On ollut elämäni oudoin kaksipäiväinen, mietin, että onko tämä merkki siitä, että nyt lopetan alkoholinkäytön.
Olen ns. funtional alcoholic, käyn työssä ja tuskin kukaan tietää, että ryyppään, kauppojakin osaan vaihtaa taitavasti.
Vähän taustatietoja. Olen neljääkymppiä lähestyvä mies ja käyttänyt alkoholia enemmän tai vähemmän vuodesta 2002. Molemmat vanhemmistani olivat enemmän tai vähemmän alkoholisteja, äitini koko elämänsä ja hän on ollut sen seurauksena kuollut jo kauan.
Roikuin kaverini kanssa tietokoneiden maailmassa vuosikausia ja välttelin kaikkea tekemistä. Sitten eron jälkeen “kämppäkaveristani” lähdin työelämään ja sillä tiellä olen edelleen. Tämä oli vuosi 2013. Työpaikka vaihtui vuonna 2014 ja olen tehnyt työtäni siellä täysin sydämmin, palkitusti ja kouluttanutunut alan eri kauniilla titteleillä, sairaslomapäiviä 0, alkoholinkäyttöpäiviä arviolta 330/vuosi.
Olen yksinäinen, tuttuja on paljon, mutta 0 kaveria, jolle kertoisin kaiken. Alkoholi on vienyt tilanteeni niin pitkälle, että ulosottovelkoja oli pahimmillaan yli 40k, nyt ollaan 18k:ssa ja mittari näyttää, että 20 kuukauden päästä viimeistään se rääkki on ohi.
Alkoholi on alkanut aiheuttamaan minulle terveyshaittoja, maha murisee (ja kaikkea muuta siihen liittyvää mistä ette varmaan halua kuulla), outoja kipuja, vainoharhoja maksasairauksista ja haimatulehduksista. Tämä on siis se syy, miksi edes mietin alkoholin käytön lopettamista. Alkoholi täyttää elämäni tyhjät kohdat. Elämässäni on vain työ ja alkoholi. Toki käyttäydyn sosiaalisesti ja luulen, että ihmiset pitävät minusta, en ole arka ja uskallan esiintyä. Joten ei kai tilanteeni aivan toivoton ole, totean ainakin nyt itsekseni.
Mutta siihen itse asiaan, oudoin kaksipäiväinen. Tarina pitää aloittaa kuitenkin hieman ennen tätä, 16.8 loma alkaa! Viimeinen lomaviikko, korkki aukeaa ja pysyy auki.
Perjantai 23.8 yöllä, helvetti pääsee valloilleen ja wc on yön istutuin paikka. Alkoholinkäyttö loppuu kuin seinään.
Lauantaina nukun pitkään ja kun herään niin heti ensi vesitilkasta lähtien maha murisee ja minulle tulee huono olo. Näitä episodeja minulla on ollut vuosien varrella silloin tällöin ja tiedän, että ne menevät ohi parissa-kolmessa päivässä. Alkaa siis krapulavaihe, joka sekoittuu todella huonoon oloon, outoihin kipuihin ja haimatulehduksen pelot googlettamisen myötä senkun kasvavat. Kaikki oireet täsmäävät.
Sunnuntaina tilanne ei ole yhtään parempi. Aloin ymmärtää, että olin samalla aikaa sekä pahojen krapulaoireiden, että myös ruuansulatuskatastrofin kokemuksessa, mutta oikeasti, kumpi oli ensin? 
.
Pakkasin ensimmäistä kertaa elämässäni sairaalakassin jo valmiiksi, olin varma, että minulla oli meneillään jotain vakavaa, kassissa oli mm. työkoneeni, jonka latasin. Maanantaina alkaisi taas työt ja eniten pelkään, että mitä jos en pääsekkään sinne sairaalassa olon takia, uskokaa tai älkää, mutta olen korvaamaton siellä.
Oloni jotenkin paranee sunnuntai illan aikana. Uskallan taas hieman juoda vettä. Silloin tajusin, että olen tainnut olla nestehukassa sitten perjantain. Oireistani löytyikin nestehukkaan paljon viittaavaa. Menen sänkyyn ja edelleen tunnen hieman kipuja. Kivuistani hieman enemmän, ne eivät oikeasti olleet kovin suuria kipuja, enemmänkin sellaisia epämielyttäviä vihlaisuja, hetken kipuja tai tovin tykytyksiä.
N. 02.00, katson elokuvaa ja yhtä’äkkiä tulee ensimmäisen kerran hyvä olo. Sitten tunnen flunssanoireita ja räkä alkaa ns. valua, limaa tulee kurkkuun oikein uralla. Olen heti skeptinen, että mitäs tämä nyt on, googlettelen tunnin limaakurkussa - haimatulehdus. Ei vastauksia. Vastaukset sen sijaan löytyivät nestehukasta, joten join vettä lisää.
