, ettei tarvitse valehdella itselleen, että kyllä se iso potti vielä osuu kohdalle. Aikaisemmin oli mielessä vielä “jos vielä kerran yrittäisin” jossain takana kummittelemassa vaikka sanoinkin itselleni ja lähimäisilleni kirkkain silmin, että nyt loppuu. Tämän pelisession jälkeen voin todeta, että ei sitä isoa pottia tule vaikka kuinka yrittäisi. Joten nyt tuli sekin itselle todistettua mutta kalliiksi tuli. Jos pääsen tämän myötä irti peleistä niin summa on pieni. Totuus kun on, että summat senkuin kasvaa kun riippuvuus pahenee.
Velkaa on nyt noin 15000 euroa ja suoraan sanottuna olen täysin rikki. Taloutta velka ei vaaranna, koska kyseessä ei ole mitään pikavippejä vaan pienikorkoista lainaa pankista, jota lyhennetään sopivasti kuussa. Nyt syntyneet velat on luottokorteilla mutta ei niilläkän hätää kun vähennys on vain 3% kuussa + korot. Siispä taloudellisesti tässä taas selvitään. Lainaa kuitenkin on vielä vuodenkin päästä. Varmaan useammankin. Mutta kuten todettu, niin kauan kun sitä ei tule lisää niin lainan määrä pienenee ja lopulta se on maksettu.
Yritin soittaa tuohon peluurin numeroon mutta eihän se tietenkään ollut viikonloppuna auki. Aikaisemmin olen myöntänyt ongelman tyttöystävälle ja lähimmäisille ja edellisen kerran se auttoi siihen, että olin noin puoli vuotta pelaamatta. Elämisen laatu oli aivan eri tasolla!
Tällä kertaa en aio kertoa tyttöystävälle, en kenellekään muuta kuin tälle foorumille ja aioin soittaa tuonne peluuriin. Tiedän, että tyttöystävä ni menisi aivan rikki. En halua pilata talouteni lisäksi parisuhdettamme. Edellinen kerta kun kerroin oli itseasiassa pahempi tyttöystävälleni kuin itselleni.
Laadin itselleni seuraavanlaisen selvitymissuunitelman, jonka laadin Peluurin sivujen sisällöstä.
Selviytymissuunnitelma
Peliriippuvuuden ja sen aiheuttamien ongelmien selvittely.
1.1 Miksi pelaan?
1.2 Mitä ongelmia pelaamiseni aiheuttaa?
1.3 Pelivelat
1.4 Parisuhde
1.5 Peliriippuvuuden oireet
Arviointi- ja motivointivaihe: ongelman tunnistaminen ja sen seurausten selvittely.
2.1 Kuinka riippuvainen mielestäni olen?
2.2 Pelaamisen seuraukset
Realisointi ja muutosvaihe: muutossuunnitelman syventäminen ja pohdinta.
3.1 Lopettaminen
Tulevaisuus ja sitoutuminen: muutoksen toteutus, retkahduksen torjunta, jatkohoitoon sitoutuminen, sekä mahdolliset verkostopalaverit
4.1 Sitoutuminen päätökseen
4.2 Mahdollinen verkostopalaveri
Seurantajakso (intervallijakso) 1 viikkoa
5.1 Tavoitteet
Tällä kertaa olen päättänyt lopettaa ihan tosissani. Omistan tämän viestiketjun omalle ongelmalleni ja tämä tulee toimimaan myös päiväkirjana. Tämän kautta minä ja muut joista kiinnostaa voi seurata edistymistäni. Olen päättänyt lopettaa tänään 4.8.2007.
Peliongelmassa petollisinta on juuri tuo mainitsemasi ison potin illuusio. Naiivi usko siihen että yksi jättipotti kuittaisi kaikki menneet.
Se on merkittävä ero kun vertaa peliongelmaa vaikka alkoholi tai huumeriippuvuuteen. Alkoholisti ja huumenarkkari addiktiostaan huolimatta varsin hyvin tietää että seuraava paukku tai huumeannos ei voi olla heille hyväksi. Peliriippuvaiselle taas seuraava pelikierros on aina mahdollisuus parempaan. Juuri tällä pelillä se jättipotti voi osua kohdalle, tai tästä alkaa suuri voittoputki… Tämä on harhaluulo joka vain kiihdyttää pelaamisen oravanpyörää ja pahentaa tilannetta entisestään.
