Tuntuu, että ainoa keino saada apua mt-puolen juttuihin on antaa itsensä romahtaa
Moi,
ei kyllä saisi romahtamista vaatia.
Yksi ystäväni pääsi sairaalahoitoon vasta aika rajujen juttujen jälkeen. Niissä voi, joskus vahingossakin tietysti, käydä pahasti.
En osaa oikein muuta sanoa kuin että toivon toipumista täältä ja jos vielä olet yhteydessä ja perustelet hoitotarvetta, osaat sitä varmasti hyvin perustella.
t. Urz
Kiitos @Urtsi.
Mä lasken täällä tunteja ma klo 08:n, huomenna onneks tulee autismityöntekijä kotikäynnille. Se on jännä että tuota autismipuolen jeesiä usein pidetään korvaavana psykoterapialle kun sitä se ei ole. Loistavia ammattilaisia mutta niillä on oma tonttinsa, terapeuteilla eri.
Oon hakenut edes jotain helpotusta kävelemällä ihan hitosti ja välillä vaan seison puun varjossa ja ihmettelen. Lapsuusiän arvet oireilee näin kesäkuumalla ihan vitusti, kuumottaa ja kutittaa, mut toisaalta kivun kohtaaminen usein helpottaa sitä inasen (vrt jos yrittäs nyt kivuissa ylittää itseään).
Mä selviän tästäkin ja ei oo mun syy että hoitojärjestelmä on toisinaan aika perseestä.
Moi,
hyvä kuulla.
Kävely ja liikunta auttavat kyllä, ainakin osaksi, ei sillä että kaikki nyt lenkille menemällä vain ratkeaisi. Ja tuo asioiden kohtaaminen, mutta sekin nyt voi ehkä paremmin onnistua, kun on vaikka kävelyllä tai terapian yhteydessä, ettei jää johonkin pahaan kierteeseen (ettei se kohtaaminen mustamaalaa toivottumuutta jne.).
Mullakin on vähän asioita tässä mielessä, esim. kirje äidilleni, ja asioita kohdattavana, ei kuitenkaan noin rankka tilanne alkuunkaan kuin sulla. Kaikkea hyvää sulle ja toivottavasti se terapia järjestyy myös pian.
Palataan.
Hyvää päivää myös muille,
t. Urz
Mietitäänpä.
4.8. on lääkäriaika. Sitä ennen voisi saada peruutusajan samalle päivälle, mutta en tiedä mitä hyötyä sellaisesta olisi, kun lähetteet ei kuitenkaan heinäkuussa liiku mihinkään psykpolien ollessa kiinni.
Todennäköisesti paras tapa selvitä tästä olisi kitkuttaa heinäkuu hetki kerrallaan koska kyllä mun vointi jo sitten elokuussa on niin huono ettei hoitoonpääsyä voi enää viivytellä. Mutta karmeaahan tää on.
No, ainakaan ei tarvi pelätä labroja.
Muoks: päivitin nyt taas raittiuslaskurin, auttaa terveydenhuollossa asioinnissa ja tuo mielenrauhaa kun näkee päivien raksuttavan eli ainakin jotenkin edistän parempaa vointia. Jussilauantaina mulla tosiaan meni alkoa, olo oli niin karmea kotona (traumatakaumia jne), mut nyt oon tän asian kanssa tiukkana koska kun alotan uudella lääkärillä, hän saattaa kaipailla labroja.
Olo on paska. Tänään uskalsin ottaa ADHD-lääkkeen ja oon päässyt suihkuun, syönyt leipää ja kananmunaa, ja meinaan pestä lattiat. Siinäpä sitä jo onkin.
Nukuin huonosti mutta kirjoitin psyk-oireita ylös ja toivottavasti elokuussa sais jotain apua.
En oo vielä kotoa poistunut, se verran paska olo etten uskalla ennen ysiä ettei houkutus kasva liian suureksi.
Tänään oon siivonnut, ajastanut laskun ja vuokrat ja jättänyt pyynnön vanhoista potilastietopapereista. Sain kans jonkun kuumottavan huijausviestin mutta en klikannut enkä ladannut mitään eli tuskinpa sieltä mitään luuriin hyppäsi.
Moro,
no toi, ettet ennen ysiä lähde hevin ulkoilemaan kertoo siitä, että tiedostat haasteen ainakin osaksi ja se on jo paljon.
