Nyt loppu

Helvetti, että oon kipeä.

Lähdettiin baariin, keskiviikkona. Liikaa meni ja sekoilin. En halua avata, mitä kaikkea reissulla tapahtui, mutta ei tee mieli yhtään viinaa. Kaljaahan mä yleensä olen tissutellut, mutta sorruin gin toniciin yms ja muisti meni, järki lähti, tipuin jostain/kaaduin. Lanssi kävi paikkaamassa sormen ja ottamassa sokerit.

HÄVETTÄÄ…

No voi kurjuus. Sinullakin näköjään jo melko pitkä taival takana lopettelun parissa. Haluaisin osata laittaa tähän jotkut taikasanat, mitkä antaisivat pysyvään muutokseen tarvittavat voimat. Niitä minulla ei kuitenkaan ole. Voin siis vain toivottaa tsemppiä ja toivoa, että löydät nyt itsellesi riittävän avun ja tuen.

Mites tänään Nortti95?

Tänään en ota, tällä asenteella koitan mennä. Aattelin mennä AA/NA -ryhmiin, mutta kun saisi vaan sen rohkeuden edes nettiryhmiin menemiseen.

Vatsa on ollut kipeä taas, ei oo varmaan gastriitti parantunut edellisestä ryyppyputkesta (onneks oli vaan 2 päivää.) Vatsansuojalääkkeitä popsittava. Tällä kertaa tulin ihan eri tavalla kipeäksi, varmaan alkaa kroppa pikku hiljaa pettää, toivottavasti ei… :cry:
Tosi surkeissa fiiliksissä oon kyllä täällä.

Huomenna on varmaan parempi päivä, mutta tänään nää viekkarit tosi pahoja, hikiperse kun oon niin joutunut vaatetusta pariin kertaan vaihtamaan kun koko ajan sukat, alkkarit, paita hiestä märkä.

Ounou.

Muistan kun kun mulle työreissulla ehdotettiin imeytysmattoa soffalle jossa nukuin.

Yritä koota itsesi…

Putkis

Tänään on ollut paljon parempi päivä. Tänään en ota.

Kävin läheisessä isommassa kaupungissa treeneissä, nekin meni ihan ok. Jotenkin valoisampi olo.

Oon huomannut, että oon tosi riippuvainen ihan siihen juomiseen. Koko ajan pitäisi olla kahvikuppi, teemuki, mehulasi tms lähellä siinä samassa kuin olutlasikin.

Huomenta. Minullekin annettiin neuvoja alussa, jotka oli kyllä hyviä, että pidä aina taskussa suklaata tms. ja vettä, limsaa koska sortuminen on herkemmässä jos on janoinen tai nälkäinen. Mieli heittelehti kovasti alussa, ainakin minulla. Paniikkihäiriö oli inhottava, varsinkin jos oli kaupassa, usein jouduin lähtemään pois, jättämään ostoskorin ja pakenemaan. huhuh… hiki virtasi ja sydän hakkasi. En tiennyt mikä minulla oli mutta onneksi pian sain sen tietää ja ymmärsin ja en enää pelännyt sitä. Ja painajaiset, niitä riitti. itkuisuus, masennus, kaikki nuo oli alkuaikana. Mutta kun kuljin ryhmässä, oli raittiit ystävät, jotka olivat ne kestäneet myös, antoi voimaa kestää päivä kerrallaan. Vain päivä kerrallaan.
Helpotti että vain hetken, päivän tarvii kestää niitä olotiloja, ei enempää.
Aiemmin olin yrittänyt yksin, päättäväisesti pakolla lopettaa, olla ilman viinaa, viikon kestin ja sitten jo mieli sanoi että voinhan vähän ottaa, yhden oluen, ja mitä siitä seurasi? loppuvaiheessa en kyennyt lopettamaan ennekuin muisti meni ja olin jonnekkin sammunut. kauheita muistoja. ja rypesin sitten itsesäälissä muutaman päivän. Ja vakaasti päätin ettei ikinä enää… jne. kierre oli valmis.
Muutama päivä oli pahin, sitten muutama viikko meni ja luottamus että pysyn raittiina tuli pikkuhiljaa, sitten muutama kuukausi ja ystävät kertoivat että nyt alkaa raittiuden säilyttäminen kaikissa olosuhteissa. Niin se on pikkuhiljaa vuodet vierineet. nyt sitä ihmetelee mihin sitä viinaa oikein tarvitsin, hauskaa voi pitää ilman viinaakin ja olla juhlissa vesilasi kädessä, oikeastaan juhlat menee minun osalta paremmin nyt kuin ennen…

Tämä on kyllä niin upeasti sanottu, että haluan nostaa Vieraammaksi54 tarinan kaikille meille tueksi! Etenkin niihin hetkiin, kun mieli syöttää epäilystä ja ehdottaa “voisko tänään juoda?”

Ja myös Nortti95:n tarina on varoittava esimerkki, kun on päädytty juomaan. Toivottavasti sulla menee hyvin tänäpäivänä ja olet löytänyt raittiuden.