OT: Haaveita, toiveita ja päämääriä elämässä

  • Aion tulla äidiksi/ kasvattiäidiksi. Joko biologisesti, adoption tai sijaisvanhemmuuden myötä.

  • Aion oppia ranskaa ja muuttaa ranskaan asumaan. Tai jonnekin muualle, missä on lämmintä ja aurinkoista.

  • Aion käydä intiassa ja ehkä muuallakin sielläpäin reppureissaamassa.

  • Aion lopettaa korvaushoidon.

  • Aion tehdä taidetta.

  • Aion elää joogi-hippi-taiteilijaelämää. :sunglasses:

  • Aion saada valmiiksi viimeisen, vielä valmistuttuanikin keskeneräisen koulutyöni.

  • Aion saada valmiiksi kaikki muutkin keskeneräiset ompelu- ja sisustus-ikuisuusprojektini. (Tämä on luultavasti se kaikkein epätodennäköisimmin toteutuva… :unamused: )

  • Aion vanhana mummona istua kahdenistuttavassa kiikkustuolissa käsi kädessä vanhan papparaisen kanssa, ja hymyillä tyytyväisenä eletyille vuosilleni.

Nonii, siinä se nyt on. Ei se niin vaikeeta ollut!

Kyl mäki sitä mielenrauhaa kaipaan, toive se on ainakin. Mulle noi konkreettiset toiveet eivät välttämäti ole yhtään helpompia. Ne olis jos toi eka toteutuisi… Toive: olis edes pieni ripaus enämpi rohkeutta… Se, että voisin hyväksyä itseni, enkä niin piittaisi muiden ihmisten minua koskevista mahdollisista ajatuksista/puheista. En meinaa, että tämä olisi se, mikä estäisi tekemästä jotain tosi kamalaa, siihen pitäisi riittää, että jokin asian ny vaan on v ä ä r i n ja sitä ei saa sen takia tehdä. Kyl tää ny iän myötä jonkin verran on helpottanut. Nuorena kun olin niin sulkeutunut, yksin ja skitsoidi, vissiin on se oikia sana. Se, että oppisin suojelemaan itseäni, pitämään itsestäni. Rakastamaan… Kyl rakkaus on haave, kaikesta huolimatta. Se vaatii kasvamista, ymmärtämistä…kun on kaksi ihmistä, on kaksi tahtoa… Ristiriitoja syntyy ja ihmisil on heikkoutensa… Mut kyl niist voi selvitä.