Heips Melody!
Yritän nyt olla hehkuttamatta liikoja, mutta onhan tuo kulutuksen puolittaminen vuodessa jo melkoinen saavutus. Itse otan nykyään muutaman kerran vuodessa suunnilleen 6 annosta kerralla, eli tölppäkin. Väkevää viinaa tosi harvoin, olutta vaan. Mullakin on kuitenkin ollut pitkä ajanjakso elämässä, jolloin dokasin päivittäin ja kunnolla. Jotenkin onnistuin vielä käymään työssäkin, joka ikinen aamu krapulassa. Se kyllä johtui silloisen työnantajan alkoholipolitiikasta, eli juominen jopa työaikana oli ainakin melkein luvallista, kunhan ne hommatkin tuli tehtyä. Sitten alkoi kummallinen jakso elämässäni. Ensin tuli avioero syynä jatkuva ryyppäämiseni ja samantien uusi parisuhde naisen kanssa, joka ei tuominnut minua ryyppäämisestäni, vaikka itse on lähes absolutisti. Kun kukaan ei enää kytännyt juomistani, kyllästyin pikkuhiljaa itse ainaiseen krapulaan, rahattomuuteen, kännisekoiluihin ym,ym. Määrät alkoi putoilla, ei enää huvittanut istua baareissa, monta hyvääkin ystävää kuoli, kuka oman käden kautta, kuka viinaan tai huumeisiin. Tajusin itsekin olevani sillä lähtijöiden listalla ja itseasiassa on suuri ihme, että vielä oon hengissä, niin moni kaveri on kuollut vähemmästäkin.
Mä tosiaan KYLLÄSTYIN olemaan aina kännissä tai vitunmoisessa kankkusessa. Vaimoni kyllä kertoi usein, miten huolissaan on minusta ja siitä, etten kyennyt kunnolla pitämään yhteyttä edes lapsiini ed.liitosta, kun en juuri koskaan ollut "seurustelu"kunnossa.
Kun viina rupesi jäämään taka-alalle, kuvaan tuli lääkkeet ja pilven poltto. Lääkkeiden kanssakin meni niin lujaa, että sekin on ihme, etten niihin kuollut, senverran rankkaa niiden syönti oli. Pari kertaa kyllä kävin jo tuonelan porteilla, mutta lopullinen pelastukseni oli E-reseptit, joiden tultua käyttöön en voinut enää luukuttaa neljää lääkäriä samanaikaisesti, koska ne näki koneelta, mitä oon saanut ja mistä. Se homma hoitui lopulta niin, että lääkäri suostui uusimaan repsuni vain apteekkisopimuksella ja annosjakelulla. Sen ansiosta katsonkin nyt olevani hengissä.
Mutta täähän on sun ketju, eikä mun pitäis täällä omia menneitä juttujani vatvoa, sorry. Suosittelen lämpimästi, että pyrit kynsin,hampain ottamaan alkoa niinä juhlapyhinä tai muuten suunnitellusti ja harkiten. Se ON mahdollista, koska minäkin oon siihen päässyt ja useimmat piti mua jo täysin menetettynä tapauksena. Tulet huomaamaan, miten autuas tunne on, kun on kavereiden kanssa vietetty vaikka vappua, oot ollut ihmisiksi koko illan, ottanut vain sopivasti, mutta et vetänyt perskännejä, eikä ole mitään kaduttavaa, eikä julmettua krapulaa 
Toivon sulle kaikkea hyvää ja edistystä valitsemallesi tielle. Toivon -ja uskon-että pääset tavoitteeseesi ja otat vaikka sen 10 annosta harvakseen ja vain silloin, kun olet itse harkinnut sen etukäteen ja pysyt päätöksessäsi, etkä vedä övereitä, vaikka tilaisuus siihen olisikin. Olet löytänyt jo itsellesi apua ja siitä se elämä lähtee ylöspäin, koska alemmas et kertakaikkiaan halua enää vajota. Tsemppiä ja laitahan jatkossakin ajatuksiasi tänne 
