Sama täällä!!! laitan nimeni heti siihen adressiin.
Siis adressi oli Nettipokerin kieltämisen VASTAINEN eli vedottiin että se saisi jatkua eikä kiellettäis.
En tasan allekirjoita…
Aika vastuuton adressi mun mielestä… Joko allekirjoittajat eivät ole käsittäneet asiaa oikein, tai peliriippuvaisia on Suomessa todellakin noin paljon etteivät halua addiktiostaan luopua… Surullista. Ahteen arvostus nousi meikällä pilviin! Kuka tekis adressin Ahteen puolesta?
Just joo ja minä kun ehdin jo iloita, että kerrankin addressi, joka on oikealla asialla. No vaaleissa aikoo tämä entinen tiukka kieltojen ja holhouksen vastustaja äänestää yhteisöllisyyden ja lähimmäisistä välittämisen puolesta.
No hohhoijaa… Että kaikki pokerinpelaajat on peliriippuvaisia vai? Naurettava väite. Tässä lienee kirjoittaja ajattelee että jos itse on peliriippuvainen niin kaikki muutkin ovat. Peliriippuvaisia lienee vain hyvin pieni osa ja suurin osa pelaa sen takia koska siinä on mahdollisuus kehittyä voittavaksi pelaajaksi pienellä harjoittelulla.
Itsekin pelailen ja saan siitä merkittävän osan toimeentulosta. Se on myös minulle mukava harrastus.
Ja Ahteesta sen verran että jos pitää valehtelevista poliitikoista niin mikäs siinä. Tästäkään asiasta ei hänellä ole minkäänlaista asiantuntemusta. Ahde varmasti kyllä on mielissään kun ihmiset tunkevat roposensa RAY:n pelikoneisiin, mistä ei ole edes mahdollisuutta jäädä voitolle. Mielissään siksi, koska ei halua puuttua niihin mitenkään, vaikka nuo pelikoneet ovat juuri pahin ongelma peliongelmaisille.
Mielestäni myös televisiossa pyörivät puhelinpelit ovat tosi älytön keksintö. Ihmettelen miten moinen ihmisten huijaus sallitaan.
Peliriippuvuus/ongelma on tietysti vakava asia ja jostain se pelaaja sen pelinsä löytää vaikka kaikki maailman pelit kiellettäisiin.
Sekö on lähimmäisistä välittämistä että multa kiellettäisiin toimeentulo ja harrastus?
Jos toimeentulosi ja harrastuksesi perustuu peliaddiktien putsaamiseen, niin lähimmäisestään välittävä pyrkii tosiaankin sen estämään.
Itseään fiksuina ja matemaattisesti lahjakkaina pitävät pokerinharrastajat jatkavat edelleenkin tuota jargonia siitä, että kaikki vain opettelemaan voittaviksi pelaajiksi. Kun huomioidaan talon itselleen pidättämä palkkio on pelaajan todennäköisyys häviöön suurempi kuin voittoon. Se on fakta ja pitkällä tähtäimellä aina itsensä toteuttava ennuste.
Pelien tarjonta ja saavutettavuuden helppous on aivan olennainen tekijä peliriippuvuuden leviämisen kannalta. Netissä kotona aina saatavilla olevat pelit ovat tässä suhteessa kaikkein vaarallisimpia. Myös markettipeliautomaatit pitäisi poistaa pikaisesti. Ahde on oikealla asialla, mutta saisi todellakin lisätä markettiautomaatit agendalleen.
tuos on virus!
Rahattomuus, masentuneisuus, unettomuus, huonovointisuus, ärtyneisyys, elämänhaluttomuus, motivaation puuttuminen, murtuminen, mielenterveysongelmat…
Veikkaus on erittäin hyvin onnistunut mainoksensa iskulauseessa: Elämä on todellakin erilainen vedonlyöjien silmin!!!
Kyllä täytyy ihmetellä mistä helvetistä näitä tonttuja sikiää… hohhoijjaa… Mutta onneksi voi lohduttautua sillä seikalla että noutaja tulee sullekin ennemmin tai myöhemmin 
Mielestäni asia on niin että jos ei voi olla ilman pokeria eli älähtää adressin verran kovasti kun kalikka kalahtaa, on addikti.
