Morjens vaan kaikille.
Kolmas kerta toden sanoo… Näin ainakin toivon.
Nyt kolmannen kerran olen saanut elämäni sotkuun ostelun kanssa.
Mistä saan apua.
Ekalla ja tokalla kerralla taistelin monta vuotta velkojen maksujen kanssa. Oli pikavippiä ja osamaksua ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa sama mutta (onni onnettomuudessa) pienemmässä määrässä.
Puolison luottamuksen olen tässä jo kolmatta kertaa pettänyt. Onneks vielä vierellä kulkee vaikka usein tuntuu että sitä en ansaitse.
Oma tahdonvoima ei tunnu riittävän. Kaikki tämän kanssa painivat varmaan tietää kierteen. Sillä hetkellä tulee hyvä mieli, ahdistus ja stressi jälkikäteen kun taas kaivoin syvemmälle kuoppaa.
Joka kerralla olen halunnut tämän kierteen loppuvan mutta nyt ekaa kertaa etsin ulkopuolelta apua. Mistä sitä kannattaa hakea.
Morjens @Rudolph82! Kysyt, että mistä kannattaisi hakea apua ostoriippuvuuteen, joka on taas tullut elämääsi. Jäin miettimään tätä kysymystä. Ei missään taida olla “riippuvuusklinikoita”, missä voisi saada apua mihin hyvänsä riippuvuuteen. Useimmiten hoito liittyy aineriippuvuuteen eli alkoholiin tai huumeisiin. Rahapeliriippuvuuteen on omat paikkansa.
Mietin sellaista, että olisiko niin, että ostelu on oire jotain? Ja hakisit apua siihen itse ongelmaan, jolloin oirekin (ostelu) saataisiin kuriin. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä sillä ostelulla haet itsellesi?
Jos tuntuu, että mitään “juurisyytä” ei löydy vaan ostelu on enemmän sellainen päähänpinttymä tai tapa. Tulee surffailtua netissä ja huomattua, että aha, tommostakin tavaraa löytyy, sehän oliskin kiva ja sitten sitä tilailee ja pian on rahat loppu. Niin sitten kannattaisi ehkä jotenkin pikkuhiljaa sammuttaa se tapa. Pysyy poissa ostospaikoista, keksii muuta tekemistä ja muita rutiineja tilalle.
Helppo sanoo mutta varmasti vaikeampi toteuttaa. Harjoittelua sekin vaatii.
Kiva kuulla kumminkin, että velat ei ole sinulla suuria ja että puoliso on pysynyt mukana.
Juu puhtaasti mielihyvän hakua minulla tämä ollut.
Masennus ollut diagnosoituna 2010 lähtien. Sitä kuinka kauan ennen sitä oli en osaa sanoa.
Penskana rahasta oli aina pulaa. Yksinhuoltaja äiti ja isää ei lapsien olot kiinnostanut niin kituuttamalla elettiin. Äiti teki minkä vaan pysty meidän eteen mut eihän sitä ihmeisiin pysty.
Varmaan sieltä lähtien tämä alkanut.
Tällä hetkellä elämä on aika raskasta muutenkin.
Töissä tulehtunut tunnelma, lapsen nepsy ongelmien kanssa jatkuvaa taistelua, parisuhde tuntuu ison osan ajasta todella hyvältä kaveruus suhteelta (seksi kerrat vuodessa voidaan yhden käden sormin laskea) ja masennus keikkuu tämän kaiken johdosta ja lisänä neutraalin ja masennus kauden välillä.
Syyt kait jollain tasolla itellä selvillä mutta työkalut hukassa. Työterveyden kautta sain onneksi psykologille ajan. Jos siitä vaikka apua saisi.
Vuosi sitten yritin ja psykon neuvo oli että laitat sitä rahaa säästöön.
Lähinnä ehkä tosiaan vertaistukea hain ja jos tämä eri psyko ois nyt vähän fiksumpi tapaus.
Eihän hänkään varmaan ihmeisiin pysty mutta jos jotain apua edes saisi. Itse olen aika hukassa tämän tilanteen kanssa.
Tuleepa melkoista tajunnanvirtaa tänne mut kait sekin hyvä on
Kiitos ja anteeks siitä
Hyvin sä tilanteestasi kirjotat! Sulla on aika paljon kuormittavia asioita elämässä. Jotenkin niistä pitäisi päästä selvemmille vesille yksi kerrallaan. Ja varmasti sunkin tilanne helpottuu ajan myötä. Toivottavasti sulla on masennukseen lääkitys.
Hyvä juttu, et oot hakenut apua ja että sulla on tuo työterveyspsykologi varattuna. Toivotaan, et siitä on sulle apua. Itsekin oon joskus työterveyspsykologilla käynyt ne kerrat kun työterveyden kautta pystyi käymään, ja siitä oli tosi paljon apua.
Voimia @Rudolph82
Hei @Rudolph82. Tuli mieleen, että onko sulla masennuksen ohella hypomaniaa tai maniaa? Joillekin myös masennuslääkkeet aiheuttaa tätä. Mun sisko on ostellut itsensä ulosottoon ja mietittiin onko hänellä hypomaniaa/maniaa ja onko se mahdollisesti psyykelääkkeiden aiheuttamaa. Onko sinulla kontakti psykan polille, missä voisit ottaa asian puheeksi myös? Jos ei, niin hyvä, että sinulla on mahdollisuus puhua asiasta työterveyspsykologille. Tsemppiä❣️
Juu masennukseen on lääkitys.
En tiedä et onko niinkään maniaa
Ehkä enemmän just mielihyvän hakua.
Käyn sillä psykolla tossa päälle viikon päästä ja kattoo mitä hän sanoo.
Tarttee vaan ite saada jotain käytäntöjä itselleen että ei pääse luisumaan taas.
Mielihyvää tarvii jostain muuten saada. Askartelu ja muu sitä antaa mutta tuntuu aina kauhean raskaalta ku eka joutuu levittämään kaikki että saa tehtyä ja sitten takas kasailla.
Mut tarvii vaan siihenkin energiaa kaivaa.
Mielummin se kuin taas pistää kaikki sekasin
Kannattaa jutella psykologin kanssa. Yritä tehdä joka päivä jotain muuta, mistä saat hyvää mieltä ja mielellään vähän “etukäteen”, jos se ehkäisisi ostelua. Saisit sellaisesta voimavarojakin ja ehkä kertyisi hiljalleen energiaa. Kovasti tsemppiä