Täytän kohta 28v ja 10v hardcore pelaamista takana ni tullu sellanen olo että pitäiskö lopettaa. Tässä tullu 1kk 3000€ takkiin taas ja ei jaksais enää. Ei tunnu mikään enää miltään. Ei harmita tappio juuri tää masennus tila pitäny olon samana jo viimeset 3v. Tää 10v on arviolta maksanu 50 000€, muijan ja kavereita. Jääny aika yksinäiseks ihmiseks. On hyviäkin juttuja vakityö, omistusasunto pieni mutta on ja velkaa ei oo kun asuntolaina. Ei silti lämmitä yhtään. Tää peli ura on tehnyt elämästä sellasta että ei oo mitään elämää oikeestaan tai unelmia muusta kun rahasta ja pelaamisesta sitä varten. Muut ikäryhmästä menee ohi kaikessa, itse vaan meen sumussa. Apua olen hakenut 2kk katkasu, terapia, vertaistuki mm mutta kaikki tökänny siihen että ei oo löytyny mitään apua juuri mulle. Oppinu pärjää näin että kaiken saa maksettua ja loput pelaa aina jossain kohtaa vaikka osaan säästää niin 6kk päästä pelaan ne sitten. Varmaan koska ei ole mitään väliä tai ketään muuta tärkeää elämässä kenen takia yrittää enemmän. Vihaan itseäni ja mikä musta on tullut. Elämäni pyörii työn ympärillä millä saan jotain mielihyvää ja sisältöä elämään. Se myös vie aikaa 8-16 h per päivä ja vklp pelaan. En tiedä miks kirjotan tänne. Uskon että jollain tapaa voi tehdä elämästä edes ihan ok vielä jos pääsis eteenpäin jollain tavalla tästä sen takia kai.
Tervetuloa mukaan, tästä on useimmille hyötyä purkaa tuntojaan ja lukea muiden vastaavissa tilanteissa olevien kokemuksia. Olet vielä nuori ja elämä vielä oikeastaan edessä, on hyvä että mietit elämääsi ja sitä mitä kannattaa jatkossa tehdä tai jättää tekemättä. Ei pelaamattomuus kaikkia ongelmia poista mutta ei varmasti niitä lisääkkään.
Kokemusta itsellä on että miten pelaamallakin saa elämänsä todella tukkoon. Kaikkea apua pelaamisongelmaan kannattaa hakea ja etsiä, tämä Valtti on ollut minulle yksi hyvä kanava hoitaa tätä riippuvuutta. Uskon siihen että peliriippuvuuden kanssa voi tulla toimeen mutta kokonaan siitä ei kai parane koska se on niin hyvin painununut aivojen muistiin ja herää heti kun alkaa tehdä sitä eli pelaamista. Yleensä peliongelma alkaa uudelleen siitä mihin se aiemmin jäi ja jatkuu mieluummin entistä pahempana. Kyllä peliongelmaan kannaattaa suhtautua suurella vakavuudella se voi tosiaan tuhota elmän ja lopulta elämänhalut lopettaneena johtaa elämän loppumiseen.
Silti sinulla on hyvät mahdollisuudet muuttaa suuntaa juuri nyt ja uskon että onnistut myös vihdoin siinä kun teet kaikkesi pysyäksesesi peleistä erossa, tehdään se yhdessä!
Tervetuloa ja hyvä, kun kirjoitat, betsafe!
Tunnelmat ovat tutut. Itselläni peliura on kestänyt lyhyen, mutta sitäkin “tehokkaamman” ajan. Rahan lisäksi juurikin tuo ajan ja aitojen, merkityksellisten asioiden menettäminen ovat niitä, jotka syövät ihmistä. Mihin olet kokenut avunsaamisen tyssänneen? Itse olen kokenut hyvin vaikeaksi ajatella avun hakemista, mutta nyt viime päivien tapahtumien jälkeen hain pelit poikki -ohjelmaan.
Tosi paljon tsemppiä sulle!
Apu tyssää mun kaltasella ihmisellä hermoihin varmaan eniten. Siihen että tätä sairautta ei osata hoitaa juuri. Nappeja saa kun rahat hävitty masennukseen ja johonkin muuhun mutta ei se auta mitään. Vertaistuki oli jeesustelua/ ihan eri tyypin ihmisiä että jos ei samaistu mihinkään niin ei auta. 2 eri terapeuttia vei vaan rahat ei mitään hyötyä itelle. Katko oli ihan jees tosin sieltä vietiin pois liian nopeesti ku liian hyvävointinen sinne. Vähän negatiivinen teksti mutta nää on omia kokemuksia. Nyt oon opetellu ite vaan pärjää yksin tän kanssa ja 1,5v menny ilman muuta ongelmaa ku pelannu ne rahat mitä vois säästää tulevaan enemmän ku 100€ kuussa missä onnistun vaan. Muutenkin vaikea saada apua jos työajat haasteelliset. Mutta täytyy jotain miettiä kun luovuttaja en oo.
Olen samaa mieltä peliriippuvuuden hoitamisessa, mutta olen myös sitä mieltä ettei se ole sairaus vaan monimutkaisempi juttu.
Jos haluat päästä riippuvuudesta eroon niin sun pitää vihaamisen sijasta oppimaan rakastamaan itseäsi. Tiedän että on helpommin sanottu kuin tehty. Mielummin kuin haukut itseäsi tyhmäksi kun pelaat niin kysyt itseltäsi: “Minkä takia minä pelaan vaikka pelaaminen aiheuttaa vain tuskaa?” Mitä hyvää pelaamisesta sulle aiheutuu? Minkä takia se hyvä puuttuu sun elämästä mitä pelaaminen tuo?
Jos tuntuu että omien tuntemusten kirjoittaminen auttaa tänne niin niitä kannattaa kirjoittaa. Ei sillä ole väliä onko ne negatiivisia vai positiivisia.