Hei,olen 27 vuotias työssäkäyvä mies e-suomesta ja oli pakko tulla kirjoittamaan omat tuntemukseni peliriippuvuudesta.Eli aloitin pelaamisen Paffissa n. 4 vuotta sitten ja asuin silloin yksin uudella paikkakunnalla opiskelujen takia.Uusia kavereita oli vaikea saada ja niinpä illat menikin sitten jännitystä hakiessa netissä roikkuessa ja sattumalta erehdyin tekemään tilin Paffiin.Siitä se sitten lähtikin lapasesta lahjakkaasti ja pelailin aluksi 50€/pvä (suuri summa opiskelijalle).Tässäkin tapauksessa kipinä suureni kun ensimmäisellä viikolla sain voitot nostettua 500€-1500€.Tämähän on Paffin perisynti,että ensin annetaan pelaajalle mielikuva että voittoja tulee hyvin ja pelaaminen kannattaa,mutta kun kyseessä on peliriippuvainen niin ei ne voitot merkitse mitään,vaan se jännitys.Niinpä sitä tuleekin pelattua kaikki pelitilillä olevat rahat ja pitkässä juoksussa ne saavutetut “voitotkin” menetetään.
Koulua en ikinä saanut käytyä loppuun vaan muutin töiden perässä uuteen kaupunkiin,ja hetken jo ajattelin että pelihelvetti jäisi kunnes viimeisen 4 kk:n aikana taas repsahdin ja olen pelannut melkein kaikki rahani(tilit ja säästöt).Sen verran järkeä ollut päässä että vuokrat ja laskut on maksettu ajallaan,mutta muuten eläminen ollutkin tiukkaa ja näkkileivällä melkein eletty.
Vimeinen piste ii:n päälle tuli viime viikolla,kun minulle myönnettiin pankista laina autonvaihtoa varten,5000€(n.30 000mk!!!).Auto oli jo kiikarissa,kunnes yhtenä iltana ajattelin voivani muutaman kympin sijoittaa peleihin,se oli virhe ja nyt tuloksena on se,että velkarahat on pelattu ja oltava ilman autoa…ei tässä auta muu kuin myöntää olevansa pahasti peliriippuvainen ja nollatoleranssi pelien suhteen ainoa vaihtoehto.Pahinta tässä on että vanhemmat ovat innoissaan katselleet minulle autoja ja kyselevät milloin mennään koeajamaan jne.Kanttini ei vielä ole riittänyt tunnustaa heille sitä tosiasiaa että rahoja ei ole ja olen “koukussa”,mutta sekin pvä on nyt koettava,ehkä jo tänään.
Nyt suosittelenkin kaikille jotka miettivät pitäisikö avata pelitili(mihin tahansa pelintarjoajan sivuille),niin älkää ikinä avatko,koska pahimmassa tapauksessa menetät niihin kaiken ja mikä pahinta velkaannut ja sen jälkeen joudutkin makselemaan “turhia” kuukausieriä pankeille,perintätoimistoille ym.
Laitoin eilen viestiä paffille koskien tapaustani,ja myönsin olevani peliriippuvainen ja halusin että sulkevat tilini ja jäädyttävät kaikki tietoni.Kysyin myöskin onko mahdollista saada menetettämiään velkarahoja takaisin(eli 5000€),jotta saisin elämäniloni ja elämäni muutenkin takaisin raiteilleen?Tänään sitten tulikin vastaus sieltä ja jäädyttivät tietoni ja poistivat pelitilini,mutta rahoja ei voi kuulemma maksaa takaisin eli se siitä,nyt on kärvisteltävä ja kärsittävä nahoissaan oman tyhmyyden takia.Joskus se raja tulee vastaan ja minulla se tuli nyt,sain rauhassa miettiä että haluanko tosiaan pilata elämäni näin nuorella iällä pelihimon takia ja vastaus on että en.Toivottavasti lupaus pitää ja apua aion hakea paikallisesta tukipisteestä jotta tässä myös onnistun.
Hyvää keväänodotusta kaikille muille saman asian kanssa painiville ja jaksamista jotta elämä taas hymyilisi.
Ps.Onko kenelläkään tiedossa että rahoja olisi palautettu esim. “peliriippuvuuteen” vedoten?
Rahoja on turha odottaa takaisin. Pelitalot tekevät tuottonsa nimenomaan peliriippuvaisten kustannuksella, he kun kantavat aina koko tilinsä taloon. Olisi koko liikeidean vastaista maksaa rahat addikteille takaisin.
Sinun on nyt vain nieltävä tappiosi ja etsiydyttävä hoitoon/vertaistukeen. Kyse on vakavammasta asiasta kuin ehkä vielä tajuatkaan. Nyt jos pääset irti addiktiostasi, jää pelihelvettisi vain ikäväksi muistoksi menneisyydestä. Toinen vaihtoehto on kärvistellä läpi elämän koukussa - peitellen sekä valehdellen ja aina ilman rahaa. Valinta on sinun.
