Olemme olleet yhdessä 10 vuotta, naimisissa 5v. Alkoholi aina kuulunut elämään. Ennen lapsia otimme yhdessä mutta kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi alkoholi tietenkin jäi minulta muttei mieheltä. Meillä siis 3 lasta joista nuorin 1v. Mieheni täytyy saada juoda kotona joka viikonloppu, vähintään toisena pv/vkl. Ansaitsee kuulemma sen raskaan työ viikon päätteeksi. Useasti kuitenkin tissuttelee koko vkl. Ei useista keskusteluista, riitelyistä ym huolimatta aio lopettaa juomista eikä aio vkl olla selvinpäin vaan haluaa juoda perjantaisin sen 12 kaljaa. Minä olen ilkeä ja pilaan viikonloput koska valitan. Miehelläni on huono viinapää ja menee humalaan joka kerta, monesti myös sammuu. Emme siis voi katsella elokuvia tai mitään muutakaan koko vkl, koska seuraavana pv ja iltana sitten rapula ja väsynyt eikä jaksa mitään kun lapset nukkumassa. Onko liikaa vaadittu että välillä koko vkl selvinpäin? Olenko minä se kauhea joka pilaa lasten viikonloput koska valitan ja tulee riitaa? Pidemmät lomat kuten kesälomat pitää juoda useammin. Keskellä viikkoakin. Mitä voin tehdä? Olen niin hajalla. Useasti on puhuttu mutta mikään ei muutu ja en jaksa joka vkl katsoa kun kännissä. Ei näe itse mitään ongelmaa tässä, syyttää vaan minua. Harmittaa kun muuten arkisin ja selvinpäin ihana ihminen ja meillä menee hyvin. Ei vaan voi olla juomatta eikä edes halua.
Pahoittelen virheitä, kirjoitan puhelimella 
Tervetuloa palstalle “murtunut”!
Olet varmaankin lukenut täällä muita kirjoitteluja, mutta jos et ole, niin luehan vaikkapa Viikonloppujuoppo tai melkein mikä muukin tarina. Huomaat, ettet ole ainoa…
Mitään neuvoja tai vertaistukeakaan en ala tähän aikapulan vuoksi nyt kirjoittamaan, mutta tosiaan niitä löytyy monesta muusta keskusteluketjusta jo.
Hei murtunut!
Hienoa kun olet löytänyt tänne 
Et todellakaan ole yksin meitä on PALJON…Kannattaa lukea täällä plinkissä toisten kirjoituksia,niin tein minäkin alkuun,ennenkuin aloitin oman ketjun(puolison juominen ahdistaa läheisiä).Alkoholismi on sielun ja ruumiin sairaus, joka ajan myötä vain pahenee jos alkkis ei ITSE halua lähteä hoitoon.
Eihän se ole oikein että toinen voi “sabotoida” yhteisen viikonlopun aina juomalla,silloin hän ei ole läsnä perheelleen…pullosta on tullut tärkeämpi seurustelukumppani 
valitettavasti…
Minulla lapset jo ONNEKSI omillaan ja heillä perheet ja itselläni oma kämppä,mutta kyllä se silti vie koko ajan voimavaroja kun on tällaisessa käymistilassa /välivaiheessa kuten me nyt ollaan ,ennen kuin elämä asettuu “tasaiselle pohjalle”,vuoristorataa kun ollut kaikkien tunteiden kanssa… 
Hae apua itsellesi ,vaikka al-anonista jos teidän paikkakunnalla sellaista on,saat sieltä vertaistukea ja tietoa alkoholismista .Voimia ja kaikkea hyvää toivoen sinulle ja perheellesi