Onko muita nuoria päihdeongelmaisia?

Ajattelin kirjoittaa hieman omaa tarinaani, joskaan en valitettavasti voi hirvittävän yksityiskohtaisesti kertoa tunnistamisen pelossa. Kuitenkin.

Olen hieman päälle 20-vuotias, elämän alussa ja silti tuntuu että olen jo kokenut asioita joita en olisi halunnut kokea ja mitä useat eivät ikinä tule kokemaan. Joitain palstoja luettuani tuli tunne, etteivät kaikki ota vakavasti sitä, että näinkin nuorella ihmisellä on päihdeongelma, siksi halusin kirjoittaa.
Taustalla minulla on alkoholismin varjossa elämistä vauvaiästä varhaisnuoruuteen, näiden asioiden uskon vaikuttaneen omien ongelmieni syntyyn. Eli, ennen täysi-ikäisyyttä olin ns. normaali nuori, joskin useita lääkkeiden yliannostuksia ja väärinkäyttöä oli jo 14-16 ikäisenä. Parikymppisenä diagnosoiitiin masennus. Syytä syömisongelmille ja lääkkeiden väärinkäytölle etsittiin pitkään, itsekään en tajunnut sen olleen masennuksen “helpotusta”. Kun kontrolloi syömistä niin ei tarvitse pysähtyä “tuntemaan”, samoin rauhottavien kanssa. Rauhottavat ja unilääkkeet vaan eivät sopineet lainkaan tähän vaan usean yliannostuksen jälkeen tajusin olevani koukussa niihin.

Kun hain apua lääkeriippuvuuteeni, löysin ensimmäisen kerran paikan, jossa kuunneltiin, pystyin olemaan täysin rehellinen ja kohtaamaan ongelmia lääkkeidenkäytön taustalla. Valitettavasti lääkkeistä päästyäni alon ottamaan viinaa tilalle, ensin “normaalin” rajoissa, myöhemmin alkoi syvä kuilu jossa vaakalaudalla oli opiskelu, työ, ihmissuhteet, raha ja ennekaikkea oma mielenteveys. (joskaan se ei ikinä ihan eheä ole ollutkaan :slight_smile:) Juotuani yksin kotona olin valmis tekemään itselleni jotain, masennus meni niin pahaksi viinanottamisesta.

Onneksi tajusin tässä vaiheessa että joko jatkan juomista ja sukuperinnettä lupaavana alkoholistinalkuna, tai lopetan. Ja lopetin. Tähän mennessä minulle oli kehittynyt jo vahvempi himo alkoholiin, eli otin Antabuksen avuksi ja siitä on ollut enemmän kuin apua raittiuden pitämisessä (tuttavapiirini yksi kekeisimmistä illanviettonollauksista on alkoholin nauttiminen, täysi raittius on harvinaista—> onneksi tämänkin kanssa oppii elämään ilman viinaa).

Nyt olen ollut viisi kuukautta (!) ilman alkoholia ja mielenteveys ja jaksaminen ovat huippuluokkaa verrattuna aiempaan.
Tsemppiä kaikille nuorille ja vanhemmillekin lopettajille, ottakaa apua vastaan, yksin en olisi tässä enää.

Kyllä meitä täällä on, itse nyt noin 2,5 kk raittiina ja on kyllä paremmat olot kuin aikoihin. :slight_smile: Tsemppiä jatkoon sullekin!

Joo luinkin sun ketjua ja siitä lähti oma ajatus kirjoittaa :wink: Lisään vielä, että itsellänikin on masennuslääkkeenä Cipralex 15mg, sitä on edestakas nostettu ja laskettu. Viinan kanssa lähti muisti ja hölmöilin + kaatuilin paljon, tietämättä siitä itse eli masennuslääkkeet viinaan yhdistettynä on vaarallinen kombinaatio.

Heh, no kiva olla inspiraationa kirjoittamiselle! :smiley: Mä luulen kans et nuo lääkkeet on mullakin pahentaneet alkoholin vaikutusta, ja kun maksalle rankkana juttuna niin alkoholi kuin lääkkeetkin = ei hyvä. Kyllä mun alkoholin alaisena toimiminen on alusta asti, ilman lääkkeitäkin, ollut aika estotonta, mut lääkkeiden aikana kyllä paheni: tuli just enemmän kaatuilua, muisti meni jne paljon todennäköisemmin. En tiedä tosin oliko se pelkkää lääkkeen vaikutusta vai muuttuiko mun alkoholin käyttö pahemmaksi… ehkä molempia.