Voi kun hävityt rahat saisikin takaisin. Sillä summalla, jonka olen elämäni aikana peleihin laittanut, ostaisi nyt hienon asunnon… ja vähän enemmänkin. 
Mutta kuten sanottu, niin pelihimosta puhuttaessa hävityllä summalla ei ole väliä. Kaikki kun häviää, niin se on tasaraha.
Näin vähän epäilinkin tapahtuvan,rahoja turha odottaa takaisin ja se vain hyväksyttävä.
Ja kuten aikaisemmin kirjoitin että vain ajan kysymys milloin vanhemmat saavat ongelmastani tietää,niin nyt se tapahtui eli isäni epäili että jotain on vialla ja kysyi onko minulla vielä rahoja autoon?Näin ettei muuta mahdollisuutta ollut kuin myöntää asian todellinen laita,ja shokkihan se hänelle oli mutta toisaalta ymmärsi että “sairaushan” tämä on ja nyt on ruvettava rakentamaan elämää uudelta pohjalta.Harmittavinta asiassa on,että juuri isäni oli lainan takaajana ja hänet petin pahiten valehtelemalla ja salailemalla asioita.Toisaalta hän otti asian reilusti ja sanoi että tästä ei ole muutakuin tie ylöspäin,eli toivoa paremmasta tulevaisuudesta tässä odottelen ja nyt onkin sovittu erilaisista keinoista saada asiat kuntoon.
Pitkästä aikaa tuntuu,että elämä hymyilee ja kevättä voi vihdoinkin odottaa edes jotenkin hymyssä suin.Jo pelkästään tänne kirjoittaminen helpotti oloani ja nyt lopulta kun sain asian tunnustettua lähimmäisille,niin se pahinkin riippakivi tipahti pois sydämeltäni =)
Edelleenkin hyvää kevään odotusta kaikille kanssaihmisille jotka kamppailevat saman ongelman kanssa,tunnustakaa tosiasiat ajoissa,ennenkuin on liian myöhäistä.
Askel askeleelta kohti parempaa tulevaisuutta.
Tämä yhteinen ongelmamme on nimenomaan sairaus, josta toipuminen on omanlaisensa prosessi. Isäsi otti tiedon vastaan aika hyvin, ja ymmärsi ilmeisesti homman nimen. Hyvä niin.
Salailu tuntuu todella pahalta, mutta joskus kertominen voi olla todella vaikeaa. Onneksi sait asian ulos ja olon kevenemään. Kaikkea hyvää ja onnea toipumiseen skorppari79!!!
T: You will never walk alone
Vakkaririvejä ja numeroita kannattaa välttää viimeiseen asti. Jos esimerkiksi pelaat joitain tiettyjä numeroita Kenossa, niin ne pakottavat sinut laittamaan vedot joka ilta. Sama pätee pakonomaisiin tulosvetonumeroihin ja ihan mihin tahansa peliin. Ei pysty jättämään väliin yhtään kertaa… ja kaikki rahat menee!!!
Tuo on kyllä totta. Itse voin sanoa päässeeni esim. loton kurimuksesta irti eikä mua haittais vaikka näkisin mun numerot lauantaina tulleen koska tietäisin sen vaan tietävän hirvittävää pelaamista. Parempi vaan elää tälleen hissun kissun suu säkkiä myöten.
Rikkauksien tavoittelemisen lopettaminen on auttanut tässä loputtomassa pelejä vastaan taistelussa. Mulle riittää tavallinen elämä jos saan olla onnellinen.
Mieheni kärsii peliriippuvuudesta, vaikka ei sitä itse myönnä. Riippuvuus sai alkunsa kun PAF rantautui hänen tietoisuuteen vuonna 2005. Asiaa en pitänyt aluksi vakavana, mutta kun kaikki palkat pelasi, aloin tajuamaan asian vakavuuden. Vuonna 2006 pelaamisesta oli taukoa kunnes alkoi pokeri villitys. Nykyään ei ole sijoittanut suuria summia, mutta riippuvuus on. Ennen töihin lähtöä pelaa, töistä tullessaan pelaa, koko ajan pelaa… yöunet ovat kärsineet, nukkuu muutamia tunteja öissä ja hänelle vuorotyö. Masennuksen piirteitä olen havainnut, mm. syömättömyyttä, äkäisyyttä, väsymystä… pieni suloinen lapsemme ei häntä kiinnosta. Ei halua hoitaa tai pitää sylissä kun pokerit kärsii, ei pysty keskittymään. Muutama päivä sitten hän sanoi, että aikoo seuraavasta tilistä sijoittaa rahaa. Pelkään että pikku hiljaa pelaa kaikki tulomme, niin että ei lapsellakaan ruokaa. Miten saan hänet lopettamaan ja tajuamaan että elämässä on paljon muutakin kuin pokeri? Mä olen monesti pyytänyt, että ei pelaisi mutta hän keksii niin hyviä syitä pelata kuten “freeroll”. Meidän suhteemme häämöttää loppua jos ei lopeta pelaamista, mä en halua sitä päivää nähdä kun kaikki on mennyt. Hän pitää tätä nimenomaan vain harrastuksena.
