Olen tässä tänään kärsinyt kovasta kivusta ja ajattelin kysyä onko jollain opiaatteja käyttävällä palstalaisella kokemusta miten somaattisten sairauksien kivunhoito on sujunut sairaalassa ollessasi tai kotioloissa? Määrävätkö lääkärit riittävän määrä opiaatteja kun niitä todella tarvitsisi? Monellahan on sellainen tilanne että Tramadol ja Temgesic auttavat kipuun tarkalleen yhtä paljon kuin lumelääke. Kun itse olin sairaalassa yhden leikkauksen jälkeen niin kiinitin huomiota siihen, että muille jaettiin 5 mg Oxynormeja mutta minulle annettiin 20 mg Oxynormeja.
Nyt jos joutuisin leikkaukseen niin luulisin tarvitsevan vähintään 10-kertaisen määrä kipulääkettä verrattuna tavalliseen potilaaseen. On meinaan sen verran tuota toleranssia tullut itselle hankittua…
Oletko siis saanut tarpeeksi troppeja vai jouduitko kärsimään kivuista?
Kärsin pankreatiitin aiheuttamasta suunnattomasta kivusta 2 vrk Meilahden osastolla. Parasetamolia vahvempaa ei annettu, koska en ollut kuulemma sairas. Luulin kuolevani, tai olin jo varma siitä. En pystynyt keskittymään mihinkään, voihkin vain hiljaa valveilla.
Kun sitten positiivinen tulehdusarvo nasahti (cerp 400 tms.) pistivät sairaanhoitajat kalpeana oxanestia käsivarteen.
Kipuun siis pitää lähes kuolla, ennenkuin jotain buranaa tehokkaampaa saa. Syöpäpotilaana en suomessa haluaisi olla, ajatuskin kammottaa. Siksi muutin koko paskasta pois tänne, jossa kivunlievitystä oikeasti saa. Viha suomalaista lääkärikuntaa kohtaan on niin suuri, että kuolen mieluummin, kun alistun suomalaisen puoskarin hoitoon.
Vaikka pankreatiitti on itseaiheutettu, onko lääkärien tehtävä kostaa? Näin siellä Meikussa ajatellaan ja toki muuallakin.
No suoraan sanottuna ei saa tarpeeksi. Mulla samat kokemukset lääkkeiden saannista, kun Jabalilla, parasetamolia saa, mutta ei oikein muuta. Vasta kun tajunnan menettää kivun kovuuden vuoksi ni saa tramalia kankkuun. Sappileikkauksen jälkeen mulla oli sairaalas omat lääkkeet mukana, koska epäilin, etten saa kuin panadolia ja kappas osuin oikeaan. Kannattaa siis olla omat aina varoksi mukana ja siitä kannattaa myös sairaalassa sitten ilmoittaa, et jos apua ei tuu niin otan omia lääkkeitäni joka tapauksessa.
Olin vuosia sitten kohtalaisen vaativassa jalkaleikkauksessa, ja jarrutole oli vitun korkealla. Lupailivat tietysti koko ajan että tulen saamaan kunnon kivunhoitoa, mutta leikkauksen jälkeinen päivä oli HELVETTIÄ! Itkin ja rukoilin kunnon mömmöjä, mutta hoitajat vain naureskelivat että mihin sinä muka enää mitään tarvitset kun nyt jo saat maksimiannoksen.
Siinä se pähkinänkuoressa. Kotiutuksen yhteydessä minulle määrättiin Buranaa ja Panacodia
^Jos mielit saada edes kohtalaista kivunhoitoa niin siitä pitää sanoa ennen leikkausta kun anestesialääkäri haastattelee sinua. Anestesialääkäri päättää paljonko sinä voit maksimissaan saada lääkitystä kivunhoitoon. Itse sain siis noin 4 kertaisen annoksen muihin verrattuna mutta tämä on täysin kiinni siitä millaisella tuulella anestesialääkäri on. Heräämössä jouduin jatkuvasti pyytämään 5 mg Oxanest piikkejä kun kivut kävi sietämättömiksi. Sielläkin olisi ollut hyvä kun olisi kerralla saanut 20 mg annoksia.
Juu, näin tein, ja asiat sujuivatkin ihan hyvin, mitä nyt anestesialääkäri ihmetteli kun en meinannut nukahtaa.