Mä nappasin eilen illalla viiniä ja kaljaa, mutta onnekkaastikin se tempaiseva pyörre katkesi, kun siinä oli muuta ja tuli nälkä (nälkä ja ruoka pelasti). Yleensäkin katkeaa, kun vähän aikaa tulee ajallista katkosta, mutta nöyrästi täytyy todeta, että jos siinä kiihtyvyyden vaiheessa nappaa sitten vain lisää ja kytkeytyy youtubeen jne., niin eihän siitä hyvä seuraa ja sitä ei siinä kohtaa tiedosta, ei helposti.
Olen löytänyt taas dekkarit, mikä on kiva juttu. Ja lenkkeilyn. Kesälentsu on väistynyt ja tänään suuntaan lenkille illemmalla.
Ehkä säkin, Talvikaktus, voit vaikka ysiltä lähteä lenkille. Ja eihän toi siivoaminen ja hetki kerrallaan meneminen huono juttu ole. Varmaan se adhd-lääkekin on ok.
Täytyy itsekin tänään poitsun kanssa siivota.
Hyvää päivää ja parempaa kohti, haasteista huolimatta. Ja ehkä sitä peruutusaikaa kannattaa kärkkyä ja kysellä, en tiedä, onko sillä vaikutusta, että usein sitä kyselee.
t. Urz
Kiitti tsempeistä!
En lopulta pystynyt eilen kävelylle roskista kauemmas kun ahdistus oli niin karmeaa. Valvoin aamuysiin, helle ei helpota, puolilta päivin soitin peruutusaikaa ja sain sellasen 13.7 mikä on jo huomattavasti parempi kuin elokuulle. Sain syötyä eilen ihan ookoosti, ja tänään oon syönyt kaks lämmintä ateriaa ja ottanut ADHD-lääkkeet. Suunnitelmissa kokata linssikeittoa piakkoin ja meen kävelylle illemmalla jos vaan jaksan. Ei onneks tee mieli juoda ja siihen varmasti vaikuttaa että lääkärikäynti on nyt lähempänä eli apua tulossa. Pyydän sillon lähetettä psykpolille.
Tää päivä meni varsin hyvin, ahdistus ollut siedettävää. Tein pikku kävelyn ja söin ja kattelin sarjoja, kaikkea sellasta mikä vei ajatuksia pois mielenterveysjutuista. Kyllä se jeesii että lekuriaika on nyt suht nurkan takana. Sinänsä on tietty perseestä että hoitoa ei saa jos olo ei oo toivoton.
Sain tänään tosi ikäviä uutisia, joista en täällä halua sen enempää puhua kun on oikeastaan toisten ihmisten elämää/vastuulla aj itse seuraan vaan sivusta jeesien minkä voin. Tällä hetkellä oon siinä vaiheessa shokkia, että oon päivän vaan järjestellyt asiaa ja pysynyt toimeliaana. Huomenna terapia. Romahdus tulee sitten aikanaan.
Hyvin sä jaksat vaikeuksista huolimatta. Lääkäriaika on tulossa, terapia tänään ja kirjoitat tänne pienen pätkän, kun siltä tuntuu. Mä ainakin luen sun jutut joka päivä, vaikken kommentoi niitä. Vaikea keksiä mitään sanottavaa, joka ei tuntuisi ihan lässytykseltä, kun ei ole omia kokemuksia hirveän hankalista ajoista.
Voi kiitos Hippuli ;__; <3
Siis, se minusta riippumaton paska asia ratkes, uskomatonta kyllä, parhain päin. Olin koko viime yön niin adrenaliineissa etten juuri nukkunut. Terapia meni hyvin ja kävin sen jälkeen salilla. Ja sit ostin olutta ja pienen pullon viskiä jota en oo vielä korkannut mutta… Katsotaan miten käy.
Yritän just nyt keskittyä positiiviseen. Mulla oli 5 raitista päivää ennen tätä ja tietenkin laskuri tarvii taas nollata, mutta jos miettii kokonaisterveyttä niin on paljon parempi että jaksoin ne ja tänään annoin siimaa kuin moni muu vaihtoehto. Oon tänään kävellyt paljon ja syönyt ihan ookoosti. Päässä jyllää isoja juttuja taas mutta koen että ne kyllä johtaa aikanaan parempaan. En mä tähän muuta keksi kuin kliseitä. Ainakin se salitreeni oli ihan hiton hyvä 
Kakkospäivässä mennään. En juonut viikonloppuna mitään älyttömiä määriä eikä eilen ollut krapulaa. Ihan ookoo olo.
Miten menee Talvikaktus? Olet viime aikoina kirjoitellut tänne normaalia harvemmin? Yleensä se on merkki siitä, että menee joko hyvin tai huonosti. Toivottavasti ei mene hyvin huonosti.