Maanantain, töissä taas! päivä menee hyvin. Pariin otteeseen tunnen vihlaisun ja kylmän hien, sekoitus varmaan edelleen sitä krapulaa ja sitten mahavaivoja. Maanantaina minulla alkaa sitten tuo flunsaksi luulemani pahentua, yskiminen on kovaa ja ysköksiä tulee aika-ajoin. Mutta olen onnellinen, kaikki vaaralliseen alkoholisairauteen liittyvät oireet ovat poissa. Maanantaina syön ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa sitten perjantain ja lisäksi juon vettä/mehua yms. Huomionarvoista tässä on se, että olen ole ottanut yhtään alkoholiannosta sitten perjantain.
Tiistai, flunssani pahenee ja huomaan hieman kuumeen nousseen. Päivä on silti succee, flunssa ei haittaa. Illalla flunssa pahenee ja katselen jo työterveyden aikoja, jotta saisi jotain helpostusta yskän puuskiin, koska ne olivat kipeuttäneet kurkkuni niin pahasti, ettei uni oikein tullut ja edelleen ns. räkätauti tuntui pahenevan. Olin jo töissä päättänyt, että otan tänään muutaman oluen. Join niitä kolme tunnin välein, 18.00, 19.00, 20.00. Noin 20.30 huomasin, että yskiminen on yhtä’äkkiä loppunut täysin, samalla hetkellä maha murahtaa. Pahoinvointi palaa, wc:ssä käynti yleistyy, kipuja tuntuu siellä täällä. Taas pakkaan repun.
Haima. Alkoholistina olen toki tutkinyt haiman ja sen oireet. Haimani siis oireilee, sitä ei minulle tarvitse kenenkään kertoa, mutta haimatulehduksessa pitäisi olla kovat kivut ja kovaakin kuumetta. Joten ynnään ja ynnään edelleen, että haima vain oireilee.
En ole uskonnollinen, kuulun kirkkoon, mutta en ole esim. rukoillut vuosikausiin. Rukoilin sunnutaina ja sitten taas maanantaina yöaikaan. Maanantain rukouksessani pyysin apua estämään tulevan alkoholinkäyttöni.
Mitä on siis tapahtunut, ensin vahvat flunssaoireet ja yskiminen vievät pois mahavaivat ja kivut ja sitten taas uudelleen, kun otan nuo oluet, niin yskiminen täysin lakkaa kuin seinään ja taas alkavat oireet.
Sattumiin en usko, joten oletan edelleen noiden kahden olevan yhteydessä keskenään, mutta silti, olisiko tässä se ihme, joka saa minut lopettamaan juomiseni? Sitä tässä mietin, kun tätä kirjoitan. Ennen tämän kirjoittamista kävin ulkona lenkillä ja siellä alkoi taas yskiminen. Mietin tuota pyyntöäni jumalalta (mitä hittoa, sainko apua???). Palasin kotiin ja otin padin ja surffailin 30min eri alkoholistioppaita. Sieltä löysin tämän sivun ja syntyi tämä kirjoitus.
Muutama asia on varmaa. Reissureppuni pysyy pakattuna tämän yön, vaikkakin olen optimistinen, että kaikki menee hyvin. Maha kyllä murisee, mutta muita kipuja ei juurikaan ole. Jääkaapissani oli jäljellä alkoholia perjantaista vielä n. 10 annosta, laitan ne ensin vaatekaappiin, mutta ennen tämän kirjoituksen lopettamista vien ne häkkivarastooni. Varmaa on myös se, etten juo tällä viikolla, tämän päiväinen kokemus sen on varmistanut.
Mutta olisiko tässä hyvä paikka samalla lopettaa alkoholinkäyttö kokonaan, tai vähentää sitä 90%? Ruumiini on kärsinyt jo melkoisesti, siitä olen varma, mutta alkoholinkäytön lopettaminen pysäyttäsi sen ja paikat alkasivat toipumaan. Alkoholi on täyttänyt kaiken vapaa-aikani, ja siitä eroon pääsemiseksi ainakin täytyy alkaa miettimään jotain muuta tekemistä, vaikeaa se on varmasti, tuntuu jo nyt vaikealla.
Tuumasin yhden oppaan perusteella, että kirjoitan tarinani tänne, saan siitä sellaista ensiapua mitä tarvitaan. Olen päättänyt myös pyytää apua ammattilaiselta, teen sen tämän viikon ainana, jos/kun oloni taas on normaali. Toivottavasti kohdalleni osuu sellainen henkilö, joka oikeasti osaa minua auttaa.
En pelkää kuolemaa, enkä kipua, pelkään ainoastaan epävarmuutta!
Lisamausteena seuraavana paivana maanantaina toihin “hyvin levanneena”.