Oletko ollut päihdehuollon asiakkaana, ja missä?

Olen ollut asiakkaana…

  • Yhdistyksen tai säätiön päihdehoito (A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Myllyhoitoyhdistys, HDL tms)
  • Yksityinen yritys (esim. Minnesota-hoito Oy, Avominne, yksityinen lääkäriasema tms.)
  • Kunnallinen päihdehoito (esim. Tervalampi, Ridasjärvi tms.)

0 voters

Tässä olisi nyt ketju, jossa voisi vertailla kokemuksia ja fiiliksiä erilaisten hoitopaikkojen välillä. Otsikossa oleva sana päihdehuolto tarkoittaa nyt siis laajassa merkityksessä kaikkia päihdeasiakkaille tarkotettuja palveluja; niin elämänmuutokseen tähtäävää hoitoa, haittoja vähentävää hoitoa kuin perustarpeiden täyttämistäkin (esim. tuettu asuminen).

Tässä ketjussa ei siis tarvitse ainakaan vääntää AA:sta eikä BB:stä, sillä tämä ketju on tarkoitettu kokemusten jakamiseen ns. ammattiavusta.

Tälle rakkaalle foorumillemme on kirjoitellut ihmisiä, joilla on kokemuksia mm. Minnesota-Hoito Oy:stä, Avominnestä, A-klinikkasäätiöstä, kunnalliselta A-klinikalta, Myllyhoidosta, Sininauhaliitosta ja lisäksi kuntien omista päihdepalveluista.

Nyt saa siis anonyymina antaa täydeltä laidalta niin ruusuja kuin risuja näille toimijoille, ja jakaa kokemuksia. Olkaa hyvät!

Äänestyksessä voi valita useampia vaihtoehtoja, jos kokemusta niin on. Itse rastitan sekä yhdistyksen että yksityisen, koska olen aikoinaan ollut päihdeasioissa asiakkaana A-klinikkasäätiöllä ja Mehiläisessä.
Olen mainittuihin ylen tyytyväinen, ainakin näin yli 5 vuoden jälkeen.

PS. Hoitopaikkojen mainitsemisessa pahoittelen suuresti pääkaupunkiseutukeskeistä näkövinkkeliä, koska en muun Suomen hoidoista paljon tiedä. Mielelläni tietäisin siis. : )

Olen ollut pitkään (10 kuukautta ) Järvenpään Sosiaalisairaalassa 1980-luvulla.Mitäpä tuota moittimaan , se oli ratkaiseva käännekohta elämässäni. Vaikka muutaman kerran repesin rankkaan juomiseen vielä sen jälkeenkin niin lopulta tulin päätepysäkille josta alkoi pysyvä raittius jota on kestänyt yli 24 vuotta nyt.

Harvahan tuolta on kai raitistunut mutta se ei merkitse hoidon huonoutta vaan taudin vakavuutta. Hyvin moni kanssani samaan aikaan sisällä ollut on jo aikoja sitten kuollut ja usea itsemurhan tehneenä. Heistä yksi tilitti hoitoaan ja elämäänsä hienossa alkoholismin kuvauksessa teoksessa Gunnar josta lyhyt referaatti alla linkin takana:

kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7136

Itse kirjailijan elämän vaiheita tuossa:

fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Mattsson

Sitten muutamia kertoja katkaisuhoidossa Kyläsaaessa jne…ja kerran poliisin viemänä selviämisasemalla jossa toki selvisinkin mutta ulos päästyäni vein rannekellon kaniin ja ostin pari pulloa aperitaa ja olin uudestaan kännissä .

Se oli sellaista se elämä silloin !

Kiitos kirjavinkistä! :slight_smile:

Kyllähän Järvenpään Sosiaalisairaala on varmasti pätevä paikka, ja sen asiakaskunta on yleisesti ottaen hyvin haastavaa ja moniongelmaista.
Nykyisinhän samassa pihapiirissä toimii myös Hietalinna-yhteisö; erittäin pätevä ja tuloksekas lääkkeetön tai vähälääkkeinen hoitoyhteisö.

Well, äänestetty on ketjussa jonkin verran, mutta kommentteja ei vielä monia. Nyt jos palstalle kirjoittaisi yhä ne pari, kolme “yhden hoitopaikan nimeen viimeiseen asti vannovaa” miekkosta, tämä ketju olisi edennyt tähän mennessä jo varmaan kolmannelle sivulleen. :smiley:

.