Alkoi taasen ahdistaa isäkkään isän juominen ja lääkkeiden sekakäyttö. Jo pitkään on eletty niin, että päivittäin menee x määrä siideriä, lisäksi ravataan kolmella eri lääkärillä hakemassa masennus, uni ja rauhoittavia lääkkeitä, joita sitten menee kyytipojaksi. Kaikki lääkkeet on -ei pitkäaikaiseen käyttöön- tarralla ja usempi vuosi jo mennyt, resepti edelleen annetaan vaikka tiedossa on pitkäaikainen alkoholiongelma. Kun ei pysty enää kunnolla liikkumaan kun ei liiku kuin sängystä tupakille ja syö lihapullan päivässä niin heikko on olo ja ajatus tahmea. Puheestakaan ei meinaa aina saada selvää kun ei tidä kuinka “pöllyssä” tällä kertaa ollaan ja mistä vai onko se jo normaalitila. Lääkäriinmenostakaan on turha puhua, kun ei ole mitään ongelmaa. Katso siinä sitten sivusta kun toinen tekee hidasta itsemurhaa eikä itse pysty auttamaan kun ei toinen edes tunnu haluavan olla selvin päin…
Sitä se alkoholismi on - kuolemaan johtava sairaus. Iäkkäiden alkoholismista ei tosiaan ole suosikkipuheenaihe ehkä siksi, että harva enää on hengissä.
Hei A-lapsi! Tervetuloa mukaan kirjoittamaan. Oletko hakenut itsellesi apua? Se kannattaa aina, vaikka ei läheiseensä pystyisikään vaikuttamaan.
Ongelman kieltäminen on riippuvuudelle normaalia toimintaa. Kun kyseessä on sekakäyttäjä saattaa joskus harvoin käydä niin, että myöntää riippuvuuden toiseen (joko alkoholiin tai lääkkeisiin), vaan ei molempiin.
Iäkäskin voi vielä tointua, mutta tärkeämpää on se, että autat itseäsi. Läheisen ongelma voi muuten muuttua sinun ongelmaksesi.
Tämä ei ole erityisesti sinulle, hyvä A-lapsi, mutta tuo passiiviin käyttö kirvoitti minussa ajatuskulun.
Olen tehnyt paljon töitä sekä vielä juovien ihmisten että jo raitistuneiden ihmisten kanssa. Vielä juovat käyttävät itsestään lähes poikkeuksetta passiivia - ‘on tullut juotua’, ‘ei ole tullut käytyä ryhmissä’. Raitistuneet (tai siihen tähtäävät) sanovat ‘en ole käynyt ryhmissä’.
Toisin sanoen kun ihminen ottaa vastuun tekemisistään, hän kertoo itsestään ‘minä’-muodossa. Passiivin käyttö vaikuttaa siltä, että ainoastaan ajelehtii olosuhteiden tai jonkun muun asian uhrina.
Voisit kokeilla minä-muodon käyttöä vaikka kirjoittaisit vain itsellesi. Kaiken muun hyvän lisäksi minä-sanan käyttö voimannuttaa!
