Opamox tarvittavana

Olen saanut vain ympäripyöreitä vastauksia lääkäreiltä. Älä käytä putkeen ja ehkä mun autistiset aivot ei ymmärrä mitä ne tarkoittaa.

Olen käyttänyt kaksi vuotta noin 1/2 15mg - 2 15mg 3-4 kertaa viikossa. Nyt pahentunut olo ja käyttänyt ensin puolikasta viikon sitten 2-3 kaksi viikkoa ja nyt 1 1/2mg viikon. Olo ei ole kohentunut mutta pelkään riippuvuutta. Miten kannattaisi annosta lähteä laskemaan. Neuvoivat vain käyttämään tarvittaessa ?! Entä jos en kykene olemaan?

tuntuu ettei nuo tuolla hoidossa tajua sitä traumaylivireyttä vaikka käytössä on ssri ja aripratsoli OCD oireisiin.

Vertaistukea, neuvoja. En haluaisi olla riippuvainen, mutta vointi romahtaa jos lasken annosta.

En lukenu tämän osion sääntöjä jos ylläpito huomaa jotain niin poistakaa vaan.

Mikä sulla on reseptissä ohje?

Aripriratsoli on tuttu lääke, vaikka en itse sitä käytä mutta sivusta seurannut sen toimimista.

Mitenkään sua tuntematta, oisko aripripratsolissa varaa nostaa, sehän tasaa oloa.

Neuvoa ei oikein voi kun ei tunne eikä oo lääkäri. Mut sillon kun mulla ollu tarvittavana joku pami, niin mulla toimi parhaiten se, että otin sen aika matalalla kynnyksellä jolloin olo ei päässyt niiku etenemään. Esim jos mua aamulla jo ahdisti, otin ohjeen mukaisen pamin ja usein selvisin sitten sillä yhdellä koko päivän. Jos jäin kuuntelemaan oloani että enpä ota vielä, niin loppupeleissä sinä päivänä tarttinkin sitten vaikka kaksi. Katkasin ahdistuksen ajoissa enkä päästäny sitä kasvamaan.

Pidin aina välipäiviä. Jos tuntui ettei reseptin määrä riitä/tarvii esim joka päivä, peruslääkitystä muutettiin. Tarvittavan pitää olla tarvittava ja päälääkityksen pitää olla perusta. Kirjotit tuossa että jos vähennät niin romahdat, oisko peruslääkityksessä tosiaan tarvetta tarkastella sitä, tai, mikä sua nyt rasittaa enemmän voiko sun arkea muuttaa?

Ihmiset jää eri lailla koukkuun, mä en jääny koskaan vaikka pameja söin vuosia, ksoka tauotin, otin vain todelliseen tarpeeseen ajoissa, jos ei riittänyt peruslääkitystä muutettiin/lisää terapiaa ym.

1 tykkäys

On nostettu neljä päivää sitten aripripratsoli 5- 7.5mg ja ohjeena opamoxissa 0.5-1 x3 pv tarvittaessa.

Ahdistus on lisääntynyt lääkenoston seurauksena ja itse taas yritän kituutella viimeiseen asti eikä se varmaan ole hyvä keino.

Neljä päivää niin mahtaako vielä vaikuttaa? Oikeilla jäljillä siis kun oot ottanu yhteyttä ja sitä nostettu.

Opamoxia voit ottaa max reseptin määrän tietenkin, koukkuun jäämistä ei voi arvioida se on kovin yksilöllistä. Lääkäri sen on arvioinut reseptiä tehdessään.

Ehkä voisit kokeilla tota mun tyyliä että otat matalammalla kynnyksellä sen Opamoxin, katkase ahdistusta jo aiemmin. Liittyykö Aripripratsolin nostoon tilapäinen ahdistuksen lisääntyminen?

Ahdistusta voi kokeilla helpottaa myös ihan hengistyharjoituksilla vaikka kuulostaa tylsälle. Mielenterveystalolla on myös hyviä vinkkejä ja valmiita äänitteitä millä oloa voi koittaa helpottaa.

Kiitos ja kuuluu. Sekin voi pahentaa vointia nyt akuutisti. Kokeilen noita harjoitteita, kiitos sulle :slight_smile:

1 tykkäys

Tarvittaessa tarkoittaa tarvittaessa, eli silloin, kun ahdistaa niin paljon, ettei ilman kykene olemaan. Ihan niin kuin päänsärkylääkekin otetaan silloin, kun päätä särkee. Jos ahdistus tai päänsärky on joka päivä, silloin se on tarvittaessa, jos se on kerran vuodessa, silloin lääkitys kerran vuodessa on tarvittaessa. Joka päiväinen käyttö ei tietenkään kannata, jos ei halua riippuvuutta.

