nyt riittää

Olen 24-vuotias nainen ja juonut todella rankasti viimeiset 6 vuotta. Nyt tämän vuoden keväällä olen alkanut ymmärtämään että minulla on alkoholi ongelma.Menin ensimmäisen kerran aa:han huhtikuussa,mut ei siitä mitään tullut.aloin taas juomaan ja päädyin katkolle.siellä mulle aloitettiin antabus-kuuri ja aluksi se auttoi;olin 5 viikkoa etten juonut pisaraakaan.Kunnes sitten aloin juomaan kuurin päälle ja lopetin lääkkeen ottamisen.join kaksi viikkoa yötä päivää kunnes heräsin sairaalasta tiputuksesta vartija vierelläni,olin nimittäin karannut sairaalasta jonne jouduin sit takaisin.Sen jälkeen olin kaksi viikkoa juomatta kunnes aloin taas! :frowning: noin viikon jälkeen heräsin juoppoputkasta(nyt viime lauantai aamuna)enkä muistanut miksi siellä olin:kroppa täynnä mustelmia.Nyt oon ollu siitä asti selvinpäin ja vakaa aikomus olisi pysyäkin raittiina.Oon taas hakeutunu aa:n piiriin ja tänne koska vertaistuki olisi mukavaa.Lisäksi olisi kiva lukea muidenkin lopettaneiden tarinoita koska en usko olevani aivan toivoton tapaus(vaikka perheeni sitä mieltä onkin).aina kun on elämää on myös toivoa? :slight_smile:

Moi pipari ja hyvä, että olet tullut tänne meidän kanssa. Meinasin kirjoittaa että onpa kiva saada lisää nuoria naisia tänne seuraksi, mutta se on vähän pöllösti sanottu. Ei siinä mitään kivaa ole, että painimme tällaisen ongelman parissa, mutta ehkä ymmärrät mitä tarkoitan :slight_smile: itse olen myös nainen ja vain hieman sinua vanhempi. Tarinaani löytyy omasta ketjustani.

Sen verra tiukkaa settiä tuo sinun tarinasi, että oletko miettinyt muita tukia aa:n kylkeen? Millaisia asioita muuten olet suunnitellut raittiuteesi? Onneksi olet saanut tarpeeksesi, kuten sanoin niin tiukan oloista touhua ollut sinulla, tuolla tiellä ei olisi kaunista päätöstä. Aina on onneksi toivoa, kuten kirjoititkin, ja saa valita elämälleen uuden suunnan. Itselläni on seitsemästoista raitis päivä tänään. Se on vähän koko elämän mittakaavassa, mutta valtavan paljon minulle. Lisäksi se on tuonut jo nyt valtavasti hyvää elämääni. En ihan het keksi, miksi se pitäis pilata juomalla! Sanon sinullekin mitä kaaleppinen sano minulle, koska se on niin hyvin sanottu. Kun eletään päivä kerrallaan juomatta, tulee päivistä viikkoja ja viikoista kuukausia. Kuukausista aikanaan vuosi jne. Tämä on hyvä tie, tervetuloa pipari kulkemaan sitä yhdessä meidän muiden kanssa :slight_smile:

Hyvä että olet ymmärtänyt ongelman olemassaolon. Vain sillon voi taistella sitä vastaan.

Aika hurjaa menoa on ollut sulla. Toivottavasti saat kurssin kohti parempaa. Ajatusten kirjoittelu ja vaihtaminen muiden kanssa sekä tarinoiden lukeminen ovat hyviä tapoja työstää omaa ongelmaa. Toivon, että jaksat kirjoitella tänne tuntemuksistasi ja kokemuksistasi. Tee tästä ketjusta hyvä tarina. Tsemppiä matkallesi!

Joo,tulin just aa:sta siellä on oikeastaan ihan mukava käydä.Lisäksi käyn a-poliklinikalla ja tänään kävin labrassa jossa otettiin maksaarvot.Pitäis alottaa toi antabus uudestaan ku viimeksi se epäonnistu.nyt hieman jännittää ne koetulokset.nyt on 4.päivä selvinpäin ja hieman masentunut olo.Mut onneks menin ryhmään nii se piristi.a-polilta mulle ehdotettiin tota minnesota-hoitoa,onko kellään siitä mitään kokemusta?!Nimittäin hirvittäis hieman lähtee 4 viikoks laitokseen(muutenki vihaan laitoksia,ankeita mestoja :confused: ) sulla Jilla näyttää toi juominen olevan hieman erinlaisempaa ku mulla siis tollanen “tissuttelevampi” homma,mikä lienee pitemmän päälle olevan rankempaa.ite taidan enemmänki olla tuurijuoppo.Viime aikoina kylläki pelkkä juoppo :slight_smile: Ei siinä nöyrästi vaan eteenpäin ja kiitos teille tuesta!

Kiva kuulla sinusta ja hyvä, että aa:ssakin käyt. Mene jatkossakin, kun kerran mukavalta tuntui.

