Olet ottanut jo ison loikan kuin olet tehnyt nuo edellä mainitsemasi asiat. Tuo on se kysymys mitä monesti pohdimme. Kuinka estää pelaaminen?
Vanha tottumus ja toisto on hyvin syvälle aivoihin juurtunut ja opittu tapa, eli se mekaaninen pelaaminen. Pelaamisen ollessa monesti täysin jo automatisoitua on aluksi haastavaa oppia uudet tottumukset ja toistot.
Kannattaa pysähtyä pohtimaan ajatuksia. Miksi pelaan? Mihin tarpeeseen pelaan? Mihin suuntaan pelaaminen on vienyt minua? On täysin normaalia kuin pelaaminen loppuu, että aluksi on todella levoton olo ja omat ajatukset ovat ikäänkuin jumissa. Mikään ei tunnu miltään. Aivot ovat tottuneet nopeaan mielihyvään, jonka pelaaminen sai joskus aikaan. Nyt tuo toiminta on ollut jo haitallista pitkän aikaa, mutta muistijälki ei katoa niin vain. Puhutaan riippuvuudesta. Siitä oli joskus helpotusta johonkin. Mihin? Yleensä tunteisiin tai se oli aluksi harmitonta ajankulua.
Meillä on kaikilla tunne→ajatus→toiminta ketju. Se mitä voimme tehdä itse on haastaa omia ajatuksia ennen tätä toiminta vaihetta. On tärkeää tunnistaa se tunne mikä sen pelihimon herättää. Väitän että tunteiden tunnistaminen on tärkein työkalu kohti täydellistä ja pysyvää rahapeliraittiutta.
No sitten varmasti herää kysymys mitä sitten pelaamisen sijaan, koska siitä jää nyt paljon aikaa mikä meni ennen pelaamiseen. Mahdollisuuksia on rajattomasti. Riippuu siitä mitä haluamme ja miten näemme mahdollisuuksia. Luonto, ulkoilu, lenkkeily, liikunta, äänikirjat, lukeminen…
Onko alueellasi vertaisryhmää? Jotkut toimijat pitää myös etäyhteydellä niitä. Suosittelen tutustumaan esim. Pelirajaton, Peluuri (eritoten peli poikki-ohjelma)
Taloudellinen tilanne korjaantuu kyllä aikanaan. Siihen ei tahdo olla hissiä. On otettava portaat sen sijaan. Jos velkaa on huomattava määrä suhteessa tulotasoon kannattaa apuja kysellä talous -ja velkaneuvonnasta.
Minusta tärkein asia on kuitenkin aina se, että saadaan vakuutettua itsemme täysin siihen, että pelaaminen on täysin turhaa, tarpeetonta ja erittäin riskialtista toimintaa. Ja emme todellakaan tarvitse sitä mihinkään! Ja kuin pelaamisen hallinta on menetetty ratkaisu on pysyvä pelaamattomuus.
Kaikki muuttuu kyllä vielä hyväksi. Aikaa ja kärsivällisyyttä se vaatii. Ja ongelman myöntämistä ja luopumista siitä vanhasta “salarakkaasta” eli pelaamisesta.
Kohtuu käyttöä en suosittele. Ongelma ei näet poistu sillä samalla toiminnalla millä se on tullut.
Käytän esimerkkinä päihderiippuvuutta. Montako raitistunutta päihderiippuvaista tunnemme, joka olisi toipunut omasta riippuvuudesta käyttämällä päihteitä?
Jos lukeminen on sun juttu niin tässä muutama kirja mitä kannattaa lukea:
Matti Nokela - Seireenien kutsu
Anssi Koskinen - Uhkapeli ja epätoivo
Jenna Mäkelä - Kun pelihimo ottaa vallan
Joni Siponen - Irti rahapeliriippuvuudesta
Kannattaa tarkistaa näiden saatavuus äänikirjana.
Peliriippuvuutta käsitteleviä podcasteja:
Pelirajaton - Toricast
Mielitekoja - Rahapeliriippuvuus
Tässä oli nyt tietysti mun näkemyksiä ja mielipiteitä. Itselle nämä on ainakin toimineet. Yli kaksi vuotta olen nyt ollut rahapeliraittiina ja tulen olemaan lopunelämäni. Olen käynyt peli poikki-ohjelman ja vertaisryhmät on tuttu juttu! Lukenut useita kirjoja ja kuunnellut satoja tunteja äänikirjoja ja podcasteja. Kenkien pohja on myös päässyt kulumaan sekä työnteko alkanut maistua eri tavalla! Tässä tuli nyt aika paljon yhteen vastaukseen, mutta tätä on vertaistuki.
