Nyt tämän (peli)hulluuden on loputtava

Tervehdys Kain!

Luin sinun kirjoituksesi ja pystyin erittäin hyvin samaistumaan kokemukseesi. Itse olen

käynyt saman tien elämässä läpi mitä sinä olet tällä hetkellä käymässä. Tahdon vain sanoa

että, vaikka se kuinka pahalta tuntuukin niin kannattaa siitä yrittää puhua lähimmäisille, se

jo tiputtaa taakkaa huomattavasti ja auttaa tästä ongelmasta selviytymään. Tilanteesi ei

todellakaan ole toivoton, kannattaa ottaa yhteys velkaneuvontaan ja sitä kautta he kyllä

käyvät asiasi läpi ja etsitte yhdessä sinulle keinon tästä selviytyä (takuu säätiön laina,

sosiaaliluotto tms…)

Itse ajauiduin velkakierteeseen kolmesti, ensimmäisen velan maksoivat vanhempani, sitten

sorruin taas jonka jälkeen vanhempani taas pelastivat minut, silloin ajattelin ettei ikinä

enää minkäänlaisia uhkapelejä. Auta armias kun koitti se päivä kun taas velkaannuin pelien takia,

tällä kertaa tein ennätyksen ja sain kasaan 18000e edestä pikavippejä, pelaamisen takia.

Arvaappas oliko vaikeaa taas myöntää lähimmäisille epäonnistumiseni. Sitten ei auttanut

muutakuin hakeutua velkaneuvontaan, sitä kautta saatiin homma järjestettyä, sain takuu-

säätiön lainan veloilleni, jonka olen nyt maksanut kokonaan pois. Jälkeenpäin tajusin että

jos joku olisi tämän velkani vielä maksanut pois, niin en ikinä olisi oppinut. Tämä tie oli

kuljettava ja vaikka se usein kovin harmaalta ja epätoivoiselta näytti niin kyllä se aurinko

sieltä vielä pilkistää! Ei muutakuin voimia sinne ja muista että kyseessä on vain rahaa,

mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut!

Kiitos vastauksestasi ja kannustavista sanoista vieras3347.

Kieltämättä melko tutulta kuulostavat nuo sinun kokemukset. Itsekin lupasin vanhemmilleni
etten enää ikinä pelaa kun he tarjoutuivat minua auttamaan, mutta toisinhan siinä kävi. He ovat edelleen siinä uskossa, etten ole enää sen jälkeen pelannut ja avovaimonikin luulee pelaamiseni olevan hallinnassa. Kaikki tämä vain lisää sitä häpeän määrää ja tekee vaikeammaksi sen, että heille kertoisin oikean tilanteen.

Mielialani on tämän viimeisimmän velkaantumisen syystä ollut melko alhainen ja olen menettänyt mielenkiinnon urheiluun ja opiskeluun, ainoat asiat mitkä kiinnostaa on nukkuminen ja pelaaminen. Mitään itsetuhoisia ajatuksia ei tosin ole ja onhan velkani verrattain vielä melko pieni. Silti päässäni pyörii jatkuvasti itsesyytökset ja häpeä siitä mihin olen itseni jälleen laittanut. Ehkä tuo yhteydenotto velkaneuvontaan voisi olla hyvä ajatus. Kiitoksia vinkeistä!

Ja lisäyksenä vielä, mahtava juttu että olet itse pitkän taistelun jälkeen ottanut voiton taistelussa riippuvuutta vastaan ja saanut velkasi maksettua. Toivottavasti en tule rikkomaan tuota 18k pikavippivelka ennätystäsi.

Ei siitä Peluurista nyt mitään apua ainakaan ole. Eivät he hoida peliriippuvaisia. Saat standardivastauksen kääntyä oman lääkärin puoleen, A-klinikalle tai tänne palstalle hakemaan vertaistukea.

HÄH
Mäkin kun oon niin monasti meinannu soittaa sinne! Tollastako se onkin?
Mitä tollasella Peluurilla tekee?

Lähinnä suomalaisten rahapeliyhtiöiden mainosta omalle vastuullisuudelleen. Peluurilla on niin pieni budjetti, oliko jokin 400.000 euroa vuodessa, ettei heillä ole mitään resursseja. Eihän heidän kotisivuillakaan ole muuta kuin linkkejä muihin avuntarjoajiin.

