hienon päätöksen olet tehnyt, koita vaan pysyä vahvana ja tehdä nyt kaikki mahdollinen pelaamisen estämiseksi jatkossa.
itse tein myös ihan liikaa töitä, mut pakko oli et sai edes jotenki laskut maksettua ja elettyä. kunnes oli todettava että rahat ei riitä millään…
jos voit pyytää läheisiltä tukea, suosittelen sitä, itse huomasin kantavani vuorta selässä kun yritin piilotella pelaamistani, ja kuvittelin heidän reaktiot kun kerron totuuden…
no, tuli siinä taas todettua kuinka väärässä voi olla jos päättää muiden puolesta mitä he sanoisivat.
velkaa ilmeisesti on reilusti, tekstistä päätellen. onko moneen paikkaan? mul oli pahimmillaan 9 lainaa maksus samaan aikaan ja se ei ole mukava olotila. jos pystyt estämään lisävahingon syntymisen antamalla pankkitunnukset jollekki, niin siitä on hyvä lähtä liikenteeseen. se et tarvitsetko terapiaa vertaistuen lisäksi riippuu itsestäsi, sun pitää itte haluta sitä, muuten se ei toimi…
toivotan onnea matkaan, samanlaisessa tilanteessa olin itsekin vielä kk sitten, kipeitä päätöksiä ja tietyistä asioista luopumalla pääsin eteenpäin elämässä, toki tein sen päätöksen että otan kaiken mahdollisen avun vastaan ja ilmottauduin useaan palveluun mukaan. tällä hetkellä olen aktiivisempi pelivoimapiiris, sen lisäksi käyn 2vk välein keskustelemassa a-klinikalla maallisista murheista. ja olen luopunut tietokoneista, älypuhelimista ja en pääse verkkopankkiin siirtelemään rahaa. tein siis pelaamisesta mahdotonta…
yritin myös tuota pelaamisen mahdottomuudeksi tekemistä mutta seuraava tilaisuus kun tuli pelaamiseen niin taas mentiin. mulla on vahva tunne että tämä “vertaistuki” on paras mahdollinen juurikin tässä asiassa ja poistamaan illuusiota siitä että voin vielä voittaa takaisin häviämäni rahat, siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse kun tätä on jatkunut jo kauan. mutta niinkuin on tullut huomattua niin ei ole vielä niin suurta voittoa tullut etteikö se olisi mennyt seuraavan kahden kolmen päivän aikana takaisin ja korkojen kanssa. velkaa on kyllä kertynyt mutta juurikin töistä saamani rahat ja muu omaisuus mitä on kertynyt niin menee niiden hoitamiseen seuraavan kahden vuoden ajan ainakin.Tulevaisuus ei näytä niin toivottamalta mikäli tämä pelamaattomuus nyt pitäisi.
Poorgambler muista, että mikään suojakeino pelaamiselta ei ole liikaa. Käytä ajoissa kaikki, mulla meni luottotiedot sen takia, kun luulin, että
Kyllä mä pärjään ilman mitään luottokieltoja yms. estoja. Tokihan nyt tiedän. Miksi mä olisin parempi kuin joku muu riippuvainen… Korteille maksukielto nettiin, avainluvut muualle, omaehtoinen luottokielto, jne.jne.
Itse täällä kaipailen palstan vakkareita kirjoittelemaan jo ihan sen takia, että
Pelkään heidän puolestaan. Mietin eilen (tämä on juuri sitä pelurin ajattelua, pelaamisen sallimista mitä tyhmemmillä tekosyillä) että jos muutkin pelaavat,
Miksi minäkin en voisi, voidaan sitten aloittaa yhdessä pelittömien päivien laskeminen… Näin ne pelurin aivot toimii. Vietin sitten sen sijaan miehen kanssa tiiviisti aikaa, käytiin pitkällä lenkillä koirien kanssa.
Tulee edelleen jaksottain näitä himoja, harvemmin ehkä kuin ennen, mutta aika voimakkaita vieläkin… En uskaltaisi vieläkään ottaa raha-asioita omaan hoitoon kokonaan… Ehkä joskus.