Itse jouduin heräämössä aloittamaan välittömästi kipulääkityksen kerjäämisen. Puolentoista tunnin sisällä sain kuusi kertaa oksikodonia, en tiedä millaisia annoksia, osan kanyylin ja osan suun kautta. Vasta sen jälkeen kykenin miettimään muutakin kuin itsemurhaa.
Loppuilta sujuikin onneksi ihan kivasti, mutta seuraavana aamuna repesi helvetti. Ei mennyt kellään jakeluun, että jonkun tole voi olla niin korkea.
Mulla taas kun oli jalka poikki kahdesta kohtaa ja sanoin et menee artut bubre-vierotukseen ni 3 päivää Tramaleita ja 3 tunnin odottelun jälkeen tapahtumasta 1 piikki mopoa. Kotiin pelkkää Panadolia. Oma lääkäri määräs sit Voltarenia ja nosti arttujen annostust mut ekaan viikkon pahemmin liikuttu mihinkään… Muut sai samankaltasissa, joskus jopa pienemmissä vammoissa kontteja tai jopa fentanyyliä. Tramalin annostus oli 300mg/pv. Onneks on hemmetin hyvä kidunsietokyky, mut mitään järkeä tuollaisessa. Koht pitäisi varmaan mennä jonoon et poistettais metallit mut tuskinpa siihenkään sit mitään saa, tosin se nyt on helpompi operaatio ku ei sentää hio tai ruuvaa sinne mitään… Ambulanssissa en saanut mitään lääkettä…
Oon aina saanut hyvää kivunhoitoa sairaalassa. Viime leikkaus tehtiin paikallispuudutuksella ja pistivät fentanyyliä i.v:nä leikkauksen aikana. Leikkauksen jälkeen sain oxynormeja ja niitä myös muutaman himaan. Yksityisellä olin.
Julkisella oon myös saanut asiallista kivunhoitoa, esim. ison leikkauksen jälkeen laittoivat heräämössä kipupumpun, kun oxynorm-piikit eivät jeesanneet riittävästi. Parin päivän jälkeen vaihdettiin panacodiin ja sillä kotiin. Ja jos ei riittänyt panacod, kävin päivystyksessä hakemassa oxynorm-piikin, kunnes sit muutettiin säännöllinen lääkitys riittävän tehokkaaksi. Tosi tyytyväinen oon ollut sairaanhoitopiirin toimintaan, vaikka on väärinkäyttömerkintä.
Oma kokemukseni sairaalan kivunhoidosta on,että ensiavussa saat ,jos oikeasti tarvitset oxanestia-normia,mutta sitten kun otetaan osastolle kauhistellaan moisia aineita,eräskin lääkäri huusi päin naamaa kun tuskissani makasin sängyllä,että täältähän ei mitään opiaatteja saa,ja käski hoitajan antamaan 2 paratabsia.Tramal-piikin voi ehkä saada,mutta vaikka miten yrität vakuutella oikeaa tuskaasi,parasetamoli on yleensä se aine mitä annetaan ja sanotaan, että odotellaan jos nämä auttaisivat…Olin tuolloin ennen sairaalaan joutumista lääkärin määräämällä 4 krt 4 panacodia vrk kuurilla
Unohtui mainita, et oon sairaalassa ollut osastolla myös kivunhoidossa. Tuolloin soittivat hoitavalle lääkärille, joka neuvoi annostuksen ja vahvaa opioidia sain koko tuon ajan ja myös respan kotiin. Käyntitaustaa oli tuolloin monelta vuodelta ja aiemminkin on tullut lyhyempiä jaksoja oltua osastolla, hyvin kokemuksin. Tosin aina on ollut selkeät diagnoosit, joten ei sen suhteen ole ongelmia.
Ois kyl törkeen paha jos joutus onnettomuuteen, unohtais mainita hoitajille että on buprea veressä. Sitne alkaa pumppaamaan jotai täysagonistia(mopo oxya…)suhun ja sitte bupren antagonistivaikutusten takia sulla alkais vaa vitunmoiset subureflat, ja siinähä sitte ois mukava olla DD
Olet käsittänyt asiat hieman väärin. Ei mopo tai oxy mitään bupre refloja saa aikaan. Bupre ainoastaan hieman vie tehoa muilta “paremilta” opiaateilta.
