Tervehdys, olen uusi yhteisössä, ja tuon esiin ongelmani jollaisia on varmaan käsitelty taajaan, mutta haluan silti tietoa ja vertaistukea ahdistukseeni. Olen 55-vuotias ja käyttänyt uni- ja mielialalääkkeitä 30 vuotta, en kuitenkaan viihteeseen vaan nukkumiseen, johon niitä olen tarvinnut. Lääkkeet ovat reseptiltä mutta määrät kasvaneet suuriksi hillintäyrityksistä huolimatta. Alkoholiakin käytän aika lailla, joskaan en juuri arkiviikolla enää nykyään – nyt olen ollut viikon kuiva kokonaan, kun sain ikäviä oireita. Sekakäyttöä siis, joskaan ei ankaraa.
Lääkekatkoja ja vähennyksiä olen yrittänyt vaihtelevin tuloksin, se on taas tavoitteeni. Vaivani alkoivat tai ainakin kiihtyivät rajusti, kun lopetin pari kuukautta sitten mirtazapiinin käytön. Olin ottanut sitä iltaisin n 15 vuotta joka ilta muiden unilääkkeiden ohessa. Aikanaan se auttoi hyvin, mutta teho väheni ja sivuoireet vaivasivat. Koska annostus ei ollut mielestäni suuri, viime aikoina enää puolikas tabletti, jätin sen kerrasta pois, vaikka olin aiemmin kokenut sen vieroitusoireet. Ajattelin silti yrittää.
Aika lailla sen jälkeen alkoivat viekkarit, tai ainakin niiksi oireet tulkitsin. Lista on pitkä: rajua kipua alaselässä ja nivusissa, raju ripuli, nipistelyä ihossa ja suussa ja raajoissa, unettomuutta, hikoilua, nenän vuotamista, huimausta, väsymystä, mielialan heiluntaa… Oireita riitti, vaikka jossain määrin tunsin oloni paremmaksikin. Tunnehuppu ikään kuin hellitti. Koin mirtzan ajan mittaan hyvin epämieluisaksi lääkkeeksi toisin kuin usein väitetään.
Unettomuuteen otin tietysti aiempaa enemmän muita lääkkeitä, joita minulla riittää. Pussista löytyy Stilnoct, Dormicum ja Tenox, myös melatoniini. Yritin hillitä annostuksia, mutta nukuin vain pari tuntia kerrallaan, joten saatoin ottaa lääkettä kolmestikin yön mittaan, koska en ammatinharjoittajana voi ottaa palkallista saikkua.
Määrät olivat sitä luokkaa, että ensin illalla 10 mg Stillnoctia tai sitten viisi ja 10-20 mg Tenoxia. Aamuyöstä Dormicumia 4-8 mg, joskus toisenkin kerran. Rumba ei ollut aina sama mutta osapuilleen.
Kun koin mirtzaoireiden hiukan helpottavan rupesin vähentämään bentsoja. Olen saanut Stilnoctin pudotettua jo kolmasosaan, olen kokenut sen aika rajuksi joskin tehokkaaksi lääkkeeksi. Tenoxia menee 10-15 mg ja Dormicumia 3-6 mg. Eli aika paljon vieläkin, mutta vähemmän kuitenkin.
Vaivat ovat jossain määrin hellittäneet. Ripulia ja kipuja on vähemmän, nukunkin hiukan pidempään, joskus jopa 5 tuntia kerralla.
Mutta oireita riittää silti, ja tuntuu että uusiakin on tulllut. Ruoka ei maistu etenkään aamupäivästä lainkaan, joskus oikein oksettaa. Paino on pudonnut 8 kg kahdessa kuukaudessa. Hyvä sinänsä, sitä oli liikaa, mutta tietty vähän huolestuttaakin.
Hikeä pukkaa ja huimaa, maha kiehuu, sukuelimiin sattuu ja halut ovat kadonneet, ihossa on harha-aistimuksia, kuumottaa ja kylmää. Ne ovat tuttuja aiemmilta vieroituskerroilta, mutta osin erilaisia ehkä. Pelottavia kuitenkin, jos ei ole syystä varma. Enkä aivan ole.
Mutta usein oireeet helpottavat illasta ja etenkin jos liikun ahkerasti. Sitä teen joka ilta, joskus jopa 2-3 tunnin pyörälenkkejä. Tuolloin olen jokseenkin oireeton ja hyvävoimainen. Kunto on parempi kuin vuosiin painon pudottua. Saatan vetää juosten tuhat porrasta aika nopeana intervallina, ei huonosti tässä iässä - joten vakavasta taudista ei oireissa luulisi olevan kyse. Verenpaine jokseenkin ok, pulssi hyvä.
Muuhun tautiin eivät viittaa tutkimuksetkaan, tosin sokerit ovat turhan korkeat – diabeteksessahan on samantapaisia oireita. Nämä kuitenkin rytmittyvät siten, että en osaa yhdistää niitä verensokerin heiluntaan. Saatan olla aamupäivän parilla leipäpalalla ja huitaista 50 km fillarilenkin ilman suurta väsymystä, mennä siitä saunaan. Ei oikein viittaa pahaan diabetekseen. Pahoinvointi tulee ja menee miten sattuu, mutta aamupäivään tavallisesti se ajoittuu etupäässä.
Vieroitusoireisiin viittaa sekin, että yöllä kun saan nappia naamaan ne helpottavat ainakin osittain. Bentsot tietty helpottavat kaikkia kipuja, joten mitään se ei kai vielä todista – mutta tuskin pahat diabetesoireet niillä hellittäisivät? Vai onko kokemusta?
Ja oireet pahentuvat aina siten, että nopeiden lääkkeiden vaikutus alkaa laskennallisesti kadota. Nytkin oli päivällä tosi kurja olo, huimasi ja oksetti, mutta nyt illansuussa selvästi parempi. Taustaksi - otin Dormicumia aamuyöstä 5-6 välillä…
Mutta ovatko oireet tuttuja siltä osin, että mirtzan poisjättö ja bentsojen ehkä turhan nopea vähentäminen voisivat aiheuttaa moista ja noinkin pitkän ajan? Jos ne näet eivät ole vieroitusoireita niin sitten olen ties missä pulassa. Olen ahdistunut epätietoisuudessani.