Tälläkin palstalla jo moneen otteeseen todettu fakta on, että ainoa keino peliongelmaiselle päästä eroon ongelmastaan on totaalisesti lopettaa pelaaminen.
Tärkeää on että tunnustat itsellesi olevasi ongelmapelaaja ja tiedostat sen että pelaaminen on ongelmasi takia sinulle hyvin tuhoisaa toimintaa. Hyväksy nöyrästi kertyneet velat (tiedän ettei ole helppoa) ja muista että varsinkin työssäkäyvälle pelaamattomuus pitkällä aikavälillä mahdollistaa varmasti veloista eroon pääsemisen, ilman riskejä.
Selviytymissuunnitelmasi vaikuttaa hyvältä. Varaudu siihen että hermostuneisuus ja kova halu pelaamiseen kuuluvat alkuvaiheessa asiaan. Ne ovat eräänlaisia peliaddiktin vieroitusoireita. Ne kyllä helpottaa ajan myötä.
Kaikista tärkeintä on muistaa, että olet peliongelmainen etkä todennäköisesti koskaan voi pelata niin kuin ihmiset joilla ei ole peliongelmaa. Älä siis edes kokeile, vaikka olisitkin pystynyt olemaan jonkin aikaa pelaamatta. Monilla on tullut karu paluu pelihelvettiin kun on ensin luultu päässeen eroon peleistä ja myöhemmin kokeiltu huvin vuoksi eurolla tai parilla…
Kaikkea parasta sinulle pelaamattomuuden tielle ja muistahan kirjotella tänne lisää.
Mun pelihistoriani on myös varmasti monille tuttu. Tutustuin RAY:n peleihin ollessani 10-vuotias ja siitä lähtien pelit ovat olleet osa elämääni pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Olen tällä hetkellä 24-vuotias opiskelija ja pelivelkoja on kertynyt opintolainan muodossa noin 15000e. Siirryn piakkoin työelämään ja uskon, että taloudellisesti tulen pärjäämään ongelmitta jos lopetan pelaamisen.
Tilanteeni pelaamisen kanssa on pahentunut aina vuosi vuodelta. Olen onnistunut muutamaan otteeseen lopettamaan pelit totaalisesti useiksi kuukausiksi, mutta rahatilanteen parannuttua olen lähtenyt “kokeilemaan” pelaamista ja tämä on aina johtanut tuttuun noidankehään.
Läheiseni eivät tiedä asiasta mutta olen saanut apua A-klinikalta ja olen itse analysoinut pelaamistani usesti. Varsinaisesti mulla ei olisi koskaan ollut tarvetta pelata uhkapelejä saadakseni lisää rahaa, mutta olen jatkanut pelaamista orjallisesti saadakseni hävityt rahat takaisin.
Henkisesti olen hyvin lopussa pelaamisen kanssa. Tuntuu siltä, että olen jatkuvasti uhkapelien ja luottokorttiyhtiön ikeessä enkä pääse siitä millään irti. Palkka menee aina vanhojen velkojen maksuun ja kun ne on kuitattu, tehdään uutta velkaa lisää suurien voittojen toivossa. Tämä lienee tuttua monelle pelurille.
Yksi syy pelaamiseeni lienee yksinäisyys, koska en tällä hetkellä elä parisuhteessa. Viimeisimmän suhteeni loppumisen jälkeen pelaaminen on vain lisääntynyt. Seurustelun aikana panostin rahaa yhdessäoloon eikä pelaaminen ollut mielessä läheskään yhtä usein.
Aion itse nyt kokeilla tuota Tikrun laatimaa selviytymissuunnitelmaa yhdistettynä nolla-toleranssiin. Olisi mukavaa, jos asiasta pystyisi keskustelemaan tällä foorumilla. Olen ollut pelaamatta nyt tämän kuun alusta lähtien ja toivottavasti linja pitää!