Muuten ollut ihan hyvät fiilikset, kevät on melkein täällä.
no onhan täällä kieltämättä ollut hieman hiljaista, kuten vierailta olen kuullut ja itse saman havainnon tehnyt. ja kyllä itsekin ajattelen välillä pahinta kun aktiivikirjoittaja loistaa poissa olollaan. sit kun viel henmatu repsahti, nii vähä miettii et eikai siel oo muitaki.
toivottavasti ei. ja vaikka olisi nii sit vaa alusta uusiksi ja miettiä miten estää repsahtamisen uusiutuminen, mitä voisi tehdä toisin, ehkä pistää se rahaliikenne jonkun toisen hoidettavaksi, kunnes itse on paremmas kunnossa…
juu, en mäkään halua kokeilla onneani osaisinko hoitaa raha-asioitani vielä, kesällä aikasintaan jos kaikki menee suunnitelman mukaan. siihen mennes on jo terapiaaki muutama kuukaus tahkottu, täl hetkel juttelen 2 vk välein a-klinikalla ja se on tehny tosi hyvää.
olen itse joskus ollut tosi säästäväinen ja hoitanut raha-asiat kunnolla kunnes tuli tämä pelaaminen kuvioihin. Olen kai sen verran vanhanaikainen että en usko sen hoitavan ongelmaa loppuun jos en itse saa asiaa asoihin, vertaan tätä samanlaiseen sairauteen kuin alkoholismi. sitä on suvussa aika paljon ja ne ketkä siitä on parantunut ni se on lähteny niistä itsestään, alkoholistikin voi tehdä juomisestaan hankalaa mutta aina sitä kyllä jostain saa jos sille tielle taas sortuu. Mun pitää voida luottaa itteeni sen verran että jos halua olla pelaamatta niin sen ei pitäisi olla kiinni sitä että en vain pysty vaan omasta halusta. Toki se vois auttaa alussa että tekisi siitä todella hankalaa mutta uskon että tämä on oikea valinta minulle. Terapia on käynyt itselläkin mielessä mutta olen todella huono puhumaan omista asioistani ja vielä tuntemattomalle niin kuulostaa omaan korvaan todella mahdottomalta, perhepiiristä löytyy kyllä ihmisiä jotka kuuntelee ja se on iloinen asia. ps.meinasin pelata tänään mutta tän foorumin ansiosta en sitä tehnyt ja pidin pääni. Tää on todella hyvä tsemppari kun kirjoittele saman ongelman asian kanssa painivien kanssa. antaakon ton pelaamatta näin ja näin monta päivää laskurin nousta vaan, olisi ikävä nollata sen muutaman päivän jälkeen
Tänään tuli mulle rahaa, rahapäivien rutiini on aina sama. Maksan laskut (jos mies on kotona mun avainlukukortin kanssa), hyppään autoon ja meen automaatille nostamaan rahat käteiseksi. Tämäkin varmistus, siltä varalta jos saisin avainlukukortin käsiini.
Vakkarit ja muut tietää luultavasti, että tänne on tervetullut aina takaisin, vaikka olisi repsahtanut, uskon edelleen, että jokainen repsahdus itsellä on tarvittu tämän tien rakentamiseen, kerta kerran jälkeen suhtautuminen pelaamiseen on muuttunut vähän. Raskasta se on, joka ikinen kerta nousta ylös sieltä morkkiksen syvästä suosta rahattomana ja ehkä taas velkaantuneena, mutta on se sen arvoista.
Nyt päätin käydä vanhasta ketjusta katsomassa, koska olen viimeks pelannut, se oli 28.11.2015, eli eli, lasketaanpas. Tämä siis nopean laskutoimitukset jälkeen on ehkä PP 67. en jatka laskemista sen enempää, nyt tuli ensimmäistä kertaa vain olo, että halusin tietää:) ihan hyvä!
Ootteko huomanneet kuinka aurinko lämmittää jo oikein kunnolla. Aamupäivällä kävin järven jäällä hiihtämässä ja tuli oikein kuuma. Aurinkoiset päivät saa mulle
Ainakin aurinkoisen mielen. Mukavaa päivää kaikille!!
En tiedä, olenko vielä vakkariksi laskettava, vaikka onhan näitä omia jorinoita tullut eri ketjuihin kirjoiteltua. Hiljaa olen minäkin ollut muutaman päivän, lueskellut täältä kyllä juttuja ja asioita ajatellut. Pahemmin en ole repsahtanut, muutama euro meni vääriin peleihin Veikkauksella, mutta en lisännyt sinne enää lisää rahaa pelatakseni. Kaupassa ei tullut mieleenkään pelata, kun heikotti muutenkin. Liekö ollut verenpaine alhaalla.
