Onniinan kivinen polku

Nii Onniina !

Asioiden pohtiminen ja asioiden mietintä kuuluu raitistumiseen !
Mut miten ihmeessä kuvittelet AA:n estävän tämän toiminnan .
Kun siellä nimenomaan kehoitetaan käymään läpi mennyttä elämää ja järkeistämään elämää .
AA:ssa on oikein 12 kohtainen ohjelma jota noudattamalla alkoholisti voi vapautua pakkomielteestään.
Sen ohjelmankin on kirjoittanu raitistuneet alkoholistit auttaakseen muita ei vittuullessaan.

Piipahtelu AA:ssa ei auta ketää, miks sinne menisit kukkumaan. käkikello tulee Onniinasta mieleen piipahteluineen.
Mietis vähä, avaat oven ja sanot kukkuu . Mitä se auttaa . Ti ketä :neutral_face:
AA ohjelma on yksinkertainen vaan ei helppo siksi koska siinä on vain ne kakstoista askelta joiden suorittaminen on yksinkertaista vaan ei helppoa. Teknisesti simppeli juttu mutta alkoholistille pelkkä anteeksi pyyntö on joskus aivan mahdotonta .

:bulb:

Eilen katselin meidän seuran AA - kokouksia, sillä niin usein täällä on siitä “kohistu” että ajattelin käydä katsomassa, olisiko mun juttu.
Ensinnäkään en ymmärtänyt hittoakaan noista kokouksista ja niiden tarkoituksista. Tässä esimerkki:

AA-ryhmä Iso Kirja

AA Kallioryhmä

AA Länsiryhmä

AA Outori

AA Palloryhmä

AA Pönttöryhmä

AA Rinneryhmä

AA Stjärngruppen

AA Tähtiryhmä

Tähtiryhmän naisten kokous

AA Vuoriryhmä

Siis mitä? Mihin noista voisi mennä? Selityksiä ei ollut ryhmien “tarkoituksista”, että ihan vaan arpomalla?
Ainahan tietenkin voi soittaa ja kysyä, tiedän.

Mutta tuo kanttoonan kommentti sai moiset ajatukset mielestäni pois. Tarkoitukseni oli tosiaan käydä “piipahtamassa” ja miettiä niiden fiiliksien perusteella onko mun juttu, mutta siitä tuskin mitään hyötyä.

Onniina, jatka samaa rataa. Tutki itseäsi ja vain sinä voit tietää mikä sulle sopii, millainen eteneminen ja miten.
Olet nyt harkinnut ulkopuolista apua ja se on hyvä.
Itselläni on kuitenkin toi toinen puolisko , jonka kanssa yhdessä taaplataan tätä polkua, tuetaan ja ennen kaikkea ymmäretään toisiamme.
Joka päivä keskustellaan omista tuntemuksista. Ilman toisen tukea, en olisi varmasti tässä, onnellisena ja selvinpäin :smiley:

Rutkasti voimia ja itseluottamusta!

:bulb:

:laughing: :smiley:
Aivan, niinhän se onkin. Kaikkihan me täällä voimme kertoa vain itsestämme.
Ehkä jokin päivä voisikin “piipahtaa” AA:ssa.
Tai jos kanttoona tarkoitti että sinne ei kokemuksen mukaan “käkenä” kannata mennä :laughing:

:bulb:

En oikein hiffannut itse asiaa… Nuo ovat siis ryhmien nimiä. Hesan nurkilla on parisataa ryhmää, ja niillä on nimiä, jotka jollain tapaa liittyvät joko ryhmän henkeen, sisältöön, osoitteeseen ja tai muinaiseen perustamiskuvioon tai ironisen stooriin. En millään ehdi elämäni aikana käydä kaikissa suomalaisissa ryhmissä, mutta aika monessa olen mieluusti käynyt, ja nähnyt monenlaista ja silti niin samanlaista menoa.

Onneksi ryhmiä on paljon. Jokainen niistä noudattaa ainakin teoriassa AA:n 12 perinnettä toimissaan ja jäsenet taas yrittävät selvitä elävinä 12 askeleen avulla. Kaikki ryhmät ovat silti erilaisia, niin kuin vaikkapa kapakat ovat erilaisia, jos nyt hiukan karsea vertaus sallitaan.

