Omaan elämäänsä ahdistuneen esittely

Heippa! Oli pakko rekisteröityä tänne, kun tuntuu että tämä saattaisi olla ainoa paikka tällä hetkellä jossa voin kertoa ajatuksistani. Olen 22 vuotias tyttönen, jolla on avomies ja kiva työpaikka, sekä muutenkin asiat hyvin. Tai ainakin pinnallisesti hyvin. En ole koskaan ns. syljeskellyt lasiin, ja ensimmäiset alkoholikokeilut tapahtuivat 17 vuotiaana. Täysi-ikäistyttyäni homma vain karkasi käsistä. Olen mokaillut todella paljon kännissä. Nykyään en juurikaan mokaile, mutta morkkis on silti aivan järjetön. Sairastan myös pakko-oireista häiriötä, johon syön lääkkeitä. Häiriö aiheuttaa pelkotiloja kostean illan jälkeen. Viimeviikonloppuna meni todella lujaa ja olin todella kännissä. Muisti pätkii muutamassa kohtaa, muttei koko ilta ole pimennossa. Jostain syystä viimeyönä iski aivan järjetön pelko, että olen kännipäissäni tappanut jonkun. En ymmärrä mistä tämä pelko tuli, sillä en ole ollenkaan aggressiivinen edes humalassa, ja en ollut kuin savukkeen verran ehkä yksin sinä iltana. On myös todella ahdistava ajatus että olin niin humalassa, koska en koe olevani sellainen ihminen joka juo niin paljon ettei pysy tolpillaan. Tämän ahdistuksen johdosta päätin, että nyt on aika muuttua. Alkoholinkulutukseni on nyt melko runsasta. Arkisin saatan juoda 1-2 alkoholiannosta päivässä, ja viikonloppuna menee paljon enemmän. Onko vinkkejä miten aloittaa tämä vähentäminen? Ja onko muilla samankaltaisia pelkotiloja koskaan, ja miten niistä pääsee eroon, sillä minä tiedän että en ole kenellekkään mitään tehnyt, mutta silti pelko asiasta tuntuu todella ylivoimaiselta.
Pahoittelen sekavaa tekstiä.

Hei Hiekkakakku ja hyvä, kun tulit tänne. Itse olen pääsääntöisesti Lopettajissa ja kieltämättä tuli mieleeni, että ehkä se olisi Sinunkin paikkasi? Itsekin olen mieleltäni herkkä ja pahimpina krapulakertoina myös minulla oli kamalia pelkotiloja. Tosin traumatisoitumisen vuoksi pelkoja on ollut muutenkin. Juomisen jälkeen kokemani pelot olivat kuitenkin eittämättä kaikista kamalampia, olen joutunut niiden takia pari kertaa soittamaan keskellä yötä läheisellenikin, koska pelkäsin sekoamista niin paljon. En olekaan siten kertaakaan katunut lopetuspäätöstäni, osaat varmaan kuvitella.

Vaikka päättäisit jatkaa Vähentäjissä, suosittelen lukemaan Lopettajien puolelta ainakin ketjun Yksinkertaisia niksejä. Niillä pääset hyvin alkuun :slight_smile:. Kaikkea hyvää Sulle ja kirjoittele miten menee!

Ps. Tekstisi oli ihan hyvä.