Just joo VASTUULLISUUDELLE ! ! !

Niin no, ei se peluuri olekaan mikään avunantajataho, vaan auttava puhelin joka opastaa ensihädässä eteenpäin. Puhelimessa voi vuodattaa ajatuksiaan, mutta ei siinä yhden puhelun aikana mitään taikatemppuja saada aikaseks. :confused: Sieltä saa ennen kaikkea neuvoja siihen kuinka hakea omalla paikkakunnallaan apua peliongelmaa…mitä eri mahdollisuuksia kenties on. Nettisivuilta löytää paljon tietoa ja muutenkin opastusta, kuinka sitä omaa peliongelmaa voisi ryhtyä ratkaisemaan.
On ymmärrettävä, että auttavaan puhelimeen soittaa hyvin erilaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa! Joku soittaa kun on huolissaan omasta pelaamisestaan, toinen soittaa kun on jo pahasti velkaantunu ja koukussa. Siellä toisessa päässä sen auttajan voi olla muutekin vaikeaa saada kokonaiskuvaa tilanteesta, mutta usein auttaa jo se että saa puhua jollekulle… ainaki mua autto. On toki ymmärrettävää, että kaikki ei koe saavansa puhelusta yhtikäs mitään. Tämä pätee myös näin niinkuin kaikkiin ihmiskontakteihin myös yleensä.

Kiitos Kain!

Sen verran vielä haluaisin tilanteeseesi sanoa, että jos haluat tästä oravanpyörästä eroon niin ensimmäinen askel on että kerrot siitä rehellisesti lähimmäisillesi. Tiedän että se on helpommin sanottu kuin tehty, se häpeän ja pelon määrä oli itselläni järkyttävän suuri, mutta et sinä siihen kuole ja tämä asia tulee ennemmin tai myöhemmin julki. Mitä nopeammin sitä parempi, ettei velka tuosta enää suurene. Pystyt aivan varmasti tämän hoitamaan, olet nuori ja sinulla on elämä vielä edessä. Kun kerroin itse asiasta vanhemmilleni, pelkäsin kaikkea mahdollista mitä siitä voisi seurata, mutta asia olikin aivan toisin. Tottakai he olivat pettyneitä ja huolissaan, mutta sanoivat että rahalla ei ole väliä tärkeintä olisi että pystyisi olemaan rehellinen, itselleen sekä lähimmisilleen. Monet pelot ovat vain oman pään tuotoksia.

Hävittyjä rahoja ei kannata miettiä, niitä ei takaisin enää saa. Se on meillä ihmisillä tyypillistä ajatella että jos nyt vielä vähän pelaisin niin saattaisin voittaa hävityt rahat takaisin, mutta muista että se on täyttä valhetta. Ainoastaan voit vain hävitä lisää. Vaikka voittaisit ison summan, niin ainakin itseni tuntien ne tulisi pelattua takaisin.

Hienoa kuulla että sinulla on ihmisiä lähelläsi ja varmasti myös tukenasi!

Hyvää talven alkua kaikille! Elämä on välillä vaikeampaa kuin aina! :slight_smile:

T. vieras 3347

3347, kuinka paljon sitä “vain rahaa” sun vanhemmilla on ollu laittaa sun velkojes maksamiseen.
Kaikkien vanhemmatkaan ei oo rikkaita. Eikä se niille oo “vain rahaa”, toimeenkin on tultava!

Terve vieras!

Joo anteeksi tämä hienoinen väärin käsitys tekstissäni!
Eipä sitä vanhemmillani normaalia duunaria enempää ole, ja ne velat mistä he minut auttoivat olivat aika pieniä. En sitä tarkoittanut kun sanoin “vain rahaa”. Olet oikeassa että raha on tärkeää ja välttämätöntä toimeentulon vuoksi.
Tarkoitin että elämässä on myös muitakin ja paljon tärkeämpiäkin asioita kuin raha, tämä oli pointtini. Esim. lähimmäiset, harrastukset yms…
Rahan takia ei kannata vaipua epätoivoon sillä se ei tee ihmistä onnelliseksi.

Niiiiiin