Tarkoituksena lopettaa alkoholinkäyttö ja olen täältä lukenut jo jonkin verran muiden tarinoita. Siispä ajattelin suoltaa tänne oman tarinani.
Eli, Eversti esittäytyy
Nimimerkistä voikin jo päätellä, niin se keskioluen lutkuttaminen on ollut harrastuksena ja alkaa häiritsemään itseäni jo vahvasti.
Täytän 40 tänävuonna ja viimeiset 15v on kaljan ottaminen ollut melkeinpä joka viikonloppuinen harrastus, usein molempina päivinä.
Yläaste ikäisenä ihan niinkuin moni muukin, join ensi kännit eikä niissä sen ihmeempää. Baareissa tuli käytyä joskus enempi ja joinain aikoina vähempi. Arkisin ei tullut juopoteltua ja ei muutenkaan sentään joka viikonloppuna.
25v lopetin tupakoinnin mikä ei ollut kovin helppoa ja keksin jossain vaiheessa, että jos on viihteellä niin kai sitä silloin voi pikkusen tupakkia poltella. No sittenhän niitä saunakaljojakin tuli juotua herkästi enempi.
Nelisen vuotta olin polttamatta ja aloin tekemään havaintoja että perhana sitä kaljaa tuleekin otettua näköjään melkeen joka viikonloppuna. No tupakoimaankin aloin jossain kohtaa uudestaan ja juomatapa ali jo muuttunut siten, että tuli otettua sunnuntaisinkin jos iltavuoroviikko edessä. Kasipäkki saattoi olla saunajuomaa joku arki iltakin, vähän tilanteesta riippuen miten silloisella emännällä oli työvuorot ja tietysti piti alotella jo ajoissa että aamulla oli työkunnossa. Piti yrittää ylläpitää illuusiota siitä etten viikolla ota kun ihan pari saunajuomaa vaan, eikä viikonloppuisinkaan aina känniin asti. Monesti se meni siihen salajuopotteluun kun emäntä meni nukkumaan niin jäin vähän musiikkia kuuntelemaan autotalliin ja sitärataa.
Jossain vaiheessa noi iltakaljat arkisin sai jätettyä lähes kokonaan pois onneksi, ei toki ollutkaan mikään jokaviikkoinen harrastus. Viikonloppuja ei vaan ole ollut ilman alkoholia kuin ihan jotain satunnaisia sillointällöin.
Viimeisen kolmen vuoden aikana olen alkanut huomaamaan, että kaikki muu homma pysähtyy kun alkaa tölkkejä aukomaan. Ennen pystyi puuhastelemaan viikonloppuisin autotallissakin kaikenlaista ja toki sitä bisseä otti siinä samalla. Viime aikoina kun avaat ekan niin melkeenpä ne hommat mitä meinasit tehdä on sitte sitämyöten taputeltu ja se menee musiikin kuunteluksi ja dokaamiseksi. Hommassa menee aamuun asti, jos juotavaa piisaa. Tätä pari päivää ja kun nukkuu iltapäivään asti niin onkin unirytmi ihan pielessä ja muutenkaan oo mitään kunnolla levänny niin kiva taas lähteä uuteen työviikkoon
Viimeisen 10v aikana parikin kertaa kokeillu tiputtaa painoa ja ollu tiukemmalla ruokavaliolla. Eka kerta tais olla 2kk ja toinen kerta ei sitäkään. Mikään ihan älyttömän vaikea juttu ei ollut silloin kummallakaan kerralla olla dokaamatta, kun tiesi et tää on vaan nyt tämmönen laihdutuskuuri ja ei kestä loputtomiin. Kuvitelmissa oli kummallakin kerralla että se jokaviikonloppuinen lotraaminen pitää lopettaa ja siitä ne liikakilotkin johtuu. Silti ei menny ku pari viikkoa ja sama rytmi taas päälle eli ei yksi laatikko riitä viikonlopulle.
Koskaan en oikeen aamuhuikkaa ole ottanut, ne on jossain festareilla yms hommissa ollu korkeintaan ja mitään usean päivän putkia ei kovin montaa ole onneksi ollu. Tulee jo kolmen päivän ottamisesta niin kammo krapula ja painajaiset, että huhhuh.
Joskus vielä mietin kohtuukäytön mahdollisuutta kohdallani, kun voisihan sitä joskus ottaa ne kännit jossain juhlissa kun niinhän ne muutkin tekee. Tässä tulee vaan se minun ongelmani eteen, kun en osaa jättää sitä siihen vaan heti seuraavana vapaapäivänä pitää ottaa uudestaan. Nykyään olen oppinut myöntämään itselleni jo sen ettei mitään yhtä kaljaa kannata lähteä ottamaan, samahan se on silloin vettä juoda. Kyllä minäkin sitä olen juonut ihan sen nousuhumalan tunnelman takia, enkä maun vuoksi. Se vaan on alkanut se mousuhumalan tunnelma jo latistumaan ja sitä aina seuraavana päivänä miettii miksi taas oli pakko juoda vaikka tiesi että seuraava päivä on pilalla kun on krapula plus väsyttää ja masentaa monta päivää alkuviikostakin vielä.