Antero, hyvin tuttua mulle. On mukava ja todella tärkeätä jakaa kokemuksia. Oikeastaan alan uskoa, että tämän foorumin avulla voisin päästä irti peleistä.
Olo on nyt vaan niin todella turhauttava. Velkoja on todella vaikea hyväksyä. Jotenkin vielä myös toivoisi, että menispä 100 päivää nopeasti ja ilman pelejä. Toisaalta yksikin päivä nuoruudessa on tärkeä, enkä halua menettää päivääkään:)
Täytyy todeta, että on todella rankkaa just nyt. On vaan niin vaikea hyväksyä noita velkoja. Ei oikein huvita tehdä mitään vaikka ilma on tosi upea. Tuntuu, että roskapussinkin vieminen on ylitsepääsemättömän vaikeata.
On kai sitten sen verran masentunut olo. Täytyy vaan ajatella, että kyse on rahasta. Ympäriltä ei puutu mitään ja kaikki muu on kunnossa, jos siis tuota velkaa ei lasketa. Joten kyllähän tästä pitäisi selvitä.
Suurin vaikeus on päästä kiinni takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Tuntuu niin ihmeeliseltä miten tämä näin rankalta voikin tuntua, koska olenhan ennenkin ollut pelaamatta viikkoja ja keväällä jopa lähes puoli vuotta. Yleensä tappiot ovat kadonneet mielestä jo vuorokauden kuluttua. Toivottavasti tämä tarkoittaa nyt sitten sitä, että mieli käy todella kovaa taistelua riippuvaisuutta vastaan.
Jos voimia riiittä niin aloitan tänään kirjoittamaan elämäkertaa peliriippuvuudestani, jonka sitten julkaisen tänne. Uskoisin, että se auttaisi niin minua tässä riippuvuudesta irtautumisprosessissa. Ehkä sitten auttaisi joskus muitakin lukea kokemuksiani. Ainakin minulle on tärkeä lukea muiden kokemuksia ja samaistua niihin.
Mutta jatketaan…
Menikö homma puihin? Tänään on uusi päivä laittaa asialle stoppi, jos niin kävi. Tuo on niin paha, että vaatii kovaa yritystä ja tahtoa ja …ehkä ulkopuolista apua. Saitko yhteyden sinne Peluuriin?
Olen nuori parikymppinen opiskelija… Ja ehkä on aika todella myöntää että mulla on se peliongelma… Olen pelannut vuosia ja viime vuosina lähinnä netissä.(pokeria). En ole velkaantunut vielä yli pahasti, mutta tuloihin nähden kyllä. Olen n:1000-1500€ velkaa.Mutta olen pelannut kuitenkin reilusti yli 10000€. Sanotaanko viimeisen 5.vuoden aikana tuo summa on tullut .¨
Olen ennen miettinyt lopettamista, mutta nyt haluan todella päästä eroon, mutta se on niin pirun vaikeaa… Välilä ei ajattele muuta kuin pelaamista, jopa nettipokeri on välillä tullut uniini kuinka sairasta se onkaan =)… Haluaisin saada hyviä vinkkejä lopettamiseen. Kannattaako esim. pitää jonkin näköistä päiväkirjaa…Mitä teette kun pelihimo alkaa taas olla liian suuri? Kaikki apu otetaan vastaan koska se on tarpeen!.. Tsemppiä kaikille taistelutovereille, tämä sota ei ole vielä hävitty!
Kyllä näissä ketjuissa on ne vinkit moneen kertaan annettu. Sinne vain selaamaan viestejä. Oma metodini on käydä säännöllisesti näillä sivuilla muistelemassa, että pelinarkkarin ainoa turva on 0-toleranssi koko lopun elämän.