Käy vaan kaikissa noista mainitsemistasi vilkaisemassa. Kymmenkunta käyntiä antaa jo hyvän kuvan ryhmän tavasta toimia, ja siitä sopiiko se omaan pirtaan. Kaikki epäselvä selviää kyllä siellä paikan päällä - aina on selvinnyt.

kahleeton

.

Voi herra jee, jos toipuakseni pitäis jokainen mokansa muistaa (ei mitään mahiksiä tällä päällä), analysoida ja vielä katuakin…kaippa nupin saisin hajalle vähemmälläkin. :smiling_imp: Ei, kyllä minä ainakin ajattelen tuon läpikäymisen, kuten sinäkin olet se nyt lopulta järkeillyt. Miettien lähinnä kokonaisuuksia, elämääni eri aikoina, tapaani selvitä elämän hankalista asioista, muutoksen tarvettani, keinoja tulevaisuuteen jne. Eiköhän se ole kuitenkin tehokkaampaa, kuin möyriä jokainen yksittäinen kännisen ylilyönti läpikotaisin. Luulisin ainakin. :unamused:

Olemme Onniina ennenkin vaihtaneet ajatuksia siitä, miten hirveää syyllisyyttä ja häpeää ja tuskaa juomisen aiheuttamat mokat ja laiminlyönnit aiheuttavat. Viestiäsi lukiessani minulle tuli kuitenkin mieleen sellainen ajatus, että olisiko tässä osittain kyse siitäkin, että alkoholistiset ajatusmallit ottavat vain uusia muotoja: minäkeskeisyys, häpeä ja arvottomuuden tunne ovat ainakin minulle tuttuja kavereita juomisajoilta.

Faktat ovat faktoja ja tapahtuneet asiat tapahtuneita, mutta onko meidän tarpeen ruoskia itseämme vielä senkin jälkeen, kun muut ovat antaneet anteeksi ja todennäköisesti jopa unohtaneet tekomme? Juodessa maailma tuntui vihamieliseltä paikalta ja muut ihmiset armottomilta tuomareilta, mutta eihän se ollut totta silloin eikä se ole totta nytkään: pääsääntöisesti ihmiset ovat ymmärtäväisiä ja lempeitä ja maailma juuri sellainen, miksi sen itse oman päämme sisällä teemme.

En ole AA:ssa, mutta sen verran olen askelia omaksunut, että olen pyrkinyt myöntämään, pyytämään anteeksi ja hyvittämään vääriä tekojani. Olen kuitenkin alkanut huomaamaan, että suurin kärsijä kaikissa juomismokissani olen ollut minä itse. Muut ovat jo unohtaneet kaiken tai eivät ole alunperinkään nähneet asiaa minun laillani. Esimerkiksi ystävät joita olen kiittänyt siitä, että he kestivät minua silloin, ovat vain kertoneet olevansa iloisia siitä, että pystyivät auttamaan ja että olen nyt tässä kunnossa kuin olen. Perheen jäsenet taas näkevät asian niin, että he olivat ainoastaan hirvittävän huolissaan ja ovat nyt suunnattoman helpottuneita, kun asiat ovat hyvin. Töissä tapahtuneet laiminlyönnitkin ovat unohtuneet tätä nykyä loistavan työpanoksen myötä. Eli siis kukaan ei ole vihainen tai syyttelevä. Tämän tajuamisessa on minulla valtava työmaa, mutta luulenpa että syyllisyyden tunteesta eroon pääseminen vie raittiuteni taas pikkuisen vakaammalle maaperälle ja auttaa minua keskittymään niihin asioihin, joihin oikeasti voin vaikuttaa: menneisyys ei tunnetusti ole sellainen.

Annetaan Onniina armoa itsellemme :slight_smile:

Hei Onniina, loistohomma :smiley: Jatka samaa rataa!

