Olen pannut Ahmedia yöjunassa matkalla Nairobiin. Kukaan ei halua ymmärrettävästi antaa nimiä,
mutta itse teen poikkeuksen ja kerron vastapuolen olleen Halima Ahmed Jama ja tuo ihana
Afrikan tähti ei varmasti lue näitä saunaamon tarinoita ja osaa, vieläkään, meidän vaikeaa finskin kieltä.
Oltiin lomilla Lähi-Idästä ja viikon verran Keniassa ja junalla päiväsafarin jälkeen Mombasaan.
Palomies oli messissä, vaikka osasin itse tuolloin ysärin alussa oman janoni sammutuksen.
Asemalla pyöri pari miisua, mutta lähtivät eri suuntiin ja meidän taksikuski hoki mulle,
“that gääl wantto seeya” mikä vitun gääl, ai se tyrmäävä yön unelma ja silkkiperse.
Tuleva ilta meni totutusti yökerhokierroksella, kierrettiin viisi ja enkkutaksista meikä aina
vittu singahti etutiedustelemaan kyseisen pleisin tilanteen samalla oluen kiivaasti tiskillä kiskoen.
Jossain saaren sopukan mestassa alkoi näyttävä yö-show ja tanssijat oli kuin jostain Vegasista,
siinä kohtaa tietenkin joku susan-suttura tulee tykö ja lyöttäytyy meikän völjyyn.
Aamulla hotellissa maksan vieraasta lisämaksun ja kammetaan steissille.
Nuo valkoisen miehen iholle käyvät mustat saaliseläimet eivät ole perinteisiä huoria,
ne vaan rakastaa länkkärin meininkiä ja rahoja ja hyppäävät arjestaan hetkeksi sivuun ja syliin.
Yöjuna on saatanan hikinen, mutta eipä se tilanne ulkona muutu oikein miksikään.
Kuuman kostean, minä muistan Mombasan, mutta vielä se ei ollut tarjoillut kuin sen susanin ja
kaikkihan ovat sellasen sutenöörin sukkulan kanssa sukuloineet sukkelaan suihkussa,
Nairobista nappasin vain kadulta jonkun velttotissin discoon, mutta se olikin haja-ammus hajallaan.
Käyn ostaa röökei asemaiturilta, sillä emme vielä ole nostaneet kytkintä. Palaan makuuvaunuuni, jonne pian joku typy tuo viestin ja siinäpä lukee, “I see you yesterday, come to my department 666 Halima” niinpä menin ja serkkutyttönsä oli yläpunkalla. Alavuoteella istuu luonnollisesti tuo tumma, kaunis ja seksikäs yön kuningatar, joka siis halus meikän tulevan vaunuunsa ja näin pääsen tekemään tuttavuutta. En varmasti miettinyt pätkääkään, sillä eihän tätä vittu tapahdu mulle missään ikinä koskaan, Suomessa saa olla seuraavat 70 vuotta rauhassa naisväeltä, tulen olemaan oikeassa ja tiedän tuon faktan jo tuossa nairobilaisessa helvetin hiostavan kuumassa illassa, sillä kuoppaankaivuupileissä mut vasta seuraavan kerran vakavasti noteerataan.
Se junamatka oli ehdottamasti elämäni paras, vaikka paljon olen junaillutkin, lähinnä mielikuvituksetonta maakuntaa ylös alas, vaan joskus sekin päättyy. Kohtaloa uhmaten black&white-tuntumaa uudestaan hakien menen vielä tuon naisen luokse savimajaansa vikana iltana ennen maastalähtöä. Slummialue on aika tylyn sorttista, kun sieltä pimeän tullessa palailen hotellille, hän maksaa jopa taksikyytini, jey.
Olemme saavuttaneet roturauhan yli kansallisen identiteetin ja maailma on hieno mesta, tuntuu että leijun lentokentällä ilman lisäsiipiä, kunnes ruma passipoliisiämmä alkaa mua tenttamaan jostain fakin laukunpakkaamisesta.
Oonkin sitten kusessa seuraavana yönä kun mullei ole massia maksaa lentokenttäveroa. Onneksi joku kuuluisa länsisaksalaistoimittajanainen ojentaa mulle 20 sakemannimarkkaa ja selviin takaisin Israeliin.
