Olen seurustellut mieheni kanssa 5 vuotta josta vuosi kihloissa ja nyt syksyllä menimme naimisiin. Alkusuhteessa mieheni kertoi avoimesti lääkeongelmastaan jonka vuoksi lopulta hakeutuikin kuukauden mittaiselle katkolle kun olimme seurustelleet vuoden. Ongelmana silloin oli enimmäkseen bentsot (lyricat varsinkin) Katko tuotti tulosta jonka jälkeen mies oli käyttämättä ainakin vuoden jolloin retkahti lyricoihin sekä subutexiin. Käyttö oli mieheni mukaan satunnaista. Mies oli sitä mieltä että pystyy itse lopettamaan käytön. Tehtiin välillä kotitestejä jotka olivat välillä puhtaita mutta välillä näkyi bentsot sekä bupret positiivisina… olin hajalla, en tiennyt mitä tekisin että hän lopettaisi. Samalla kuitenkaan en pitänyt eroa vaihtoehtona koska mieheni on todella hyvä mies minulle ja arki sujuu hyvin, mies käy töissä ja hoitaa kotiaskareita yms, ja ennenkaikkea rakastin häntä äärettömän paljon ja halusin naimisiin hänen kanssa. Aina hän lupaa että lopettaa lääkkeiden käytön ja haluaa olla rehellinen minulle mutta silti välillä joudun pettymään kun löydän jostain lääke jemmoja. Nyt ollaan oltu naimisissa reilut 2kk ja sama kuvio jatkuu ja alan olemaan väsynyt tähän, tuntuu että päivittäin joudun tarkkailemaan ja epäilemään miestäni onko taas käyttänyt lääkkeitä. Tiedän sen että tiedostaen menin naimisiin ihmisen kanssa jolla päihdeongelma, haluaisin vain keksiä keinon jolla pystyisin keskittymään enemmän omaan elämään ja tekemiseen eikä kaikki energia mene mieheni kyttäämiseen.
Mieheni siis itsekin haluaa lopettaa satunnaisetkin käytöt koska haluaisimme molemmat lähitulevaisuudessa lapsen mutta alkaa tuntumaan ettei siitäkään kohta tule mitään koska en pysty luottamaan mieheeni
Olen pahoillani tilanteestasi. Itsellä ei kokemusta päihteisenkäytöstä parisuhteessa , mutta tyttäreni on kannabiksen ja bentsojen väärinkäyttäjä. Lupaukset ovat kovin tuttuja. Olen myös seurannut hänen parisuhdettaan. Välillä menee parempaan suuntaan ja sitten tiputaan ja kunnolla. Se on raskasta poikaystävälle, tyttäreni käyttää bentsoja käyttäessään suuria määriä ja elämänhallinta lähtee täysin lapasesta. Sitten taas sopivat,näyttää paremmalta kunnes taas. Nyt on menossa romahdus ja tänään tyttäreni soitti ja kertoi lähtevänsä hoitoon ettei halua rikkoa perhettä. Kuulin kuitenkin, että jotain oli ottanutja huomenna voi olla eri meno taas. Älä kyttää, tee asioita jotka tekee sinulle hyvän mielen. Mikäli haluat miehesi kanssa elää, on hänen oltava luottamuksen arvoinen. Kyttääminen ei paranna miestäsi, et voi etkä jaksa aina vahtia. Ei sinun kuulukaan. Mikäli asiat jatkavat huonompaan suuntaan eikä miehesi uudelleen halua hakea apua, päästä irti. Toivotaan, että hän haluaa samaa kuin sinä ja pystyy taistelemaan sen puolesta. Lapsesta ei voi täysin päästää irti, mutta minäkin yritän vastuuttaa häntä itseään elämästään. Olen täällä, mutta en voi pelastaa ilman hänen omaa ponnistustaan. Voimia, vaikeita asioita, kun rakkaat ihmiset kyseessä. Löydät itsellesi oikean tavan toimia.
Elämä on paljon helpompaa kun ei joudu miettimään mitä toinen on ehkä ottanut tai ei.
Omalla kohdalla mies oli ollut kuivilla viitisen vuotta ennen kun tavattiin. Aika pian selvisi että käyttöä oli ollut. Hänen mielestään viihdekäyttöä eikä ole millään lailla koukussa. Tein silloin selväksi että se on joko tai. Minä tai subu. Mies valitsi minut ja oikeasti lopetti käytön. Oltiin yhdessä vuosia, mentiin jossain kohtaa naimisiin jne. Lapsia ei ole koska en niitä itse halua. Nyt 15 vuoden yhdessä olon jälkeen viitteitä taas kerran subun käytöstä. Ihan uskomatonta. On ollut terveyden kanssa ongelmia mutta ei mitään suurta. Tuli sellainen olo että pieniäkään vastoinkäymisiä ei pysty olemaan ilman jotain mikä sekottaa pään.
Eli sanoisin että elämän mittainen kamppailu edessä. Itse en enää jaksa. Päätin että antaa olla ja parempi erota. Ei ole sen arvoista tuhlata ainoaa elämäänsä siihen että kyttää käyttääkö puoliso vai ei. On olemassa myös ihmisiä jotka ei käytä.
Miehellä on nykyään myös mystisesti rahat aina loppu vaikka saa yhtä hyvää palkkaa kuin minä ja mulla jää paljon joka kuukaus säästöön. Miten sellaisen ihmisen kanssa voi edes suunnitella tulevaisuutta kun ei ole varaa maksaa edes omia laskuja puhumattakaan mistään kivasta yhteisestä tekemisestä.
En missään nimessä sano että viimeiset 15v ois ollu turhaa tai että katuisin. Olihan meillä oikeesti hauskaakin jne. Liian isot näkemyserot päihteiden käytöstä joten parempi jatkaa eri teitä.
Turhautunutvaimo ikävä ongelma. kuitenkin jos on kerran ollut koukussa, ei pysty käyttämään satunnaisesti, ainakaan kovin pitkään ennenkun ollaan taas koukussa. ei varsinkaan tuota subua! tiedätkö piikittääkö subua vai vetääkö nenään?
riippuvainen lupaa aina lopettaa. mutta olisiko uusi katko/kuntoutus mahdollinen? ja käykö missään vertaistukiryhmässä kuten NA? ne on sellasia palavereita missä huumeongelmaiset kokoontuu pohtimaan miksi olla ilman. myös jos menee jotain kuitenkin käyttämään niin sielä siitä voi puhua ja pohtia mikä siihen johti jne. nyt kun miehesi käyttää, hän on asian kanssa aivan yksin?? yrittää salata käytön sinulta joka ei varmasti tunnu hyvältä ja mikäs siihen auttaa? lisää lääkkeitä
tämä sivu on täynnä noita “lupaa lopettaa”. kukaan ei vaan lopeta, mutta osa menee hoitoon (tässä tapauksessa pitäisi mennä uudestaan) ja sen jälkeen käy siviilissä NA ryhmissä puhumassa asioita halki joita vain toinen entinen käyttäjä voi ymmärtää
hoitoon (uudestaan) tai ero on minun neuvoni! älä kuuntele lupauksia.
