Hei.
Olen 29w nuorimies. Painoa 101kg ja pituutta 189cm.
Harrastan jalkapalloa kesät ja lätkää talvet. Yksi koko maratonkin on juostu. Eli hyvä peruskunto on hyvä.
Mutta pakko kertoa tänne jotain karmaisevaa mitä olen nyt kokenut, eli elämäni pahin krapula.
Oon juonut 15 -vuotiaasta asti noin niiku yleensä kerran viikossa, joskus kaksi. Joskus on mennyt kolmonenkin kun on ollut festareita jne. Mutta nyttemmin yleisemmin kerta viikkoon. Joskus ollut kyllä 3 viikkoakin juomatta. Vaihtelee siis.
Olin viime la ystävieni häissä, mutta me pojat aloitetltiin jo perjantaina juominen. Join pe varmaan 15 kaljaa ja 3 jägermaister shottia. 4 aikaan aamulla kotiin ja nukkumaan. Aamu alkoi oksentelulla joka helpotti sitten.
Pari tuntia unta vielä ja sit söin vähän ja korkkasin oluen siinä klo. 13.30. Ja ei muuta kuin vihkimiseen.
Häissä join yhteensä varmaan 12 kaljaa, pari lasia punkkua ruoan kanssa ja muutamia kirkkaita. Olin aika tööt klo. 24 aikaan ja kotiin älysin lähteä 01.00 maissa.
aamulla herään 06.00 oksentamaan. Oksensin ja oksensin kunnes menin sit takas nukkumaan.
Sunnuntai olo oli aivan hirveä. Tärisin ja sydän hakkas tosi kovaa. pekäsin kuolevani. Toi kuolemanpelko on minulle tuttua koska olen kärsinyt paniikkihäiriöstä. Söin siihen lääkkeitäkin jotka nyttemmin olen lopettanut.
Minulla on vain Alproxia 0,25mg ja Proplalia. Rauhoittava lääke ja sydämentykytykseen. Söin su 2 kpl alproxia ja 1 problalin. Nukkumisesta ei silti tullut mitään. Nukuin 1h koko yönä tai oikeestaan ma aamuna nukuin sen 2,5h sit.
Ma tuntui jo hetken että josko tämä tästä, mutta ei, hikoilin ja ennenkaikkea rintaan pisti ja sydän hakkas. olin viittä vaille soittamaan työterveyteen tästä mutten soittanut. Yhtään korjaavaa kaljaa siis en ole ottanut enkä ota. Otin päivällä yhden alproxin ja sain nukuttua 1,5h. Sitten klo.21 aikaan illalla sydän hakkas ja mikään asento ei ollut hyvä. Ja varsinkin jos menen makuulleni mahalleni tuntuu se hakkaaminen tosi häiritsevältä. Onko normaalia?
Semmoisia lieviä paniikkikohtauksia sain. Yhdeessä vaiheessa tuntui että en saa enää henkeä kunnes pakotin itseni rauhoittumaan. Mikään asento ei tuntunut hyvältä ja kaikki pahimmat pelot oli päällä. Pelkäsin oikeesti kuolevani.
Yöksi otin 1 kokonaisen alproxin ja sain nukuttua aamu viiteen tosi katkonaisesti. Sitten otin yhden puolikkaan tänä aamuna klo. 05.30 ja nukuin tosi sekavia unia nähden ja katkonaisesti 10.45 asti.
Nyt on siis jo KOLMAS krapula päivä ja vieläkin heikottaa ja sydän hakkaa, missä vika? Olen nyt syönyt ja juonut vettä, limsaa jne.
Kysymys kuuluukin milloi tämä helpottaa???
Koska uskallan liikkua etten pelkää saavani sydänkohtausta ja vieläkö tämä on vaarallista?
On sanomattakin selvää jo nyt että korkki menee kiinni ja noi älyttömät kännit tämmöiselle herkälle ihmiselle on nyt loppu. Takaan sen. Olen ymmärtänyt läksyni ja en halua enää ikinä tämmöistä.
Jos saisin pikkuisen kommentteja tästä muilta niin jos se vaikka vähän helpottaisi…
,