Osanottoni. Miehesi näyttää olevan pahasti peliriippuvainen. Yritä puhua hänen kanssaan, että hakisi apua itselleen. Kannattaa yrittää havahduttaa häntä todellisuuteen kertomalla tunteistasi, peloistasi ja se, että ilman muutosta on perheenne hajoaminen todennäköistä.
Moi! Tähän minun on helppo ottaa kantaa, koska olen ollut samanlainen, kun mitä miehesi on nyt.
Minulla on/oli todella paha peliongelma. Pelit täyttivät koko elämäni, veivät rahani ja aikani, ja tämän vuoksi käytin taloudellisesti hyväksi rakasta vaimoani pakollisiin menoihin. Tätä minun on edelleen todella vaikea antaa itselleni anteeksi.
Pelit tekivät minusta patologisen valehtelijan. Suurimmat valehteluni kotona tulivat mm. siitä, että missä milloinkin olin. Esimerkkinä vaikka sellainen asia, että vaimoni luuli minun viettäneen ns. poikien iltaa mukavia jutellen… todellisuudessa olin kuitenkin Casinolla pelaamassa pöytärulettia, ja häviämässä jo etukäteen monien kuukausien käyttörahoja, jonka laina ikävä kyllä mahdollisti. Ja voitte kuvitella olotilan pelaamisen jälkeen. Sanoja ei tarvita. Olen kyllä jäänyt myös kiinni valehtelemisestani muutaman kerran, mutta kuin ihmeen kaupalla, sain tekoni ja valehteluni anteeksi. Toisinkin olisi voinut käydä.
Minuun tehosi lopulta pieni uhkailu erosta, sekä vaimoni itkuinen tilitys todellisuudesta. En voinut enää elää itseni kanssa, ja tämän vuoksi täydellinen muutos oli edessä. Se muutos on kuitenkin vielä täysin lapsen kengissä, koska peliajoista on niin vähän aikaa. Ehdotan sinulle kuitenkin, että otat mahdollisimman nopeasti asian puheeksi miehesi kanssa. Tässä muutama kommentti, mitä voit sanoa:
- En halua elää miehen kanssa, joka istuu tietokoneella pelaamassa kaiken yhteisen ajan.
- En halua elää tällaisessa epävarmuudessa liittyen talouteen ja käytökseesi.
- Pelit ovat tehneet sinusta täysin toisen ihmisen, kuin johon tutustuin aiemmin.
- Jos et välitä itsestäsi, niin todista se, että välität minusta ja lopeta pelaaminen heti.
- Jos et pysty lopettamaan pelaamista yksin, niin haetaan yhdessä apua esimerkiksi ensin A-klinikalta, josta ohjataan GA-ryhmään.
- Haluan ehdottomasti, että osallistut enemmän “kotielämäämme”, etkä jätä kaikkea minulle.
- Haluan että muutut yhteisen tulevaisuuutemme takia, tai jos et voi muuttua, niin yhteistä tulevaisuutta tuskin on.
Tässä oli muutama oma mielipiteeni. Nuokin ovat kovia sanoja, mutta muista olla miehesi tukena, koska tämä voi olla hänelle kovempi paikka, kuin hän itse tiedostaakaan.
Saatko mitään irti viestistäni?
Tsemppiä myöskin sinulle edellisen viestin lähettäjä. Toivottavasti pysyt vahvana ja muistat, että pelinarkomaani ei ole ikinä lopullisesti kuivilla addiktiostaan. Hommaa ei mitata oikeasti silloin kun pahin kriisi on meneillään, vaan silloin kun kaikki alkaa taas olemaan hyvin ja mieleen häivähtää ajatus siitä, että näin mainiosta selviytymisestä voisi itsensä palkita ihan vain sellaisella pienellä viihteenomaisella pelisessiolla. Ihan vain mitättömin panoksin.