Luulen, että kannattaa tutkiskella hieman tarkemmin vielä AA:n ohjelmaa ennen lopullista tuomion lukua. En tietenkään osaa aavistaakaan mitä kaikkea joku on voinut yksittäisiltä alkoholisteilta kuulla neuvoina tms. mutta kannattaa malttaa hetki ennen omakohtaisen päätöksen tekoa laajemmin eri hoitomuodoista. Tämä pätee kaikkiin konsteihin.

Ylipäätään jos joku tulee AA:ssa neuvomaan jotakin, on syytä suhtautua koko asiaan varauksella - neuvonta kun ei kuulu organisaation palveluihin millään tasolla :slight_smile: Kyse onkin luultavasti jostakin aloittelevasta AA:laisesta, joka hehkuu halua levittää käsitystään koko maailmana siunaukseksi :unamused:

Ohjelmassa ei ole niinkään tarkoitus tutkailla tekoja, jotka tuli tehtyä, mutta ei myöskään sulkea niitä pois. Laajemmin ajatellen nämä teot (tai tekemättä jättämiset, joiden taakka on joskus vieläkin suurempi) ovat kasvuprosessissa silti vain sivujuonteita. Päätarkoitus oman toipumiseni kohdalla oli löytää ne vaikuttimet, joiden seuraamuksena nuo teot tehtiin.

Itse tein 4. askeleen ensin aivan hooposti muutaman raittiin kk jälkeen, listaamalla vain möhläyksiäni ylös jokusen A4-sivullisen. Olen niin hidas tajuamaan asioita kunnolla, että vasta muutaman vuoden jo kuluttua juomatta ymmärsin lähetä purkamaan tekojeni ja elämän vaikuttimia paperille. Samalla sain setvittyä auki menneet ihmissuhteeni.

AA:n kirjallisuus suosittaa käyttämään avuksi pappeja, ystäviä, saarnamiehiä, psykiatreja, diakoneja jne jne. tässä itsetutkiskelun vaiheessa, mikäli itse näin katsoo parhaaksi. Vain omaa puolisoa varoitetaan käyttämästä tähän tarkoitukseen. Voi myös jakaa erilaisia pulmia eri suunnille, mutta omana kokemuksenani kerron, että oli minulle hyvästä kerto yhdelle ihmiselle (AA-kummi) kaikki mahdollinen, minkä jälkeen koin suuren helpotuksen.

Heti 4. askeleen perässä tulee kiinteästi teemaan liittyen 5. askel, jossa sitten em. “synnit” haudataan lopullisesti, mutta aletaan loppuiän kestävä “syntien” syiden poistamispuuha eli henkinen kasvu ihmisolentona. Mitään ei siis todellakaan märehditä, vatvota tai murehdita - sellaista askelta ei vaan kerta kaikkiaan ole 12 askeleen ohjelmaan sisällytetty - ihan syystä varmaan :smiley:

kahleeton

Juuripa noinkin. Yleensä tuossa vaiheessa, kun on vielä vähän liian rikki alkaa työstää nelos-viitosta, on paras apuväline kaikenlainen toiminta - kuin suoraan jostakin ikivanhasta terapiakirjasta :open_mouth: :smiley: Mutta ihan oikeesti, itse ainakin hosuin niin kotosalla kuin koko eteläisen Suomen AA:ssa minkä kerkesin ja yritin raitistaa kaikki kaveritkin :laughing: (no, siihen piisasi pari kolme tapaamista, kun huomasin, ettei kuulu enää henkisesti koko porukkaan - sinne jäivät, jonnekin…)

Myllyhoidossahan käytetään AA:n ohjelmasta askelia 1.-5., joten siellä tunkion kaivuuoperaatioon paneudutaan heti ja tarmolla. Mutta homma onkin ympärivuorokautista ja apuna häärää miljoona tzygologia sun muuta eksperttiä ja kaiken maailman siviilipuuhat ja -huolet työnnetään sivuun tykkänään. Moni onkin saanyt myllyssä melkoisen ahaa-elämyksen, jonka muistaa hyvin vielä vuosien ja vuosikymmentenkin jälkeen.