Kiitos Hippuli. Ei mene megahuonosti, itse asiassa mun kotiin muutti tänään uusi lemmikki, chinchilla. Oon sitä järjestellyt tässä viime ajat, en vaan oo tänne hirveesti viitsinyt kirjotella. Mutta mua pelottaa ja uuvuttaa se ens viikon lääkärikäynti ja pelkään etten saa lähetettä psykpolille ellen oo ihan pää kainalossa. Ja ajattelen sitä koko ajan ja oliskohan tässä kolmisen viikkoa menty 4h yöunilla niin voit kuvitella että ajattelu ei välttämättä oo ihan normaalia tässä olotilassa. Mutta sitähän mä aiemminkin sanoin, että jos en nyt pysty saamaan lääkäriä uskomaan että ilman sitä lähetettä mä en ehkä selviä ilman osastohoitoa niin sitten vasta huonosti meneekin. Eli mun on nyt varottava kaikkia ilon ja mielihyvän tunteita 13.7. asti, ja sen jälkeen saa kokea helpotusta ja iloakin. Lääkärille aion kertoa totuudenmukaisesti että olen lopettanut kuntosalilla ja uimassa käymisen kokonaan koska ne ovat liian suuri riski mieleterveyspalveluiden saamiselle.
Lääkärikäynti tänään onnistui hyvin, sain lähetteen psykiatrian polille. Helpotus on valtava. Huomenna korkki kiinni ja takas rutiiniin, tänään ostin kaksi fish shotia ja kaksi vehnäolutta.
Tiedän että tää on hassu asia sanoa täällä Päihdelinkissä, mutta mulla palas just mieleen tosi voimakkaana yks lukion vikan luokan ilta nuorisotalolla. En sillon juonut enkä polttanut, mutta halusin kauheasti olla hyväksytty. Mulle sanoi sinä iltana yks saman vuosiluokan jäbä, että enkö mä tajua, ettei kukaan halua hengata mun kanssa muuten kuin sillä oletuksella, että mua vois kerran panna 
Sinä iltana join ekat kännini ja taisin polttaakin. Rööki mulla on jäänyt historiaan jo aikaa sitten, mutta ehkä tää on myös hyvä muistutus siitä että paheet ei aina lähde henkilöstä itsestään, vaan voi olla paskoja selviytymismekanismeja.
Se chinchilla on muuten ihan hemmetin ihana. Se on hereillä aina hämärän aikaan eli aamusta ja illasta, ja yöt ja päivät nukkuu. Oon päästänyt sen jaloittelemaan kämpillä aamuin illoin ja se on yllättävän seurallinen heppu. Tietty sähköjohdot ja viherkasvit pitää laittaa ensin piiloon ja sitä täytyy vahtia koko ajan, on niin nopea että luulis sen osaavan teleportata. Kai se aistii, että mulla on hyvät tarkoitusperät, ja luottaa sitten sen vuoksi. Tänä aamuna tuli kattelemaan kylppäriin kun harjasin hampaita. Pitää varoa ettei hyppää vessapyttyyn joku aamu, on semmonen kumikalle (hyppää ihan helposti reilun metrin paikoiltaan 
)
Kiva kuulla, että lääkärikäynti meni hyvin ja vaikutat muutenkin paremmalta: iloitset ja saat mielihyvää uudesta lemmikistä. Nyt, kun lääkäri on ohi, niin pääset taas nauttimaan myös kuntoilusta. Mulla on kesäloma puolivälissä, ja hiukan harmittaa, että olen tuhlannut puolet alkulomasta juomiseen/krapulaan/näistä johtuvaan ahdistukseen, mutta en anna sen enää ahdistaa vaan yritän täysillä ottaa irti kaiken selvistä ja krapulattomista lomapäivistä. Eli aamiaisen jälkeen käyn salilla, kävelen ja pyöräilen niin kauan kuin jaksan. Sitten luen kirjaa niin kauan kuin jaksan. Lopuksi makaan väsyneenä mutta onnellisena sohvalla tuijottamassa telkkaa.
Just näin ja uimahallikin aukeaa taas ensi viikolla!
Tsemppiä sun loppulomaan. Kiitos kun kävit kommentoimassa täällä kun mulla oli tosi vaikeaa.
Ihan parasta, lähete psykpolille meni läpi ja mulla on käynti jo elokuun alkupuolella!
Muoks: mä nyt toistaiseksi poistin sen laskurin, tuntuu että se vain stressaa ja tuo psykpolitapaaminen on kumminkin ihan valtava motivaatio raittiuteen kun on toivoa että saa hoitoa eikä tarvi sillä holilla itselääkitä.