Olen täällä vieraillut ennenkin, mutta siitä on jo aikaa.
Sain lopetettua alkoholinkäytön silloin (lähes) kokonaan. Koin saavani apua täältä. Sitä raitista iloa kesti kai n. 4 vuotta. Paljon sain aikaiseksi kun ei tarvinnut ryypätä eikä krapulaa kärsiä. Pikku hiljaa alkoi sitten alkon käyttö vaan lisääntyä. Ei nyt niin hirveen montaa kertaa ole ihan överiksi mennyt, mutta jokainen kerta niistä oli niin raju, että olis voinut henki lähteä. Osaan toki ottaa fiksusti ja vähänkin. Toisinaan vaan mopo lähtee alta.
Nyt olen ollut selvin päin 23 päivää. Jotenkin tuntuu, että kai tässä jotain vertaistukea ehkä kuitenkin tarvii. Muuten se seuraava känni voi olla lähempänä kuin luulenkaan.
Eli nyt lähdetään tekemään alkoholitonta vuotta 2015. Ja ihan päivä kerrallaan. Ja jos toisinaan päivä tuntuu pitkältä, otan käyttöön tunnit. Tai minuutit.
Tämä plinkki on ainakin minulle ollut hyvä ja tärkeä vertaistukimuoto. Monella on samat haasteet raitistumisessa kuin itselläkin ja on hyvä kuulla miten niistä voi selviytyä. Ja että niistä VOI selviytyä. Minulle tärkeää on ollut myös se, että oma alkoholiongelma saa jonkinlaisen mittakaavan, sen sijaan että sitä pyörittelisi yksin oman pään sisällä. Mittasuhteet olisivat nopeasti vinksallaan ja ongelmasta tulisi jopa ylipääsemätön.
Tänne tuntoja on helppo kirjoitella ja taatusti saa vertaistukea. Meitä kun on täällä todella monta joilla käynnissä sama taistelu. Mulla alkamassa vasta toinen selvä päivä mutta tänne plinkkiin kun “julkaisin” lopetuspäätöksen niin lopulta todellakin sain jätettyä alkot kauppaan. Vaikka oli uuden vuoden aatto, perinteinen kännipäivä
Päivä kerralla, minuutti kerralla, sekuntti kerralla -selvänä
Tänään oli semmoinen koetinpäivä kun jäin yksin kotiin, että pari kertaa kävi voimakkaasti mielessä, jos hakis wiskipullon ja ottais vaan sillai sivistyneestti. Ehkä olis aamua varten tullut tuotua vielä pitkä kossu ja koppa kaljaa joten se olis menny sitten ihn vanhalla kaavalla.
Jäi onneksi hakematta. Kumma kun oon niin monena yönä nähnyt unta dokaamisesta. Se on uutta mulla.
Viimeksi kun lopetin kokonaan, meni pitkä aika ettein oikein osannut aloittaa mitään mukaansatempaavaa. Nyt tuntuu, että on monenlaista bisnestä alkamassa ja muitakin hommia hiukan liikaakin. Joten eipä tule varmaan juopottelu mieleen, kunhan tässä oikein työt alkaa.
Kuitenkin päivä kerrallaan. Ehk se tästä.
Ei ole kovin vaikeita hetkiä ollut ja monta kertaa olen saanut olla tyytyväinen kun ei ole tullut alkoholia juotua.
Kumma vaan, että unessa on monesti mukana alkoholi. Aamulla onneksi huomaa, että se olikin vain unta eikä mun tarvii lähteä pikku pöhnässä töihin.
Tässä tämä tuttu lause…wiskiä en ole juonut mutta just toi että jospa hakisin vaan pari kaljaa ja se ois siinä. Mietin just että toisaalta onneksi en ole koskaan tarvinnut krapularyyppyjä ja toisaalta en yleensä suunnittele koko päivää tulevaa juomahetkeä, jossain vaiheessa iltaa vaan aina napsahtaa päähän se “haen vaan pari” vaikka se ei juurikaan koskaan jää siihen pariin…
Onnea kuukaudesta:) Itselläni oli tänään selvä päivä numero 2.
Itselläni myöskin selvä päivä numero kakkonen vasta menossa ja toistaiseksi ei ole ilmassa kuin väsymystä ja lievää masentuneisuutta. Ajattelin nyt ensin olla kesään asti ja katsotaan sitten uudestaan. Kerkeää hyvin tehdä rahakkaita päiviä töissä kun on selväjärkisenä päivästä toiseen.
Muistan itse kun olen koittanut joskus tupakointia lopettaa että miten harmitti yöllä kun näki unta että tuli poltettua, mutta aina se syvä helpotus kun totesikin aamulla että se olikin onneksi vain unta. Kaljottelu uniakin on joskus tullut nähtyä kun on koittanut raitistella.
Päivä 69 menossa. Hirrrrveän tärkeä tämä plinkki, juuri kuin Juu ei sanoo, omat ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Vaikka omaa alkoholismia on syytä pohtia ja eritellä, sen syitä ja seurauksia jne. niin itsesäälissä kieriskelyyn ei pidä juuttua. Minulla taitaa olla siihen hiukan taipumusta, jonka vasta nyt (raitistumisen myötä) alan oivaltaa. Tänäkin aamuna oli tuskainen olo, vaikka alkoholia ei ole tehnyt mieli. Tuntuu elämä niin valjulta ja tasaiselta ja kun mitään uutta ei oikein ole näköpiirissä, alkaa masentaa pahasti. Tätä tunnetta vastaan pitää aktiivisesti työskennellä. Alkoholia juomalla en ole mitään asiaa elämässäni ratkaissut, mutta kyllä se on HELPOTTANUT olemista usein ja paljon. Mitä sitä kieltämään. Lopettaminen vaatii harjoittelua ja uudelleen puuhaan ryhtymistä epäonnistumisten jälkeen varmaan meistä useimmilla. Joka ensi yrityksestä pystyy lopettamaan, on ehkä harjoitteluvaiheen käynyt läpi mielikuvissaan, riittävän monta kertaa, ajattelisin.
