Maailmahan on pullollaan kaikenlaista puuhaa ja jokaiselle löytyy kyllä jotakin, kun vain ryhtyy tuumasta toimeen. Myös ihan pienen budjetin juttuja, joita voi touhuta itsekseen omilla kotinurkillaan.
Liikuntaharrastukseen ei välttämättä tarvita kuntosalia tmv. julkista liikuntatilaa, vaan ihan kotosalla voi treenata monenmoista voimaharjoittelusta uusiin tanssiaskeliin. Jos omat ideat ovat vähissä, niin netti on väärällään videoita, joiden johdolla treenata. Kävelylenkit voi laajentaa metsässä samoiluksi(Ei tarvitse heti lähteä pitkille kansallispuistovaelluksille, vaan ihan lähimetsässä käyskentely riittää alkuun mainiosti) ja siitä marjastukseksi ja sienestykseksi(Ei luonnollisestikaan tähän aikaan vuodesta).
Kokkailu ja leipominen. Ihmisen pitää syödä jokatapauksessa, joten yksintein voi ottaa ilon irti uusien reseptien kokeilusta. Tulee paljon halvemmaksikin, kun valmistaa itse ruokansa alusta loppuun ja leipoo leivät sun muut käntyt itse.
Piirtäminen, maalaaminen, askartelu, käsityöt, erilaisten vanhojen romujen ja romppeiden tuunailu, jonkin uuden instrumentin soittamisen opettelu, sisustaminen, yrttien ja muiden rehujen(Siis ihan sellaisia laillisia maustekasveja ym. tietenkin tarkoitan :mrgreen: ) kasvattelu ikkunalaudalla/parvekkeella, kirjoittaminen vaikka vain ihan pöytälaatikkoon.
Tietenkin kirjojen lukeminen ja elokuvien katselu. Tietokone- ja konsolipelaamisesta voi saada itselleen hyvinkin kehittävän ja sosiaalisenkin harrastuksen.
Jonkin uuden asian opiskelu ihan omatoimisesti ja harrastuksen vuoksi. Suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa jokin asia ja kirjastot ja myös internet ovat sitä varten, että voi syventää tietojaan ja taitojaan.
Kansalaisopistoilla on kursseja joka lähtöön. Vapaaehtoistyö jonkin sydäntään lähellä olevan asian parissa.
Tulihan siinä jo listaa ja lisääkin varmaan keksisin, jos vähän vaivautuisin miettimään. Toki jotkin noista ovat sellaisia juttuja, joita korona-aika rajoittaa, eivätkä kaikki ihan nollabudjetin harrasteita ole, mutta tuskin tämä korona loputtomiin kestää ja mistäpä minä mitään sinun rahatilanteestasi mitään tiedän, qmotus.
Mä en voi itseäni varsinaisesti päihdekuntoutujaksi tituleerata, mutta mä harrastan harrastelijateatteria. Siinä saa hyvin purettua esiintymisvimmaansa :mrgreen: ja on se muutenkin tosi hauska ja antoisa harrastus. Tanssitunneilla käyn myös kerran viikossa ihan sellaisella ns. matalankynnyksen meiningillä muiden sellaisten kanssa, jotka omaavat kaksi vasenta jalkaa 
. Näitä harrastuksia toki korona on nyt rajoittanut.
Tuunailen vanhoja mööpeleitä ja tykkään sisustaa(Sen ei todellakaan tarvitse olla kallista hommaa) ja näihin liittyy olennaisesti se, että kiertelen ihan perinteisiä kivijalkakirpputoreja. Välillä olen itsekin myynyt vanhoja tavaroitani kirpparilla, jotta saan tilaa uusille romuille.
Mulla on pari keräilyharrastusta. Nämä eivät tokikaan vie niin paljoa aikaa ja energiaa, että niistä varsinaisesti päivien täytteeksi olisi, mutta jotakin sisältöä ja iloa tuovat elämään kuitenkin.
Uusimpana harrasteenani olen alkanut opetella ihan pienimuotoisesti tietokoneiden korjaamista(Rautapuolta siis, ohjelmointihommat eivät kiinnosta mua). Tähän multa löytyy hyvä opettaja omasta takaa, eli oma mieheni, joka hallitsee nämä hommat.
Juoksu- tai hölkkälenkillä käyn lähes päivittäin ja sen lisäksi metsässä kävelemässä ja luonnon ihmeitä bongailemassa. Näitä en tosin varsinaisesti laske harrastuksiksi. Ne vain kuuluvat kiinteästi elämääni ja pitävät päätä kasassa ja toki myös fyysistä kuntoa yllä.
Lukemisesta tykkään, mutta se on aika kausiluonteista, kuinka keskittymiskykyni riittää siihen. Välillä hädin tuskin jaksa vilkaista päivän isoimmat uutisotsikot läpi, mutta sitten on kausia, jolloin saatan innostua lukemaan tiiliskiven kokoisen opuksen ihan yhdeltä istumalta.
Nämä nyt ovat vain mun juttujani, jotka voivat jonkun muun mielestä olla ihan pöh ja tyhmiä. Ihan hyviä esimerkkejä kuitenkin siitä, että kyllä sitä kaikenlaista aktiviteettia ja harrastusta löytyy myös kaltaiselleni työkyvyttömyyseläkeläiselle.