Mutta jottei ex-deekua suinkaan päästettäisi liian helpolla, ovat juoppolallien ajatusmetkut hyvin tunteneet ohjelman koostajat rustanneet meidän riesaksemme ohjelman loppupäähän vielä askeleen numero 10. Siinähän todetaan, että on syytä vaan jatkaa prosessia loppuelämänsä ja myös viileän tyynesti tunnustaa yhä vaan sattuvat mokansa itselleen ja myös muille. Näin saa jatkossa elää ilman, että alkaisi jälleen pikku hiljaa täyttää sitä ahdistusta tuottavaa kivireppua, jonka aikoinaan sai työllä ja vaivalla tyhjäksi 4. ja 5. askeleen avulla.

kahleeton

Myllyhoito on tosiaan tarkotettu sellasille meidän kaltaisille alko-ongelmaisille, jotka ei ole vielä syrjäytyneet ja jotka on kiinni työelämässä ja terveys jotenkuten tallella.
Monet suuret yritykset ja myös valtio (mm. Eduskunta) tarjoaa myllyä henkilöstönsä päihdeongelmiin.

Mulle tuli pitkään, vuosikausia, koko sanasta mieleen sellanen että juoppoparka pistetään pyörimään johonkin myllyyn, niinku kuivausrumpuun jossa siitä lingotaan pihalle viimesetkin himot juopotella, ja sitten ulos kuivausrummusta (myllystä) otetaan uusi huolella kuivatettu ihminen. :smiley:

Nyt olen saanut tietää, että ansioikas tutkija Toivo Pöysä (r.i.p.) joka toi minnesota-hoitomallin Suomeen 1970 -luvun lopussa ja nimesi sen myllyhoidoksi, kuvitteli mielessään alkoholistin mielenliikkeitä jonkinlaisiksi myllynkiviksi, jotka alkavat hoidon aikana jauhaa pään sisällä niin että toipuminen käynnistyy. : )

Tää on kovaa stufiii, tää mylly. Mä oon ihan intona tästä. :bulb:

:slight_smile:

Juopottelu se vasta myllytystä onkin! Ei tarvitse mennä mihinkään, voi olla tässä ihan vaan miten sattuu olemaan ja missä onkaan tai ei ole.

Myllynkiviä Onniinan polulle .
Juomisen loputtua toipuminen tapahtuu liian nopeasti. Muutaman päivän jälkeen fyysiset oireet helpottuu nostaen itsetuntoa joka taasen monimutkaistaa alkoholingelman hoitoa.
Siks mylly ynnä minnesotahoidon shokkivaikutus uppoaa alkoholistin mieleen syvemmälle ku saman asian jauhaminen ajan kans. LUULEN MÄ :slight_smile: Hoitotapahtuman pitkittyessä se myös mutkistuu, siks AA:ssa puhutaan läpi elämän kestävän vakaumuksen vastaanottamisesta. :wink: Tuonkin ne ryhmissä sairastavat ovat ymmärtäneet läpi elämän kestävästä ryhmissä ramppaamiseks, joka on muuttanut ryhmiä eräänlaisiksi seurustelukerhoiksi jossa tärkeintä on ennen ryhmää tapahtuva suunsoitto.
Alkoholismin hoitoon ei oikeesti ole olemassa montaa vaihtoehtoa. Ei ole vaikka kuinka haluaisimme.
Ei kukaan meistä mene markettiin alkoholismin hoitohyllyköiden väliin valitsemaan itselleen sopivaa hyväntuoksuista ja makuista tuotetta. Jos katsot eteenpäin näet vaivalloisen alkottoman tulevaisuuden jonka elettyäsi takanasi on miellyttävä palkitseva raitis elämä.Tähän kannustan ja kehoitan katsomaan vain päivän eteen niin ei urakka tunnu liian raskaalta.

Terveisin Kanttoona !