Nykyajan lääkkeet turvallisia

  • mielialalääkkeet eivät juuri lisää alkoholin vaikutusta, Fevarinilla tällainen sivuvaikutus mainitaan, mutta kokeiltuani asiaa en saanut “lisäpotkua” alkoholiin, Cipralex on mieto lääke eikä anna sekään lisäpotkua alkoholiin
  • A-klinikan lääkärin mukaan lääkkeet pääsääntöisesti eivät ole maksalle haitaksi
  • nykyajan unilääkkeet ovat turvallisia; kokeilin kerran ottaa 4 pakettia Imovanea alkoholin kanssa (litra viskiä ja 48 tölkkiä Elefanttiolutta Tallinnan reissulta) - konttasin kaksi päivää muttei muita ongelmia; mielisairaalareissullani tapasin useitakin henkilöitä, jotka olivat epäonnistuneet itsemurha-aikeissaan unilääkkeillä ja alkoholilla
  • oikeasti alkoholin kanssa vaarallisia neuroleptejä ovat “Levari” (Levozin) ja Promatsiini (entinen Sparine); olen ottanut niitäkin alkoholin kanssa ilman sivuvaikutuksia
  • bentsot suurina annoksina alkoholin kanssa saattavat olla hengenvaarallisia; tiedän erään jepen, joka kuoli 33-vuotiaana otettuaan 70 Oxapamia alkoholin kanssa - itse en ole kokeillut bentsoja alkoholin kanssa pl kun kerran otin runsaasti Tenoxeja viinan kanssa (ostin niitä tuttavalta kadulla) → heräsin Kisahallin putkassa
  • bentsot alkoholin kanssa saattavat sekoittaa pään pahemman kerran (useita surmia - kuten viimeksi Porvoon kolmoissurma on tehty yhdistämällä bentsoja alkoholiin)
  • Saunan puolen juttuja kannattaa seurata jos on lääkkeistä kiinnostunut; siellä on minua 1.000 kertaa parempia lääkeasiantuntijoita (itse en seuraa Saunan juttuja, koska jutut voisivat houkuttaa sekakäyttöön)

Oma kehotukset:

  • jos juot jätä lääkkeet ottamatta, jos otat lääkkeet älä juo!
  • lääkkeiden teho alenee runsaan alkoholin käytön seurauksena → vain kohtuukäyttö suositeltavaa - suurkuluttajille vaaditaan suuremmat annokset lääkinnällisen vaikutuksen saamiseksi
  • toleranssi kasvaa, jos alkoholia käytetään useammin kuin n. kerran kahdessa viikossa → viikonloppujuominen ei suositeltavaa
  • alkoholin kohtuukäyttö saattaa olla mahdotonta → jos on pakko ottaa ota kotona ja maksimissaan pari kertaa kuukaudessa
  • A-klinikalla maksakokeiden jälkeen mielellään määräävät Antabusta; jos raittius kiinnostaa tämä on eräs vaihtoehto
  • bentsojen käyttö ei ole suositeltavaa; päiväannos voi olla pahimmillaan 200 Diapamia (ostettava kadulta mikä tulee kalliiksi) ja bentsojen vieroitusoireet voivat kestää alkoholin vieroitusoireita (n. kaksi viikkoa) kauemmin

Tätä kuulee yhdeltä sun toiselta, mutta mikä on totta taviksille ei olekaan totta meille alkoholisteille. On aina tiedettävä mitä lääkitään ja miksi sekä ketä lääkitään. Asia ei ole noin yksinkertaista, että alkoholistille sanotaan, että syö reseptin mukaan, niin se ei ole vaarallista. Useimmiten juuri se turvallisuus houkuttaa ja koukuttaa enemmän, kuin sitä edes ymmärretään. Juovalla ja kuivalla Alkoholistilla on aina oireita jotka johtuu pääasiassa alkoholismista. Niitä ovat masennukset, ahdistukset, paniikit, uniongelmat,… ja niitä lääkitessä puuttumatta itse alkoholismin hoitoon ollaan pääasiassa saattamassa se ongelmallinen tilanteeseen, jossa valinnan tekee se alkoholismi.

Mitä alkoholismi valitsee, jos se saa päättää? Turvallisen tavan etsiä uusia tapoja päihtyä. Onko lääke turvallinen? Minusta ei koskaan, jos sillä hoidetaan alkoholismin oireita.

Yhdyn Rahvaan mielipiteeseen nykyajan lääkkeiden “turvallisuudesta”. Cipralexin käyttselosteessa sanotaan, että “kohtuukäytön yhteydessä ei ole havaittu yhteisvaikutuksia”, mutta minulla käyttö ei ollut enää kohtuullista, jolloin yhteiskäytöstä tuli näitä totaalisia muistinmenetyksiä.
Jokaisellahan on oma sietokykynsä mitä tulee lääkkeisiin ja alkoholiin, eikä niitä voi siten yleistää. Itselläni mielialalääkkeet, bentsot, imovanet ms. eivät ole IKINÄ olleet hyvä juttu yhdessä.

Totta on että jos otat älä ota lääkkeitä ja toisinpäin mutta kuinka moni oikeasti toimii tän ohjeen mukaan? :smiley:

Mulla oli lääkkeessä, ettei alkoholin kanssa suositella (Neurotol). Lääkäri sanoi, et vähän voi ottaa. No, mä otin kyllä ne perseet aina. Tuntuu hassulta nyt, ettei tuokaan estänyt… pakko vaan oli saada pää sekaisin.