Joka päivä ne pelit on jollain lailla mielessä. Välillä se pelihimo ja välillä kaikenlainen itsetutkiskelu, näiden ketjujen ja muiden peliongelmaisille tarkoitettujen sivujen lueskelu. Ensisijainen tavoite on, ettei koskaan enää tapahtuisi sellaista satasten tai melko lyhellä ajalla tuhansienkin eurojen pelaamista. Kun en laske päiviä, nuo muutamat eurot Veikkaukselle eivät liiemmälti masentaneet mieltä vaan jotenkin vain enin levottomuus hävisi, kun pelasi nuo muutamat eurot ja laittoi sitten pelirajoituksen päälle. Pikkuhiljaa, askel askeleelta tässä mennään. Juuri nyt näyttää hyvältä, mutta olen kyllä varautunut jauhamaan näitä asioita päässäni ja täälläkin vaikka kuukausia, ettei tulisi niitä katastrofaalisia repsahduksia ja pienempiäkin sietää pohdiskella - oliko pakko pelata, oliko iloa, oliko suunniteltua, oliko jonkin muun asian korviketta, masentaako, olisinko tyytyväisempi olooni jos en olisi pelannut vai oliko se pelikerta ok. Ehkä jos malttaisi jotenkin käydä ajatukset läpi eikä vaan katsoisi masentuneena lompsaa tai tiliä että tulipa taas pelattua, niin oppisiko jotain pidemmällä aikavälillä?? Yksin kun elelen (ja tulevaisuudessa jos vaikka olisinkin jonkun kanssa), niin yritän paukuttaa näitä asioita päähän, kun en oikeastaan voi antaa avainlukukorttia tai tilin hallintaa kenellekään. Pitää vaan panostaa itsehillintään, keinolla millä hyvänsä.
Mukava, että Isabelluskalla oli aurinkoinen hiihtopäivä! Täällä on ollut ihan pilvistä.
Mun mielestä että pääsis kokonaan irti ni pitää pystyä luottamaan itseensä että vaikka on mahdollisuus pelata niin ei sitä tee. Minulla ei ole koskaan oikeastaan kiinnostanut automaatit kaupassa tai lottoaminen tai muu veikkaus, se on tuo netticasino ja sen helppous pelata ja se houkutus niistä isoista voitoista. itselleni sellainen vähän isompi voitto osui aluksi ja siitähän se sitten lähti. Se illuusio siitä että jonain päivänä se vielä tulee uudestaan on kai saanut jatkumaan tämän pelaamisen, mutta nyt on alkanut ajatusten muokkaus ja itsensä kauliminen siihen että se on 1 miljoonasta kerrasta kun se onni potkaisee siellä, ja vaikka potkaisisikin niin on se elämä ilman pelejä paljon hauskempaa, kun ei tarvi jännittää että lähteekö kesälomalla lomalle vai onko kämpässä murjottamassa kun pelasi kaikki lomarahat tsemppiä !
Toiveikas tapaus, kiva kun kävit kirjoittamassa:) Onneksi meni vain muutama euro, tiedän ton tunteen, loppuaikoina itsekin kun pelasin, niin ei enää mennyt niitä satasia vaan pelaaminen loppui vaikka oli tilillä vielä rahaa.
Tuohon itseensä laittamiseen kommentoisin Gamblerille vielä. Toki ihmiset ovat erilaisia, mutta niin kuin aiemmin sanoin, niin mulla tuo ajatus juurikin kostautui niin, että meni luottotiedot. Ajattelin, että kyllä se pelaaminen pitää lopettaa pelkän oman itsehillinnän ja kontrollin avulla, mutta todella harva siihen pystyy. Mun pitää ensin saada selvitettyä asiat, jotka mut riippuvaisuutta johdattivat, sitten voin pikkuhiljaa alkaa yrittämään kontrolloida itseäni paremmin, otan mieluumin varman päälle tämän asian kanssa.
Oon tulossa varmaan kipeäksi, tuli alkuillasta aivan hirvittävä kurkkukipu, nieleminen tekee niin kipeää:/ toivotaan, että se on joku ohimenevä juttu ja aamulla on parempi. Oon ainakin kiskonut täällä mustaherukkamehua, valkosipulia, x-vitamiinia, monivitamiinia ja sitä D-vitamiinia mitä normaalistikin. En halua olla kipeä!!!
