En nyt tiedä miten alottaisin… Olen siis 17 vuotias ja minulla on ongelma, olen siis poika vantaalta. Olen lähtöisin rakastavasta perheestä, mulla on aina ollut ehjät vaatteet ja ruokaa. Sekä katto pään päällä, eli perhe elämästä ei ole kysymys. Mutta nyt asiaan (en tiedä onko oikea osasto minne tää tulee) aloin käyttämään päihteitä 12 vuotiaana, kaikki alkoi tupakasta. Josta sitten nopeasti siirryttiin alkoholiin, josta siirryttiin kannabikseen. Noissa pysyttelin 15 ikävuoteen asti, sitten eräs päivä päätin kokeilla jotain uutta. Ostin kaverilta esson, se olo mikä siitä tuli oli niin mahtava ettei voi sanoin kuvailla. Siitä se lähti, siitä alko amfetamiinin, metamfetamiinin, erinäisten lääkkeiden veto. Siinä hetken noita vedettyäni tajusin ettei niin hyvää oloa saa mistään (kadun vieläkin sitä päätöstä että jatkoin vetämistä) noiden käyttö jatku 17 ikävuoteen asti, sitten subu astui kuvioihin. Siitä lähti alamäki, ekaks vedin nenään. Eka satsi oli joku 1-2 millii, sit kuukaudessa meniki kasipallo päivässä. Ja sit yks päivä tein jotain, mitä vannoin etten ikinä tekis. Vedin suoneen, mulla oli ihan hirvee piikkikammo mutta tässä näkee kuinka paljon huumeet muuttaa ihmistä… Mutta siinä kohtaa ku vedin hihaan, ajattelin että tän pitää loppuu tähän. Ei tää voi mennä näin, ja tässä sitä ollaan. Toka päivä ilman subua, tai mitään. Suurin demoni on se subu, sen lopetan ja lähen rakentaa siitä. Mut jumankauta mulla on hirvee olo, mun täytyy tsemppaa. En jaksa enää sitä et kokoajan miettii mist sais seuraavat vedot. Toivon että muutki jotka on koukussa subuun. Yrittää edes päästä irti, koska se viekkarihelvetti on vaa väliaikasta (hyvä mun on sanoo ku ite kärsin viekkareista kirjotushetkellä) mutta tsemppiä kaikille. Voin kommentteihin laittaa päivityksiä tästä retkestä jos kiinnostaa. Hyvää syksyä kaikille!
Ja sori siis jos menee väärään keskustelu osioon, eka postaus ikinä täällä.
Moikka!
Tuntui pahalta lukea kirjoitustasi, mutta hyvä että kirjoitit. Olet niin nuori, koko elämä edessä. Heräsi paljon kysymyksiä; mikä ajaa nuoria tuohon pisteeseen? Miten/kenen pitäisi asiaan puuttua ja asiaa ennalta ehkäistä? Puhutaanko asiasta riittävästi ja saadaanko ongelman juurisyitä tässäkään asiassa selville? Aina tosiaan ne syyt eivät ole siellä kasvatuksessa ja kotioloissa. Tuntuu, että nykynuoret vaan voivat kokoajan huonommin ja entistä nuorempina. Itse ajattelen esimerkiksi somen vaikutuksen olevan tässä todella suuri. Ympäristö monine tekijöineen on haitallinen nykynuorelle. Olen itse myös ollut nuorempana subukoukussa, elämästäni muutaman vuoden ajan, nyt olen noin 30v ja kuivilla kuutisen vuotta. Olin käyttöaikana hyvin ahdistunut ja masentunut, koin ulkopuolisuuden tunnetta ja halusin paeta kaikkea mitä näin ympärilläni. Tuntui, etten kestä elämää ja ihmisiä täysin selvinpäin. Riippuvuuteni eteni pikkuhiljaa salakavalasti, mutta ei minkään porttiteorian tavoin. En uskonut terveydenhuollon apuun, joten sain itsehoitoryhmistä isoimman avun. Pääsin kemikaaleista eroon omalla tahdonvoimalla ja muiden ihmisten tuella.
Hyvä, että olet tiedotanut sun ongelman ja ajattelet, että muutos pitää tehdä. Kukaan muu ei sitä muutosta voi sinulle tehdä, kuin sinä itse. Se vaatii selkärankaa ja harvoin yksin selviää kovin pitkälle. Asia ja muutos on niin laaja. Pitää tarkastella esimerkiksi kaveripiiriä uusin silmin ja miettiä omia keinoja pysyä kuivilla houkutusten tullen. Mahdollisista retkahduksista eteenpäin jatkaminen jne. Lopettaminen (onnistuakseen) vaatii siis melko tarkkaa etukäteispohdintaa ja valmistelua tulevaan. Monia on helpottanut saada kaman vedon tilalle jotain, kuten henkisyys, uusi harrastus, vertaistoiminta jne. Suosittelen sinullekin esimerkiksi NA-ryhmiin yms osallistumista, avun hakemista huumehoidon palveluista tai jostakin, jonka koet itsellesi helpoksi ja sopivaksi. NA-ryhmissä olisi samassa tilanteessa olevia ihmisiä (uusia kavereita:) ja siellä käynnit auttaisivat sinua jaksamaan eteenpäin. Myös ryhmät ovat anonyymeja joten silloin esim Kanta-tietoihisi ei tule välittömästi merkintöjä päihdekäytöstäsi. Ne merkinnät nimittäin vaikuttavat usein melko pitkäänkin tulevaisuudessa saamaasi hoitoon negatiivisesti, ikävä kyllä…
Mutta tsemppiä paljon sinulle, muista että et ole yksin. Kaikki muutos lähtee omasta tahdosta ja motivaatiosta tehdä elämästä parempaa ja terveempää! 
Kiitos viestistäsi. Kerroit tilanteestasi hyvin. Olet tehnyt järkevän päätöksen lopettamisen suhteen. Olet nuori vielä. Mitä kauemmin käytät päihteitä, sitä vaikeampaa käytöstä on päästä eroon. Tuossa edellinen kirjoittaja kertoikin sinulle ryhmistä sekä neuvoi hakeutumaan hoitoon. Kannattaa siis vilkaista Vantaan päihdepalveluiden sivuja.
vantaa.fi/terveys-_ja_sosia … i_laakkeet
Mikä tilanteesi on tällä hetkellä? Oletko pysynyt kuivilla?