Pohtinut nyt tässä vuodenvaihteen jälkeen joko olisi sen aika että jättäisi ne kaljapurkit kiinni ja tästä vuoden ensimmäisestä viikonvaihteesta tuli ensimmäinen raitis viikonloppu varmaan yli vuoteen
Herättää kasan kysymyksiä esim, voisiko tästä kuitenkin tulla loppuelämän/määrittelemättömän ajan pituinen tapa
Moi EverstiKarhunen ! Olet juuri oikeassa paikassa. Itse kirjauduin tänne samoissa teemoissa 5 vuotta sitten, nyt uutena vuotena huomasin, että samat asiat tuntuvat kolisevan takaraivossa ja nyt oli pakko panna stoppi älyttömälle tissuttelulle.
Juuri puhuttiin miehen kanssa autossa tänään tuosta kohtuukäytöstä. Sanoin että olisi niin kiva kun osaisi pysyä kohtuudessa mutta kun ei. Se on vaan joko tai. Joko ei pisaraakaan tai sitten juomista niin kauan kun käden ja suun koordinaatio toimii. Se on ihan perseestä mutta niin se vaan on. Alkoholistin geeniperimähän tässä vaikuttaa kyllä.
Itse oon niin kauan kun vaan muistan kuvitellut, että yksi saunakalja voi muka pysyä yhdessä, korkeintaan kahdessa, ja joka ikinen kerta se ei ole siihen jäänyt. Siksi täällä.
Moi Puutiainen
Vähän yllätykseni huomasin kun tässä lueskellut teidän muiden tarinoita, että aika moni on samatyyppisessä tilanteessa. Ei välttämättä ole juomaharrastus estänyt työntekoa tai on ollut enempi viikonloppupainotteista ja muutenkin on asiat suht kunnossa.
Itse olen alkanut tunnistamaan jo vuosikausia sitten ongelmaksi itselleni tuon säännöllisen käyttämisen hyvin humalanhakuisesti, nyt vasta alkanut pystyä myöntämäänkin sen. Pidän keskeisenä ongelmana tässä sen alitajuisen suunnitelmallisuuden hoitaa viikonlopun ohjelma siten, että voi juopotella. Kyseessä on siis selkeä henkinen riippuvuus kun sitä oikeen odottaa ja alkaa raivaamaan sitä tilaa sille juomiselle.
Toi on kans ihan täysin fakta, ettei se ikinä jää siihen pariin saunajuomaan tai niihin yksiin bileisiin. Sen takia en itse edes enää pohdi vaihtoehtona mitään kohtuukäyttöä kun se ei toimi niin ei toimi
Huomenta vaan.
On ihan mukava herätä aamulla näin vapaapäivänäkin, eikä iltapäivällä ja ilman että pumppu hakkaa ja ahdistaa muutenkin.
Vaikuttaa varmasti myöskin toi nikotiinin käytön loppuminen.
Siitä olen useamman kirjoittelijan kanssa samaa mieltä, että ei kannata tehdä liian suuria elämäntapamuutoksia kerralla mutta itselläni se nikotiini liittyy niin vahvasti yhteen kaljottelun tai sen jallukolan kanssa. On kyllä helpompaa lopettaa tuo sähkötupakointi kuin ihan normi röökin poltto ja siinäkin hommassa on jo inflaatio tullu eteen että ei siitäkään saa irti enää ihan hirveesti.
Jos tänään vähän työhommia tässä kotosalla kun kerta on tätä päivää vielä jäljellä, eikä krapulaa
Asian ytimeen osut itsetutkiskelussasi. Joskus rauhoittumiseen minulla riitti jo tieto, että kaapissa on kylmää kaljaa, vaikka ei pääsisikään heti aukaisemaan ensimmäistä pulloa. Samaa olen kuullut muiltakin “eversteiltä” tai “amiraaleilta”. Ja siihen tulokseen olen myös päätynyt, että vaikka henkinen tila sallisi pari kaljaa, elimistöstä ei riippuvuus ole kadonnut minnekään. Valitettavan moni on sen todistanut ennenaikaisella kuolemallaan tai sairaalan lukkojen taakse joutumalla.
Hyvässä vaiheessa olet lähtenyt avun ja tuen hakuun, kun pohjan saavuttaminen näet on jokaisella ikiomansa tasoinen. Pohjalla tarkoitan halua lopettaa juomisensa ja viisautta nöyrtyä ottamaan vastaan tukea. Ja tukea on jossain muodossa saatavana joka päivä.
Yhdessä olemme enemmän
