Millasia muutoksia olette kokeneet kun olette alkoholin käytön lopettaneet?
Enkelkuoro tarjoilee nektaria ja viinirypäleitä paratiisissa, joka on täynnä mitä kauneimpia impiä.
Ei ne velat ja vitutus, tai muutkaan ongelmakohdat automaattisesti mihinkään katoa. Helpompi pysyä tikissä henkisesti ja fyysisesti.
Uni, iho, virkeys jne.
No ite haluisin kuulla kyllä tarkemmin muilta. Kiinnostaa miten muut ovat kokeneet raitistumisen. En nyt tarkoita velkoja tai muutakaan, vaan itsessä tapahtuvia muutoksia, koska oma hyvinvointi kiinnostaa.
Kiitos avauksesta @user123456! Minulla on ainakin suurin muutos läsnäolossa, jaksan paljon paremmin ärsykkeitä, nautin lasten läsnäolosta ja leikeistä enemmän. Toinen kova juttu on tietyn tyyppisen masennuksen väistyminen. Olen pahimmillaan kokenut itsetuhoisia ajatuksia, lähinnä toiveita siitä että loppuisi tämä paska jo. Nyt näistä ei tietoakaan, vaan olo on pääasiassa onnellinen. Ei mitää ihmeitä, mutta sellainen perusvire paljon positiivisempi.
2 tykkäystä
Valitettavasti täytyy olla rehellinen, että pidemmissä raittiuspätkissä en tiedostanut muutosta ja siksi ratkesinkin kai lopulta. Nyt kun katselen taaksepäin, niin muutos ajattelussa jäi tapahtumatta, koska mulla oli niin paljon itseni kanssa elämäntaidollisia ongelmia. Suoritin raittiutta, enkä nauttinut mistään, olin kauhean ankara itselleni. Kärsin myös unettomuudesta ajoittain. Olin raitis, mutta kovassa stressissä yhä, kun en osannutkaan rentoutua. Lopulta rentoutus löytyi taas pullosta.
Nyt olen ollut 3 päivää raitis ja muutos on hyvissä yöunissa, kohonnessa itsearvostuksessa ja ahdistus on hellittänyt. Elämä tuntuu paremmalta kuin juodessa ja mieli on rauhallinen, koska olen niin onnellinen, että pystyin lopettamaan.
3 tykkäystä
Kiitos hienosta näkökulmasta @Lempea_kettu! Tartuin tähän:
Pystytkö avaamaan lisää kokemustasi?
Olen itse miettinyt balanssia suorittamisen ja unohtamisen kanssa. Mulla on tapana uppotua asioihin aika syvästi ja myös siirtyä seuraavaan kun kiinnostus vaihtuu. Olen pelännyt että tämä raittiuskin voi olla suorittamista (plinkki, podcastit, kirjallisuus, AA) ja se tukee hyvin raittiutta, mutta onkohan siinä vaara että kun aktiviteetti näihin ”oheistoimintoihin” lakkaa, niin motivaatiokin heikkenee. Tämä saattaa olla itselläni yksi miina.
Kohta kuusi kuukautta korkki kiinni.
Muutoksia on ollut juomisen lopettamisen ja muiden asioiden täyttäessä sen sijaan elämän aikamoisesti. Ja kaikki niistä ovat olleet positiivisia.
Kaikki hyvä on hiipinyt elämään takaisin melkein yhtä hitaasti, kuin alkoholi ne aikoinaan vei, eli kaikkea ei aina edes huomaa.
Ensinnäkin paino on tullut ihan pikkuisen alas, tärkeämpänä kuitenkin kroppa kiinteytynyt lihaksen lisääntyessä ja rasvan vähentyessä.
Mieli on huomattavasti vakaampi, psyykkinen hyvinvointi lisääntynyt huomattavasti, kun aivokemiat eivät ole jatkuvasti pitkin seiniä.
Esim sellainen aito lapsenomainen kiinnostus uusia asioita kohtaan on palautunut.
Pystyy elämään täysillä, kun ei etanoli enää sumenna ja hallitse kaikkea.
Suurimpana muutoksena ja itselleni isoin juttu on ollut sellainen vakaus ja varmuus itsestään. Että osaa elää ja nauttia elämästä täysillä, tuli eteen sitten mitä tahansa. Alkaa luottamaan siihen, että löytää kyllä aina jonkun alkoa huomattavasti paremman työkalun, kun elämä koettelee. Voi saavuttaa oikeastaan elämässä ihan mitä tahansa, kun ei enää alistu myrkyttämään itseään. Vapaus on ehkä se sana, mikä kuvaa sitä tunnetta parhaiten.
Ja sen myötä palautunut elämän jano. En muista että olisin koskaan ennen ollut näin luottavainen tulevaisuuden suhteen, vaikka nykymaailma tuntuu antavan siihen noin muutoin aina vain vähemmän syytä. Juodessani en halunnut tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja nyt sen ajatteleminen on oikeastaan tosi inspiroivaa.
