Oikeaa ratkaisua etsimässä..!

Kaikki alkoi siitä kun veljeni pääsi pois perhekodista täytettyään 16 jonka jälkeen kuului jälkihuollon piiriin (kuuluu vieläkin), ja miltei päivittäisen ongelmaksi asti koituneen pössyttelyn vuoksi kävi päihdepysäkillä sekä sosiaalityöntekijän kanssa keskustelemassa. Seulat olivat pääasiallisesti puhtaat mutta parin lipsumisen jälkeen päihdetyöntekijä joka myöskin toimi tukihenkilönä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa sanoivat että jos kerran vielä seulat on positiiviset, tulee lähtö katkaisuun. Sitten tuli se päivä kun seulat näyttivät positiivista, mutta koska aikaa täysi-ikäisyyteen oli n.8kk ei veljeäni passitettu mihinkään, sillä se ei kuulemma olisi enää ollut hyödyllistä ja näin alkoi hänen elämässään täydellinen käännekohta. Rauhallinen ja asiallinen nuori mies joka teki omaa musiikkia vaihtui konemusiikkia rakastavaksi, öisin valvovaksi sekoilijaksi jonka ainoa vastaus kaikkeen on “en mä jää kiinni, en mä jää koukkuun.” Isämme kuoli n. 2vuotta sitten ja veljeni sai käyttöönsä 18-vuotiaana oman osansa perinnöstä (n.16 000e) josta antoi sisaruksille ja äidille osan, loput 13 000e on näillä näkymin käytetty 6kk aikana päihteisiin, bileisiin ja lainattu ympäri kyliä.

Veljeni asuu äitini luona, mutta äiti toivoo enemmän kuin mitään että hän muuttaisi pois jaloista sekoilemasta.
Jo rutiiniksi asti on tullut käytäntöön se että yöt valvotaan, ollaan melkein viikkoja pois kotoa, kotiin tullaan nukkumaan, syömään kaikki ruoat, vittuilemaan äidille sekä huutamaan ja rikkomaan äidin omaisuutta. Mitään mielipiteitä eikä ohjeita voi antaa koska silloin lentää tavarat tai uhkaukset.
Lipaston laatikoista on useasti löytynyt mdma-pillereitä, migrip-pusseissa tukoittain seteleitä ja puhelin soi jatkuvasti. Olenkin sanonut äidilleni että kyseessä on huumeita käyttävä sekä myyvä tapaus.

Itse pystyn oireet tunnistamaan sillä lähipiiriini kuuluu niin täysipäiväisiä päihdeongelmaisia kuin alkoholistejakin, ja tavat ovat samat kuin usealla tuntemallani välittäjä-käyttäjällä.

Veljelläni on myös tapana kiduttaa eläimiä, ampiaisilta poltetaan siivet, mökillä kaloilta poltettiin suut, koiraa pidetään väkisin kainalossa, hämähäkkejä tukehdutetaan lasipurkkeihin. Kaikki pitäisi tehdä puolesta, ja jos jotain sanoo vastaan alkaa äärimmäisen heikon nuoren miehen kapina jota äitini pelkää, ja päivittäin onkin siinä uskossa että vielä joskus hän käy äitini päälle.

Perheessämme jokainen haluaisi ongelmasta eroon mitä veljeni ei itse myönnä eikä asiaan halua kenenkään puuttuvan mutta kysyisinkin että onko moraalisesti väärin tai jopa turhaa mennä esim poliisilaitokselle kertomaan huumeiden välityksestä jne? Omasta näkökulmastani ainoa vaihtoehto saada veljeni heräämään olisi kiinnijääminen mutta onko olemassa muita ratkaisuja, kyseessä kuitenkin täysi-ikäinen ihminen jota ei voi väkipakolla laitokseenkaan laittaa. Perusluonteeltaan äärimmäisen kohtelias, kiltti ja itsestään huoltapitävä nuorimies on nykyään totaalisen eksyksissä.

Perhekodissa ja omassa kodissa on koko tähänastisen elämän ajan ollut kaikki tuki ja turva, ei väkivaltaa, alkoholia enempää päihteitä tai muitakaan ongelmia. Joten melkein tulee ääneen ihmeteltyä, mikä ajaa kaiken saaneen ihmisen tuolle tielle? Eikä valitettavasti loppua näy ennenkuin jotain hälyyttävää tulee tapahtumaan, josko silloinkaan?

Jos olisit itse veljesi tilanteessa, haluaisitko että sinut pysäytetään? Että käytös, joka tekee omasta ja muiden elämästä helvettiä, loppuu? Tuskin on siis mitään moraalisesti väärää, että ilmoitat poliisille. Ilman veljesi omaa tahtoa päästä irti aineista sinulla ei ole kovinkaan paljoa muita keinoja auttaa häntä.

Kyse onkin juuri siitä että omaa tahtoa ei löydy lopettamiseen, tai sitten hän ei uskalla/kehtaa tuoda sitä julki. Jostainhan nämä teot ovat lähtöisin ja varmasti on paljon painolastia mielen päällä mutta avautuminen ei luonnistu, päätellen siitä että aiheesta ei voi puhua eikä haluta puhua. Tottakai haluaisin että asialle tulisi stoppi, katsoen kenen tahansa näkökulmasta, sekä veljen, sisarusten ja äitini. Ajattelinkin käydä henk.koht kysymässä virkaihmisiltä neuvoa tilanteeseen, josko joku osaisi sanoa miten saada avattua silmät sille mitä negatiivista saa aikaan käytöksellään jne.

Hei Tehicr

Jos ymmärisin oikein veljesi on täyttänyt jo 21 jolloin jälkihuolto on päättynyt.
Kenenkään ei tarvitse omassa kodissaan sietää veljesi kaltaista käytöstä. Joskus on tehtävä raskaita päätöksiä mutta yleensä ne ovat sen sen arvoisia.
Äitisi voi kirjoittaa häätöpäätöksen veljellesi jonka veli voi viedä sosiaalitoimistoon ja pytää heiltä apua asunnon järjestämiseen.
Vaikka se onkin vaikea päätös, kokemuksesta tiedän ettei käyttäjäjäkään nauti tilanteesta, hänkin asuisi todellisuudessa mielummin “omillaan”.
Päihteet muuttavat hyvin nopeasti käyttäjän persoonallisuuden. Huumeidenkäytön jälkitilat voivat olla todella pelottavia ja ahdistavia. Ettei pääse tapahtumaan mitään vakavaa, esim, niitä kiinnikäymisiä, läheisten tulisi asettaa rajat käyttäjälle, mitä nopeammin sen parempi.
Joskus joudutaan soittamaan se poliisikin paikalle.
Hyvä että olet ajatellut hakea neuvoja tilanteeseenne. Itselle kanattaa myös hakea apua ihan tunnetasolla. Heinäkuu sulkee valitettavasti lähes koko Suomen mutta esim. Irti Huumeista ry:n päivystävästä puhelimesta saat vertaistukea ja neuvoja. Yhteystiedot löytyvät IH:n sivuilta.
Kannattaa selata myös näitä Vilpolan viestiketjuja. Täältä löytyy useita samassa tilanteessa olevia ja olleita ja myös niitä tarinoita miten läheiset ovat itse selvinneet raskaista tilanteista ja ratkaisuista.

Terv. Ohjaaja Kerttu