Tyytymättömyys omaan elämään: viimeaikoina yhä pahentunut rahapeliriippuvuus pääasiallisena syynä ovat tehneet elämästä hirvittävän. Kun on tarpeeksi peleihin hävinnyt haluaa vielä ikäänkuin rankaista itseään pelaamalla lisää ja alitajuisesti ilmeisesti vielä toivoo että häviäisi kaikki, niin ei olisi sitten “rahahuolia”. Työmarkkinatuesta noin 70% menee kauppojen auloissa peliautomaatteihin- ja kotona nettikasinoille. Hädintuskin jää rahaa ruokaan saatika sitten mihinkään muuhun tarpeelliseen: vaatteisiin, parturiin ja johonkin muuhun mielekkääseen tekemiseen. Kotona olo neljän seinän sisällä tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta. Ei voi käydä edes “kirppiksillä” shoppailemassa. Ystäviä (jos niitä enää ylipäätänsä on) ei voi oikein tapailla eikä kutsua kotiin syömään tai lasilliselle, kun ei ole varaa hankkia mitään tarjottavaa. Henkisesti on epätasapainossa ja saattaa aivan olemattomista asioista suuttua- ja tai vaipua ahdistuneeseenmasennukseen. Itsemurhakin on käväissyt mielessä, mutta ilmeisesti siihen ei ole vielä rohkeutta. Omin avuin ei ilmeisesti enää tästä kierteestä ja epärehellisyydestä muita kohtaan taida selvitä
Olen myös löytänyt helpotusta näitä tarinoita lukien, silloin kun houkutus iskee. Tupakka miehenä, nikotiini riippuvuus kalpenee peliriippuvuuden edessä. Jatkakaa ihmeessä positiivisella asenteella kirjoitettuja tarinoita, ne helpottavat lukijaa ja kirjoittajaa huomattavasti enemmän. Vaikka kuinka syvällä sitä olisi on valoa siellä tunnelin päässä. Elämme vain kerran, yritetään elää se omalla tavallamme täysillä ja nauttia pienistä asioista. Nämä omaan elämään elämällä luodut addiktiot voi selättää ja vaarallisista/epäterveellisistä kaavoista voi päästä eroon. Se vaatii työtä mutta se on mahdollista. Täytyy luoda hyviä tapoja korvata addiktiot. Tekee mieli pelata-luen foorumilta tai kirjotan sinne tarinan tai enemmän. Malli esimerkki omasta mielestäni toimivasta tavasta vaihtaa kaavaa johon aivot ovat tottuneet. Aihe pysyy mutta lompakko ei laihdu. Pahan paikan tullen olen alkanut pelaamaan casinoiden kokeilu peliä, mutta yritän päästä tästä eroon sen ollessa liian lähellä vanhaa kaavaa. Kaikki tämä vaatii vahvoja henkisiä resursseja joita pitää kerätä. Kaikilla meillä on omat tapamme, mutta luulen että ilman vahvoja turva verkkoja, läheiset, ystävät etc. , ihminen on yksin heikoilla.
Toivotan onnea kaikille.
-addikti
Olen myös löytänyt helpotusta näitä tarinoita lukien, silloin kun houkutus iskee. Tupakka miehenä, nikotiini riippuvuus kalpenee peliriippuvuuden edessä. Jatkakaa ihmeessä positiivisella asenteella kirjoitettuja tarinoita, ne helpottavat lukijaa ja kirjoittajaa huomattavasti enemmän. Vaikka kuinka syvällä sitä olisi on valoa siellä tunnelin päässä. Elämme vain kerran, yritetään elää se omalla tavallamme täysillä ja nauttia pienistä asioista. Nämä omaan elämään elämällä luodut addiktiot voi selättää ja vaarallisista/epäterveellisistä kaavoista voi päästä eroon. Se vaatii työtä mutta se on mahdollista. Täytyy luoda hyviä tapoja korvata addiktiot. Tekee mieli pelata-luen foorumilta tai kirjotan sinne tarinan tai enemmän. Malli esimerkki omasta mielestäni toimivasta tavasta vaihtaa kaavaa johon aivot ovat tottuneet. Aihe pysyy mutta lompakko ei laihdu. Pahan paikan tullen olen alkanut pelaamaan casinoiden kokeilu peliä, mutta yritän päästä tästä eroon sen ollessa liian lähellä vanhaa kaavaa. Kaikki tämä vaatii vahvoja henkisiä resursseja joita pitää kerätä. Kaikilla meillä on omat tapamme, mutta luulen että ilman vahvoja turva verkkoja, läheiset, ystävät etc. , ihminen on yksin heikoilla.
Toivotan onnea kaikille.
-addikti