Kaiken kaikkiaan, tollaseen tuikkivaan nappisilmään ja fantastiseen naiseen joutuis rakastumaan syvästi pitemmän päälle, ja osaltaan voisi pumpata sitä rasistitaakkaa omasta mielestä ja ropasta ja hyvittää ihmiskunnan vääryydet.
Jos mä joka viikko tai kuukausi tai joka kolmas kk voisin kokea tuon öisen junamatkan uudestaan lihaksi, oisin varmaan eittämättä hyvin onnellinen mahdollisesta fyysisestä ja järjellisestä köyhyydestäni huolimatta, mutta toisaalta mä saisin varmaan enemmän irti ittestäni, suhtautuisin ongelmiin aivan uudella energialla ja eläisin elämäni ennennäkemättömällä poltteella, sillä
miehelle hyvä nainen, jota todella sydämestään palavan aidosti rakastaa, antaa fyysisen autuuden lisäksi roimasti itseluottamusta, syyn sukeltaa sadan metrin syvyyteen ja taistella pohjattomalta tuntuvassa juoksuhiekassa, sillä oikea nainen oikealla miehellä on egyptiläistä aitoa hunajaa, pullon mitassa omissa käsissäsi, kuin kadotetun sielun avaimen löytäminen, todellinen kangastus janoisten merellä, ja samettinen vaate, jonka rakastava ja alati hellivä kosketus parantaa rokoisen ihon, sillä parhaimmillaan maailmanlaajuisesti juuri tällä hetkellä
naisen rakkaus sulattaa vihan ja katkeruuden, parantaa itsekkäästä inhosta ja auttaa näkemään asiat valoisasti, uittaa lemmen lammelle, jossa luotetaan hyvään tietoon, joka saa sisäisesti rikki menneen jälleen ehjäksi ja voimistaa myönteisyyden kautta, puhdistaa mielen karikot ja puhaltaa uuteen elämään kaikki värit ja putsaa rikkoutuneet ja halkeilleet leegot, jotta voit taas purra omaan kieleesi ja iloita rakkauden sanomasta päivittäisessä arjessa, mansiikasuklaatoffeeta rinnuksella ja vasta ihan äsken leivottu pipari kultakimalteisella hillolla timantin hohtavassa sängyssä. yep.
mut määää oonki tääl härmäs kylmän runtelemana ympärillä mykkiä hämäläisiä, ja joukossa ehkä muutama saunnainen manteli, kohta varmaan sataa taas paskaa taivaalta ja pääsee pesemään koiran likasia tassuja… ja oon kyl enempi sitä mieltä, että kestävyyden kannalta suhde ei mtn intohimohomoja tartte,
jos lopputulema onkin kaiken peittävä loputun tyhjyys ja miks pilaisin omaani ja kenenkään elämää, hä.
tästei tullu panotarinaa, sillä en oikein jaksa jallupaskaa kirjoitella, ja tässä iässä ja selvyyden vaiheessa,
mun nykyisen elämän kiteisessä olemuksessa kaikki on merkityksellistä.
hyvää yötä.
Työtänsä nekin vaan tekee. Ei teillä soltunplantuilla tullut mieleen vaihtaa niitä kolikoita seteleiksi?
No, mutta se on pääasia 
. Mutta täytyy siinä olla naisella oikeasti kova itsetunto tossa strippaushommassa…
?
. En viitsi kuitenkaan herättää isäntää, kun sillä oli hieman nukahtamisvaikeuksia eilenillalla. Ehkä panen, tai ainakin ehdotan kyseistä touhua, kunhan myöhemmin tänään pääsen sieltä lääkäristä, jos mua nyt enää sen jälkeen panettaa.
. Olihan mulla toki aluksi ihan mukavaa, mutta sitten selkäjumini, jonka luulin olleen jo tyystin ohimennyt juttu, pamahti takaisin päälle ja kunnolla. Jouduin taas vetämään siihen Sirdaludia ja Rivatriliakin ihan lihasrelaksantiksi enemmän, kuin mitä pääni olisi vaatinut. Että pankaa vain, niin päädytte vielä hirveään lääkekoukkuun kaiken muun kauheuden lisäksi :mrgreen: .
. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla joskus, miten Arkkikselle sitten lopulta kävikään 