Ihan totta, minä en ole ikinä elämässni kiskaissut mitään pidempiä rännejä enkä edes kahta päivää putkeen kunnolla. Luojan kiitos… Se tästä vielä olisi puuttunutkin. Oma fyysinen kunto ei olisi koskaan sallinut sitä. Ei millään, ja onneksi. Jotain hyötyä niistä kamalista kankkusistakin on, kun jalat ei meinaa kantaa edes jääkaapille. Joskus kokeillut kyllä paikkailla kaljalla, sanovat että kyllä se siitä lähtee kun juo vaan. Mutta kun ei vaan pysty, ei kertakaikkiaan, mikä taitaakin olla minun onneni. Kokeillut olen kyllä sitäkin, ihan hampaat irvessä yrittänyt juoda, että sen puolesta olisi ollut hyvätkin edellytykset päästä kiinni kunnon putkiin.

Masentunut olo kuuluu varmaan taudin kuvaan tuossa alussa. Itse yritän miettiä nykyään surkeen olon aikana sitä, kuinka paljon surkeampi olo olisi jos joisi. Auttaahan se juominen hetkeksi jos siksikään, mutta siihen se jääkin. Huonoksi todettu, joten mitä sitä sitten enää juomaan. Olosi tasoittuu varmasti ajan kanssa.

Käy vaan siellä AA:ssa kun olet hyväksi kokenut. Itse olen ollut raittiina yli 24 vuotta ja juomatyylini oli samanlaista kuin sinullakin ehkä rankempaakin. Ota raittius vakavasti, elämäsi suurimpana tehtävänä . Käy jatkuvasti palavereissa,eri ryhmissä , verkostu aa-laisten naisten kanssa ja hanki joku läheisempi raitistunut nainen tukihenkilöksesi, sellainen johon koet luottavasi. Kun löydät hyvän ryhmän, sellainen jossa olet kuin kotonasi niin liity sen jäseneksi ja ota vastaan palvelutehtäviä. Toista tätä muutama vuosi.

Kyllä sinä selviydyt kun minäkin olen.

Ei ole toivottomia tapauksia ,on vain ihmisiä vailla toivoa.

Aluks mullaki oli sillai et en pystyny juomaan ku max.2 päivää putkeen,mut harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin näemmä :unamused: Kyllä mullaki on ollu välillä et oksennan,juon kaljaa,oksennan,vaihdan viskiin,oksennan ja yritystä niin kauan et pysyy sisällä.Aika säälittävää näin jälkeenpäin ajateltuna.Tänään on ollu eka kerran mukava herätä tähän aamun ilman krapulaa tai et ois kännissä,melkeinpä onnellinen olo :smiley: Eilen meinasin taas retkahtaa;mietin heti aamulla ku sain silmäni auki et koska sitä alkais ottamaan.Jotenki sain sitten hillittyä itseni,josta olen aika ylpeä.Varmaan sekin auttoi ku hilasin itteni a-polille ja kerroin siellä rehellisesti tuntemuksistani(aiemmin oon jättäny menemättä tai valehdellu mitä sattuu).Aa:ssa oon tutustunu tosi kivaan vanhempaan mieheen joka aina kysyy tarvinko kyytiä kokouksiin ja miten menee jne.Harmi vaan et ei saa ottaa miespuolista kummia itselleen ku en tahdo oikeen tulla naisten kanssa juttuun.Ei mulla oo yhtään naispuolista kaveria muutenkaan.Tai no,tällä hetkellä kavereita ei ees oo ku juomisellani oon pilannu välit ns.normaalikavereihin ja loput onki sit juoppoja tai nistejä,joihin en nyt halua edes pitää mitään yhteyttä.Mut luotan siihen et jos nyt pysyttelen selvinpäin niin asiat alkavat pikkuhiljaa rullamaan ja saan varmasti uusia tuttavuuksia :slight_smile: pitää vain olla kärsivällinen.

Ajattele, noita hyviä onnellisia aamuja on tiedossa lisääkin, kaikki on kiinni itsestä :slight_smile: eikö kuulostakin aika mukavalta ajatukselta?

Hienoa, että sait juomahimot kuriin. Koska saat sen antabuksen? Käsitinkö oikein, että odotat vielä tuloksia ennen kuin voit aloittaa. Se on varmasti hyvä sinulle, kulautat heti alas vaan kun aamulla edes toinen silmä aukeaa, niin että et kerkeä ajatteleen vielä mitään muuta. Sitten onkin antabus otettu ja ei tarvitse miettiä voiko juoda, kun ei voi. Varmasti hyvä tuki alkuun, jos heti aamusta tuppaa niitä himoja iskeen. Antabuksen avulla kerkeää sitten miettiin vähän järkevämmin koko kuviota, kun ei viinapiru vaan huuda täyttä karjuntaa koko aikaa korvan juuressa :slight_smile:

No niin nyt vihdoin sain labratulokset;maksa-arvot on laskenu puolella eli voin alkaa ottamaan taas antabusta :slight_smile: Sitä odotellessa olenki sitte taas ryypiskellyt,mut nyt oon ollu sen 2 päivää ottamatta eli tänään menee ekat napit alas.Onneks alkaa viikon päästä duuni nii saa vähän muutaki ajateltavaa ja tekemistä ku viina.