Influenssan pelko on viisauden alku, siis hyvä syy olla menemättä peliautomaatille, kun ihmiset kaivavat neniään ja sitten tartuttavat muut pelaajat saastutetuilla pelipainikkeilla
Jospa ne C- tai X-vitamiinit toimivat. Terveitä päiviä kaikille!
onhan se toki varman päälle silloin jos teen pelaamisen mahdottomaksi mutta uskon että se jatkuis samantien kun siihen tilaisuus tulisi joten uskon että saan kerättyä sen verran mielenlujuutta tähän hommaan. monta kertaa on pelaaminen käynyt taas mielessä viime päivien aikana mutta en sitä ole tehnyt, tämä tuntuu hyvältä ettei ole sortunut ja jospa tämä tästä kuukausien myötä alkais sitten pikkuhiljaa menemään jo siihen tilanteeseen että ajattelen pelejä enää harvakseltaan ja lopulta sitten että ei tekisi mieli edes pelata vaikka se tuotaisiin tarjottimella nenän eteen tai jos pelaisi niin se olisi muutamia euroja ja sen jälkeen kuukausi taas pelaamatta/ajattelematta niinku normaali ihmisellä mutta tuskin siihen tilanteeseen tulen pääsemään, addiktio tuppaa olemaan sellasia piruja. C-vitamiinia vaan, mulla kurkkukipuun auttaa tee johon laitan rutkasti hunajaa ja tuoretta chiliä
Mukavaa maanantaita kaikille:) toivottavasti ootte selvinneet ehjin nahoin tuolla ulkona, meillä on ainakin kamala jäätikkö joka paikassa:/
Mulla oli tänään se psykologi, kunnallisella siis käyn, tänään olikin ihan erilainen käynti taas. En oikeen edes muista mitä puhuttiin, mutta kotimatkalla keksin, että oon elänyt tätä “roolia” lapsuudesta saakka, tätä traumaattinen lapsuus alkoholisti perheessä, koulukiusattu surkimus josta ei ikinä tuu mitään jne. En siis tietoisesti vaan syvällä sisimmässäni, ja nyt tajusin, että ei mun ole pakko elää sitä enää, vaan voin itse vaikuttaa siihen omilla valinnoillani ja teoillani, enkä mä ole sen huonompi tai parempi kun keskiverto ihminen vaan mä olen mä. Palaan illemmalla vielä tänne tutkailemaan muiden juttusia, oli pakko vaan pääsyä purkamaan tämä oivallus heti.
Hienon päätöksen olet tehnyt! Pyri elämään päivä kerrallaan, se on se mihin pystyt aina vaikuttamaan.
Itse olen taistellut peliriippuvuuden kanssa n. 15 vuotta. Olen nyt reilu 30v. Noin 5 vuotta sitten olin pohjalla ja koin eräänlaisen herätyksen. Olin äärimmäisen masentunut, itsemurhan partaalla ja mistään ei tullut mitään. Sain asiani kuitenkin järjestykseen ja olin vuosia pelaamatta.
Pikkuhiljaa alkoi repsahduksia tulemaan, joista selvisin pienin vahingoin. Aina vaan eteenpäin ja unohdetaan se.
Nyt viimeisin muutos oli viime kesänä, kun erehdyin ottamaan pitkän tauon jälkeen luottokortin. Useita pelisessioita, voittoja ja häviöitä takana. Mielialat jälleen aivan sekaisin ja tuntuu, ettei voi miettiä muuta kuin pelejä. Tänään kaivettu kuoppaa jälleen syvemmäksi joillakin satasilla. Tuntuu, ettei mikään riitä, eikä mikään tunnu miltään. Aina pitää vaan tavoitella suurempaa voittoa ja vielä suurempaa.
Lopulta kaikki tietää kuinka siinä jälleen käy. Lisää masennusta, ahdistuneisuutta, velkaa. Lisäksi työt ei meinaa kiinnostaa, kun sieltä tulevat rahat eivät kuittaakkaan velkoja heti. En pysty olemaan kärsivällinen kuten joskus.
Tilanne on nyt kuitenkin se, että haluan elää. Haluan löytää itseni ja jälleen saada elämäni takaisin. Oppia olemaan minä ja myöntää, että olen peliriippuvainen, enkä koskaan voi pelata. Päivä kerrallaan oli se, mikä minut joskus pelasti. Pakko sen on se tehdä nyt myös.
Huomenna on uusi päivä. Tulen rekisteröitymään ja kirjoittelemaan tänne, miten saan tämän liikkeelle.
Kiitos ketjustasi. Toivotan sinulle kaikkea hyvää!
en jatka laskemista sen enempää, nyt tuli ensimmäistä kertaa vain olo, että halusin tietää:) ihan hyvä!