Ymmärrän Onniina tosi hyvin mitä tarkoitat. Olen itsekin ihan riittävän tosissani pohtinut AA-ryhmään tutustumista, mutta minut sieltä pitävät poissa seuraavat asiat:

•AA:ssa tuntuu olevan sellainen meininki, että jokainen mukana oleva on vapaata riistaa. Eli aivan kuin AA antaisi luvan alkaa arvioimaan sitä, miten toinen on raitistunut ja onko raitistuminen kestävää jne. Minä en halua päästää itseni lisäksi ketään muuta, kuin tarkkaan valitsemani ihmiset, arvioimaan tätä asiaa. Tällä hetkellä tällaisia ihmisiä ovat esim. lähimmät ystäväni, seurustelukumppanini sekä A-klinikan täti.
•Alkoholistit ovat monella tapaa ongelmaisia ihmisiä. Kuka valvoo, että ryhmä todella toimii AA:n sinänsä erittäin hyvien periaatteiden mukaan? Itselle oikeaan ryhmään osuminen kuulostaa aika sattumanvaraiselta ja sitä etsiessä saattaa tapahtua vaikka mitä. Minä ainakin olen henkisesti vielä niin herkässä tilassa, että en uskalla alkaa kokeilemaan omalla mielenrauhallani, turvallisuuden tunteellani ja hyvällä olollani. Esimerkiksi tätä palstaa seuratessa huomaa, että AA tuottaa aika paljon päänvaivaa ja pettymyksiä monelle mukana olijalle.

Olen näitä AA-epäluuloisia ajatuksia heitellyt ennenkin, mutta tarkoitukseni ei ole missään nimessä kyseenalaista systeemin toimivuutta. Minulle se vaan tuntuu kertakaikkiaan vieraalta tavalta hoitaa itseäni. Askelia olen lukenut ja vähän toteuttanutkin eli uskon AA:n ajatussisältöön.

Rakkautta ja rauhaa kaikkien päivään! :slight_smile:

Hetkinen millos ne AA:n Syyspäivät nyt olikaan? :astonished: Nehän on nyt Stadissa wink, en tosin muista missä. (Kalliolan setlementtikö?)
Noilla päivillä on vissiin Tulokkaiden palaverit ja Naisten palaverit, joihin tulee jopa satoja ex-tenuneniä ympäri Suomee. Niissä on kiva fiilis. Ainakin kerran oli Kevätpäivillä.

Sitten siellä on ne Veljesillat, missä vanhat jäärät vääntää ken on maassa kaikkein raittein (?), mutta sillonhan voikin jo lähtee pois. : )

Mainitsen tästä kaikesta vaan ihan siks, että tollasessa isossa tapahtumassa voi luoda tosi jännän ja laajan yleissilmäyksen koko AA:han, vaikkei siellä tavoitakaan sitä ihan perusjuttua tai fiilistä joka on vain jossain suljetussa tavallisessa palaverissa.

PS. Nyt ei kyllä löydy mitään infoo netistäkään mistään. Oonkohan mä nähny unta, että oon lukenut jostain että sellaset ois Hellsinkissä joskus nyt syys-lokakuussa… :confused:

Olet terävänäköisenä kissana nähnyt aivan oikein. Mutta,mutta…nyt on käynyt sillä lailla että järjestelyvuorossa ollut Helsinki ei kyennyt järjestämään koko tapahtumaa ja Nimettömien syyspäivät on peruttu. :frowning:

Peruutuksen syyksi on kerrottu yksinkertaisesti se että sopivankokoista paikkaa sopivaan hintaan ei ollut saatavilla. Omavaraisuuden (=köyhyyden) idean kääntöpuoli mutta opettaahan tuo jonkinmoista kollektiivista nöyryyttä kun jää syyspäivät pitämättä.

AA:ta kritisoidessa kannattaisi pitää kuitenkin mielessä että toiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen, riippumattomuuteen ja omavaraisuuteen. Minusta ne ovat hyviä arvoja tässä korruptoituneessa nykypäivän elämän menossa.

Vinetto

En osoittanut sitä kenellekään erityisesti. Se oli vain toteamus.

Huvitti vain tuo kontrasti kun samaan aikaan luin viimesimpiä käänteitä poliitikkojen “taulukaupoista” ja RAY:n kytköksistä.

Hyvä huomata että yksittäiset jäsenet ovat eri asia kuin kokonaisuus.

Iso Kirja (teos: Nimettömät Alkoholistit : ISBN 951-9015-62-0) ) on kirjallisuuden perusteos ja MUST (Tämä ei ole neuvo,kehoitus vain pelkkä t o t e a m u s) :slight_smile:

Vinetto