Jos haluat kokea jännän efektin niin käytä metadonia jonkun aikaa ja kokeile sitten vaikka ottaa 2 mg buprenorfiinia …
Olin sairaalassa vuonna 2008 kolme kertaa n. 2 kk kerrallaan eikä mulla ollut oikeastaan mitään kipuja. Silti sain 4x0,4 Temgesicin aamulla ja samat päivällä ja illalla. Siis 12x0,4 Temgesicia päivässä. Tähän kysyin syytä, niin hoitaja sanoi että “kun olet niin pahasti opiaattiriippuvainen niin saadaan hoidettua sairautesi ilman että lähdet täältä käyttämään huumeita”. Tähän sain vielä 3x50mg Opamoxia illalla. Tämä tapahtui siis TYKSissä. Oli kyllä mulla ihan hyvä lääkitys, varsinkin kun vedin sen kanyylista suoneen. Pian näiden sairasteluiden jälkeen pääsinkin sitten korvaushoitoon.
“Hieman vie tehoi”. Vielä 72h jälkeen opium ei antanut lähes minkäänlaista euforiaa viimesen bupreannoksen jälkeen.
Jahas no koitappa ottaa ensin vaikka 4mg bupredose ja 30min päästä esim 20mg morfiinia, jos oot koukussa bupreen nii relfat sulla siinä alakkee. Emmä tietenkään tarkottanu että jos ei ole mtn buprekoukkua nii sitte tulis buprereflat jos ne vaikutuksenalasena tykittää täysagonisteja sairaalas D sillon vaa lakkais molemmat toimimasta
Vaikka olisit käyttänyt buprenorfiinia 10 vuotta ja joka päivä 8 mg IV. Jos sitten rännäät morfiinia ison satsin et varmasti saisi mitään vieroitusoireita! Mistä ihmeestä olet saanut moista informaatiota? Joka tapauksessa se ei pidä paikkaansa.
Jos olet metadon korvaushoidossa esim. 120 mg päivittäisellä annoksella ja erehdyt ottamaan esim. 1 mg buprenorfiinia niin silloin vieroitusoireet ovat hirveät sillä buprenorfiini plokkaa metadonin vaikutuksen.
Komentoikaa nyt joku tätä topicia kun tuo County ei suostu millään uskomaan minua…
juu moi! vaan itse kans olin hiljattain meilahdessa antoivat muka" oxcanestia" ruiskeena suoraan suoneen ei tuntunu missään. hoitaja vaan toitottikovaan ääneen annosta tuodessa että nyttäältä tulee oxya olisi pitänyt olla omat mukana on se jännä homma kun kertoo hoitajille et on kovat lääkkeet kotihoidossa niin sitä vaille ettei kutsuta poliiseja paikalle jaäimistellään että kuka ja mistä määrätty vaikka meikun kipupolilta määrätty. Toisinaan olen saanut jo todella hyvät lääkkeet (trapit) ambulansissa, sitten sairaalaan saapuessa heti lisää luuleko noi hoitsut ettei kokenu lääkkeenkäyttäjä huomaa milloin tulee ketoriinia ja millon oxya noi mopot ei tee muutakuin kirvelevät pirusti lihaksessa jollet saa hyvää kivunhoitoa sairaalassa ollessa niin ota itse yhteyttä kiplääkäriin ja kerro millä osastolla olet hän tulee käymään ja määrää tahdin ja annoksen kyllä lähtee :mrgreen: hyvää syksynjatkoa t:oloneuvos
Oma lääkäri määräs sit Voltarenia ja nosti arttujen annostust mut ekaan viikkon pahemmin liikuttu mihinkään… Muut sai samankaltasissa, joskus jopa pienemmissä vammoissa kontteja tai jopa fentanyyliä. Tramalin annostus oli 300mg/pv. Onneks on hemmetin hyvä kidunsietokyky, mut mitään järkeä tuollaisessa. 
Koht pitäisi varmaan mennä jonoon et poistettais metallit mut tuskinpa siihenkään sit mitään saa, tosin se nyt on helpompi operaatio ku ei sentää hio tai ruuvaa sinne mitään… Ambulanssissa en saanut mitään lääkettä…
DD
D sillon vaa lakkais molemmat toimimasta
jaäimistellään että kuka ja mistä määrätty vaikka meikun kipupolilta määrätty. Toisinaan olen saanut jo todella hyvät lääkkeet (trapit) ambulansissa, sitten sairaalaan saapuessa heti lisää 