4 tykkäystä
Suurimmat muutokset on tapahtunut pään sisällä.
Rauha on tullut elämään. Tunnen yhteyttä itseeni. Olen tyytyväinen elämääni ja mukana on paljon onnellisuuden hetkiä.
Olen tasapainoisempi, järkevämpi ja harkitsevampi.
Nukun yleensä hyvin ja uni palauttaaa lyhyeksikin jääneiden unien jälkeen.
Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti.
Paino ei ole pudonnut yhtään vaikka olen ollut vuoden juomatta. Rahaa ei ole käytössä sen enempää kun kaikki mikä tulee myös menee, mutta pärjäämme hyvin.
6 tykkäystä
Pelkosi kävi minulla todeksi. Kun lakkasin uskomasta omaan alkoholismiini ja hoitamasta sitä, ratkesin todella helposti. Kun tuli sellainen vaarallinen hetki, kaikki suorittaminen vain hävisi. Voisin kuvailla, että tahto olla jotakin, vaikka raitis, väsyi ja loppui. Sitten palasi vanhat tavat ja ne ongelmat juoda erilaisissa tilanteissa entiseen malliin.
En osannut arvostaa saavutuksiani raittiudessa, vaan aloin pitää raittiutta tällä historialla itsestään selvänä asiana (joka on täysin järjenvastaista) ja aloin ajatella raittiudesta, että sen voi saavuttaa koska vain uudestaan. Se oli todella valheellista ajattelua, mutta suoraan ratkeamisen anatomian oppikirjasta.
2 tykkäystä
Puolentoista vuoden kokemuksella allekirjoitan muiden kommentit esim. mielen tyyneydestä ja läsnäolon taidosta. En ole ollenkaan varma muistanko kaiken oikein, mutta miten se nyt tuntuu menneen on jotakuinkin:
Ihan alussa ainakin aamuöiset heräilyt loppuivat samantien. Aamuista tuli ihania hetkiä, päivän parhaita. Uni parani, pää alkoi nousta pystyyn ja selkä suoristua. Olin äärimmäisen onnellinen ja ylpeäkin päätöksestäni.
Muutaman kuukauden kuluttua alkoi masennuskausi. Mikään ei kiinnostanut, mikään ei tuntunut miltään. Harmitti, kun en pursunnutkaan energiaa. Suoritin asioita mekaanisesti, yritin keksiä tekemistä ja vakuuttaa itselleni nauttivani niistä. En osannut itkeä, en nauraa.
Olikohan se nyt 7-8 kuukauden tietämillä, kun alkoi yhtäkkiä kirkastua. Tunteet palasivat voimakkaina. Liikutuin ihan kaikesta kyyneliin ja itkin myös pahaa oloa voimalla. Huomasin nauttivani pienistä hetkistä aidosti. Aloin olla läsnä ilman jatkuvaa sisäistä kiirettä johonkin muualle. Monesti käytetty värien palaaminen on tosi kuvaavaa.
Sen jälkeinen vuosi on ollut tasaantumisen aikaa ja nyt puolentoista vuoden kohdalla tuntui taas olevan jonkinlainen muutos valmis. Oloni on vakaampi ja seesteisempi kuin muistan koskaan olleen. Tajuan jotenkin, miten sen nyt sanoisi, näytelleeni joitakin rooleja, kun en ole uskaltanut olla ihan kuten olen. Nepsypiireissä puhutaan maskaamisesta. Tietyt ongelmat ovat toki edelleen olemassa niin päässäni kuin muussa terveydessäni, mutta ne ovat jotenkin asettuneet mittasuhteisiinsa. Elämä on niin paljon muutakin kuin rajoitteet ja maailma niin paljon isompi kuin oma pää. Se, mitä en halua enää koskaan päihteillä myrkyttää.
Ja tosiaan, tulevaisuus herättää pelon tai epätoivon sijaan innostunutta uteliaisuutta.
Kiitos kun jaatte kokemuksianne.
Itse huomasin aika nopeasti raitistumisen jälkeen että sain öisin nukutuksi hyvin. Aiemmin todella katkonaisesti ja pelkkä nukkumaan menon ajattelu ahdisti. Ekaa kertaa varmaan 20 vuoteen olen nukkunut kokonaisen yön, joskus jopa samassa asennossa koko yön.
Paino alkoi laskea todella nopeasti. Ensimmäisten viikkojen aikana putosi 5kg painoa, joka toki oli kertynyttä nestettä.
Pää tuntuu jotenkin selkeämmältä, eikä jatkuvia morkkiksia ole. Eli aika hyvä olla henkisesti.
Hormonit tuntuvat hakevan paikkaansa, varmaan nopean laihtumisen ja alkoholin jättämisen myötä.
Siinäpä niitä tuntoja. Odotan innolla tulevaa kun taas huomaa muutoksia parempaan.
