Ajattelin kysyä täältä apua ongelmaani, kun en sitä itse osaa hakea…
Olen ollut peliriippuvainen varmaankin jo jostakin 12 v lähtien, mutta nyt haluan muutosta, kun alkaa olla melkeinmpä kaikki pikavipitotettu mitä mahdollista ja tuloja on tosiaankin se 0€, alkaa olla laskut perinnässä ja itseäni ahdistaa tilanne todella paljon. Pelaaminen tosiaan alkoi jo nuorena poikana ja lähes jokainen pennonen mitä sai tuli tungettua johonkin pelikoneeseen. Itse huomasin ongelman kun täytin 18v, ja tuli otettua kaiken mailmaan vipit, mutta nyt alkaa laskuvuori ahdistaa ja en enään edes avaa perintökirjeitä. Koulunkäynti on jäänyt pelaamisen takia aika vähäiseen. Huoltoasemalta lähtiessänni, ja yleensä rahattomana, koitan olla ajatelematta asiaa, mutta kotio saapuessa alkaa ahdistaa ja tuntuu, että ei ole mitään ratkaisua asiaan. En tiedä mitä tehdä, peluurin puhelimeen en ole soittanut, koska tiedän ettei pelkkä puhelimessa puhuminen auta, ainakaan minua. Jos jollakin on jotain ideaa mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä, ja mistä hakea apua niin voisiko joku tietäväinen auttaa ??
Nyt ei muuta kuin otat ittees niskasta kiinni ja lopetat pelaamisen. Se voi olla ihan hyväkin juttu että menee ulosottoon niin et pääse velkaantumaan enää lisää. Nyt vaan leuka ylös, ja suunnitelmia tekemään tulevaisuutta varten. Yritä löytää työpaikka tai sitten opiskelee alaa mikä kiinnostaa.
Keskusteluryhmiä löytyy ja se auttava puhelin. Jos ne ei kelpaa, niin sitten on aika yksinäistä touhua. Kantsii käydä lääkärillä puhumassa, niin opastaa sua eteenpäin oman kuntasi palveluissa.
Kaikella kunnoituksella aiempaa viestiin vastaajaa (keiriarir) ei ole hyvä, että laskut menevät ulosottoon ja toki muitakin apuja on kun ryhmät ja auttava puhelin.
A-Klinikalta kannattaa hakea apua siellä on monenlaista terapiaa myöskin ryhmäterapiaa jos haluaa… joskus on ollut ainakin akupunktio myös käytössä ym. Myös hypnoterapiasta on joillekkin apua kannattaa lukea aiheesta tai kysyä joltain tietävemmältä kuin minä. Puhumistakin kannattaa kokeilla minusta mitä vaan kannattaa kokeilla koska ei välttämättä tiedä mikä auttaa ennen kun on kokeillut ja siinä ei kummiskaan menetä mitään ainoastaan voi saada itselle apua.
Joskus itseään on vaikea ottaa sieltä niskasta kiinni, mutta jos olisi joku muu siinä myös pitelemässä niin voisi olla helpompaa sen tuen kanssa. A-klinikalla käsittääkseni myös tukihenkilöitä joille voi soittaa jos meinaa ratketa pelaamiseen ja luulen, että he antavat tukea eivätkä arvosteluja. Hae apua jostain kunhan haet että et ole yksin pelaamisen kanssa. Jos vosit jollekkin läheiselle puhua sekin voisi auttaa edes vähän.
Itse olen miettinyt tuota hypnoterapiaa yli 20 pelatun vuoden jälkeen…
Itsellä ainakin nimenomaan se, että kaikki velat (pikavipit ja kulutusluotot) menivät ulosottoon auttoi huomattavasti. Ilman luottotietoja ei saa lainaa, mikä on ihanaa. Palkasta otetaan tietenkin tietty osuus, mutta jäljelle jäävästä osuudesta saa maksettua vuokran ja ruuat, eikä sitä ihminen loppujen lopuksi niin hirveästi muuta tarvitsekkaan. Ennen lapseni syntymää olin kova juhlimaan, ostelen vaatteita luotolle jatkuvasti ja elelin muutenkin yli varojeni. Sitten vuonna 2009 rahat eivät tuntuneet riittävän mihinkään, aloin ottaa vippejä ja sitten pelata, koska toivoin voivani voitoilla maksaa velkani. Niinhän ei tietenkään käynyt. Pelasin noin 3 vuotta ja nyt velkaa ulosotossa noin 30 000 euroa.
Tällä hetkellä olen hoitovapaalla ja tietenkin velkani kasvavat korkoa ulosottossa koko ajan, mutta en mieti niitä, sillä tiedän, että maksan ne kyllä pois kun työelämään pääsen. Ulosottomies kun ei kuitenkaan voi viedä koko tiliä, joten niukkaan elämiseen jää kuitenkin rahaa. En tällä hetkellä haaveile omasta asunnosta tai ulkomaan matkoista, elämässä on loppujen lopuksi hirveästi muitakin ilonaiheita. Elän todella tiukkaa elämää ja tiedän, että vaikka työelämään palattuani menee palkasta iso osa velkoihin, jää käteen silloin jo muutama satanen kuussa enemmän kuin nyt ja se on mahtavaa.
Olen löytänyt uusia ilonaiheita elämääni, esim. kirpparit ja on ihanaa ostaa ne tarvittavat vaatteet ihan vaan muutamalla eurolla eikä todellakaan velaksi. Lisäksi tiukassa viikkobudjetissa pysyminen tuo onnistumisen elämyksiä. Mutta mikäli alkaisin miettiä ulosottovelkojani, ahdistuisin varmasti ja haluaisin taas pelata.
Tällä sekavalla avautumisellani halusin vain kertoa, että luottotietojen menettäminen ja ulosotto eivät ole niin kamala asia. Toivon, että olisin itse jo hieman aiemmassa vaiheessa tajunnut sen. Kun kaikki velat ovat yhdessä paikassa, on niiden kokonaissumma helpompi hahmottaa ja velkajäejestely tai esim. takuu-säätiön luotto mahdollisia apukeinoja.
ja vielä edelliseen viestiini lisäyksenä: se ulospääsy velkakierteestä alkoi ainakin itselläni tuntua mahdolliselta kun en uutta velkaa enää luottotietojen mentyä saanut. Tiedän siis, että valoa tunnelin päässä on, tunneli vain tuolla minunkin velkasummallani on aika pitkä, mutta siitä en aio ahdistua.