Aripipratsolin ihan yleinen sivuoire on ahdistuneisuus. Tämä neuroleptien off-label -käyttö on ongelmallista ja tuppaa monilla pahentamaan vointia. Jos niitä tarvitsee oikeaan tarpeeseen, eli psykoosisairauteen, käyttö on toki perusteltua. SSRI-lääkkeetkin voivat monilla pahasti ahdistuneilla vain pahentaa tilannetta, koska lyövät lisää kierroksia koneeseen.

Ongelma voi olla kyllä ihan se Opamox. Se tuppaa olla vähän hankala benzo vähänkin säännöllisemmässä käytössä, koska lyhytvaikutteisuutensa vuoksi aiheuttaa herkästi rebound-ahdistusta, ts. vaikutuksen nopea lasku itsessään tekee pirun ahdistuneeksi. Tämä sitten luonnollisesti johtaa siihen, että lääkettä otetaan useammin, toleranssi kasvaa ja riippuvuus pääsee kehittymään, kuin varkain. Monet lääkärit tykkäävät määrätä Opamoxia, koska se on mieto, vaikka todellisuudessa esim. pitkävaikutteinen Diapam aiheuttaa huomattavasti vähemmän rebound-oireita ja täten on turvallisempi toleranssin nousun ja riippuvuusriskin kannalta. Jos kyse on Opamoxin aiheuttamasta rebound-ahdistuksesta, silloin ainut keino on vain yrittää vältellä käyttöä tai pitää se mahdollisimman vähäisenä, mutta tuossa tilanteessa tietenkin helpommin sanottu, kuin tehty. Pitkävaikutteisempaan(esim. Diapam) vaihtaminen voisi auttaa ulos noidankehästä, mutta tiedä sitten, suostuvatko sinun lääkärisi vaihtoon.

Tässä onkin hyvin vinkattu noista rentoutusharjoitteista. Kaikenlaisia luomukonsteja suosittelen minäkin. Ihan tällaisia, että karsii elämästään kuormittavia tekijöitä niin paljon, kuin se on mahdollista. Tekee sellaisia juttuja, joista saa hyvää mieltä ja jotka pitävät ajatuksia pois ahdistuksesta. Säännöllinen päivärytmi ja rutiinit, jos toki niiden kanssa ei pidä mennä pakonomaisuuteen. Terveellinen syöminen ja liikunta, mutta näidenkään kanssa ei pidä vetää överiksi. Jos toimintakyky on heikko, niin sitten ottaa ohjelmaan edes sen, että käy joka päivä vähän ulkona kävelemässä. Eivät nämä mitään taikatemppuja ole ja ymmärrän, jos kuulostavat suoranaiselta vittuilulta pahasti ahdistuneelle, mutta omalta osaltaan kuitenkin tukevat sitä, ettei pää lähde ainakaan enempää leviämään.

Tsemppiä.

1 tykkäys

Olin ”pärjännyt” 10 vuotta ennen ssri ja aripriratsoli lääkitystä mutta se oli ehto tarvittavan lääkityksen eli opamoxin saamiseen. Oireena oli jäätävä ylivireys ja ahdistus ja traumaoireet. En nukkunut jne.

Terapia ja psykofyysinen terapia on mutta oireet puskee päälle.

Kiitos neuvoista yritän selvitä täällä suossa. Hoidossa haluttaisiin opamoxista eroon ja nostaa muita lääkkeitä ja lisätä. Mulla oli jäätävät aloitusoireet molemmissa lääkkeissä. Tulossa intensiivi hoitojakso, toivon että siellä ymmärtäisivät tilanteeni, mutta epätoivoinen olo. Kiitos tsempeistä.

2 tykkäystä

Täältä lämmin halaus kissalle, ja paljon voimia! Kyllä tämä lääke -kysymys on todella vaikea. Eikä koskaan tiedä, otetaanko jokin pois. Toki paras olisi, ettei tarvitsisi mitään. Minulla on paha, kun on tuo kaksisuuntainen. Se tosiaankin yrittää välillä “tappaa” minut.

1 tykkäys