1 tykkäys
Huomenta!
Vajaa kaksi viikkoa juomatta ja muutoksia huomaa mukavasti 
-verenpaine ja syke laskenut
-uni syvempää, heräilyjä vähemmän tai ei ollenkaan
- ei ahdista/pelota
-kasvojen turvotus laskenut (paitsi juhannuksen suolaiset ruoat
)
-seesteisempi olo, kärsivällisempi
-rahaa säästynyt
-vatsa parempi/refluksi rauhoittunut
Viime vuonna 5,5kk raittiina ja odotan todellakin tästä menoa eteenpäin, mitä ihanaa se aika tuokaan tullessaan terveyden eteen 
3 tykkäystä
Olen yhdeksättä viikkoa juomatta, ja on ollut suuria muutoksia.
-Mieliala on tyynempi, rauhallisempi ja kaikin tavoin parempi.
-On energiaa ja mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, mikä parantaa oloa entisestään.
-Jaksan kiinnittää huomiota terveelliseen ruokaan ja ateriarytmiin, mikä myös parantaa oloa entisestään.
-Rahaa säästyy valtavasti.
-Olen läsnäolevampi ja mukavampi tyyppi puolisolle.
-Työt sujuu paremmin, koska stressi ja ahdistus ovat pienempiä. Tämä siitä huolimatta, että on enemmän ammatillisia vastoinkäymisiä kuin vuosikausiin.
-Nukun paremmin. Aamuisin olo on oikeasti levännyt.
-Verenpaine laskenut.
-Paino laskenut.
Tässä nyt mitä äkkiseltään tuli mieleen, listaa voisi jatkaa aika pitkästi vielä.
3 tykkäystä
Olen ollut lähes 3 kk juomatta alkoholia. Itselleni on tullut yllättäen masentuneisuutta ja nyt tässä tajunnut että tulee herkuteltua paljon enemmän kuin pitäisi? Pari viikkoa sitten aloitin kävelylenkkien tekemisen, puoli tuntia joka toinen päivä, se kyllä tuntuu kohentavan mielialaa. Mutta ilmeisesti nyt pitää tehdä se valinta syömisten kanssa että vain jättää herkut kauppaan. Jotenkin tuntuu tylsältä? Ei sillä, tiedostan mitä alkoholi tuo tullessaan enkä sille tielle enää lähde mutta jotain siis tilalle? Ja tiiän että turhaa kitinää tämäkin mutta onko jollain ollut samoja fiiliksiä ja miten niistä pääsisi eteenpäin?
2 tykkäystä
Hei. Olen ollut nyt kaksi kuukautta raitiina.
Muutokset mitä huomannut
-Paino tippunut 7 kg.
-Olut turvotus hävinnyt
- Töitä mitä siirtänyt huomiseen…saanut nyt hyvin tehtyä .
-Ahdistus hävinnyt. Ei enää pelota ihmiset ja asoitten hoitaminen.
-Maha ja suolisto kivut hävinneet pois.Vatsa toimii normaalisti nyt.
Vieläkun saisi yöunet korjaantumaan…
3 tykkäystä
Minun alkoholin käyttö päättyi tympääntymiseen.
Käytin viikossa (lomalla) 7-10 annosta viikossa. Tyyliin 3-4 annosta kerta. Oli tylsää, siksi join ja juodessa oli tylsää. Nyt olen ollut juomatta 1 1/2 kuukautta. Odotukset oli, että tylsyyden tunne katoaa. Se katosi ja bonuksena iloinen yllätys oli, että:
- herään aamuisin virkeänä ja innostuneena
- epämääräinen huolestuneisuus/ahdistus katosi
- sain vyötärön takaisin
- ei tarvitse vahtia syömistä, koska paino ei nouse vaan putoaa
- olen täynnä energiaa
- aamuisin olen virkeä, vaikka olisin nukkunut vähän
- ei tule riideltyä miehen kanssa pöhnässä tai ei tule väärin ymmärryksiä, jotka jää hiertämään
- herkkujen ahmiminen loppui. Ei tee mieli herkkuja.
- Itsevarma olo
Nyt pohdin, että kuinka tästä eteenpäin. Niin kauan, kun en tiedä, niin en juo. Päätös tuntuu tosi hyvältä.
2 tykkäystä
Jees, kuulostaa niin hyvältä @Haav3 Vaikka olet ilmeisesti juonut ennenkin melko maltilla, on kiva huomata, miten paljon muutoksia jo sekin tuo!
1 tykkäys
Hei,
määrät ovat olleet jossain mielessä kohtuukäytön rajoissa, mutta ongelmallista on ollut ajattelumaailmani. Kaapissa ei voi säilyttää alkoholia, koska juominen on sitten koko ajan mielessä. Vaikka ei oikein tee mieli, niin ajauduin ”nauttimaan” lasin viiniä. Minulla meni paljon energiaa siihen, että pohdin otanko vai en ja silti otin.