Mummon mietteitä mitä tässä on järkee

Me Vähentäjät
21

Tippaakaan en ole juonut eikä tee mieli. Muistan kyllä oluen ihanan maun, lonkeron kirpeän raikkauden, mutta muistan myös unettomat yöt, harmitukset, katumus, ahmimiset karkkii leipää sipsii., sydämen hakkaamisen pulssi pilvissä, rytmihäiriöt. En ole laihtunut yhtään, olen syönyt enemmän ja hiilareita. Nyt on mennyt jo niin pitkään että olen lopettaja. Ei yhtään tee mieli katkaista nollaa edes suullisella, ei. Koska se on sitten yksi annos. En tarvii alkoo enää mihinkään. On tää kyllä hienoa, en muistanut täysin kuinka hienoa. Olenhan ollut ennenkin raitis. Ja aina jos on ottanut jos nyt vähän, se vaan lisääntyy. Mä olin jo ajatellut kuten siinä kirjassa, se ei ollu uutta. Katso ympärillesi, katso tvtä, joka puolella otatko viiniä, tullaan töistä kävellään keittiöön ja otetaan paukku, meiät on aivopesty.

Mä olen niin vahva ja on ihanaa sanoa tilaisuuden tullen ei kiitos. Se tulee multa helposti ja automaattisesti. Se hämmästys ai etkö sä juo.

Olen ollut ennenkin erittäin yksin ja nyt oon vielä yksinäisempi. Ei mulla juovia kavereitakaan ollut mutta en käy enää edes kahviloissa enkä mun pubissa kahvilla. Oon ihan hirveesti vaan kotona.

Mutta en kaipaa alkoholia!! Kohta on Joulu ja oon yksin pyhät, 26pv näen yhden lapseni mutta nyt-25päivään ihan yksin. Olin aika ahdistunut jo, ei siksi etten juo, vaan yksinäisyyden raastavuus. Joulu on pahin. Koitan vaan sanoa itselleni, että aattokin voi olla ihan jees vaikka oon yksin. Teen omia juttuja. Käyn kuntosalilla, saunon. Meinaan vetää herkkuja. Neulon, siis teen käsitöitä paljon, ilman niitä olisin varmaan todella turhautunut.

Nyt viime aikoja vaan sotkee, että kävin röntgenissä ja labroissa ja ajatukset pyörii kieltämättä siinä, että onko mulla syöpä. Ihan hyvä oon lapsen kanssa useemman päivän ja jos nyt toi korona ei yhtäkkii kaikkea sulje mennään, Korkesaareen! Ja jos multa löytyy syöpä tai muuta niin oon ainakin nähnyt kuopustani useemman päivän. Uudenvuoden oon sitten taas, yksin. Ja vihaan raketteja. Sitä rahaa mikä niissä menee, sillä voitas tehdä paljon muuta.

En pelkää kuolemaa, mulle se on vain loppu. Yhtä tyhjä kuin ennen ei mitään. Kun emme ole syntyneet, meitä ei ollut, kun kuolemme, meitä ei ole. Uskon evoluutioon, kun joku elämä lakkaa, se vain, lakkaa.

Nyt syön medikinettiä ja van 20mg, enemmänkin varmaan olisi hyvä mutta tällä pärjään.

22

No niin repsahdin minäkin. Olin tosi ylpee kun aina sanoin ei tilanteissa missä tarjottiin alkoholia. Tietenkin oon miettinyt syytä, mitä mä tunsin kun otin yhden, mitä mä tunsin kun seuraavalla kerralla join 6. Mitä mä tunsin kun menin ostamaan jne. En oo pitänyt kirjaa mutta taitaa olla että 1 annos, viikon päästä 6, ja tällä viikolla mennyt 2 kertaa 6 mikä on liikaa. Kun haluan olla nolla. Mitä olin yli 3kk.

En kauheesti tykkää tästä palstasta, fb ryhmässä olin vaan hetken koska minusta tuntuu tällanen seura saa juomaan, eikä tue juomattomuutta. Aattelin kuitenkin jonnekkin kirjotella ja tänne tai sitten tänne omiin muille ei näkyviin tiedostoihin.

Tulin taas tulokseen yksinäisyys, siis kumppanin puute, ei seksin puute vaan ihan sellasen kunollisen kokonaisvaltaisen kumppanin puute. Ja muutenkin ettei oo ketään kelle puhua kun on paha olla. No entä miksi on paha olla, oon ollut tavallista enemmän mukana sairaan lapseni asioissa ja ollut tosi uupunut huolesta. Turhautuminen kun hän sairautensa takia esim haukkuu mua vaika yritän vaan auttaa elämässä eteenpäin. Ja toisaalta kun autan niin sitten selkäni takana tavallaan tuhoaa asioita joissa autoin. Eli miksi mä edes yritän. Riideltinkiin sitten että joko mä oon sun äiti tai en. Kun oon paikalla tehdään oikeita asioita, kun poistun tekee mun selän takana elämäänsä tuhoavia juttuja. Kuulen niistä sitten henkilökunnalta.

Höh toihan se oli, alotin tätä enkä ollu tietoinen olinko löytänyt syyn, olin.

Kaikki noi on tekosyitä juoda.

Samaan aikaan, kävin inbodyssä mun rasvapriósentti alle viitteiden eli yhtään ei tarvii laihtua, itse asiassa vähän rasvaa olis hyväksi. Olin siis polttanut rasvaa ja oon syönyt valtavia määriä ja saanut lihasta kilon. Ja koko tän 3 kk mua on särkenyt joko hartiaa tai päätä. Selkäkin jumittunut muutamasti. Miksi mä tuhoan tuloksia? Viskeraali oli erinomainen 40, viitteet 50-100.

Mun ihmetulhdus varmaan meni kanssa ohi, syytä ei löytynyt. Imusolmukkeita ultrattiin ja labran mukaan mulla olu joku tauti, jossain vaiheessa, en ole huomannut, oiskohan oireeton korona. Imusolmukkeet turposi laajlati jouta kävin näyttämässä ja tutkittiin. Olin varma mulla on syöpä.

23

Ja oon siis kevyt/hoikka nainen, kohta 60v. Miten mulla on liian hyvä alkon sieto? Eilen meni 8 annosta, tosin hitaasti. Ja nyt oon menossa kuntosalille, ei krapulaa.

24

Ei kyllä kannattaisi mennä kuntosalille, jos on edellisenä päivänä juonut 8 annosta, VAIKKA ei olisi krapulaa. Kyllä se alkoholi silti sinne elimistöön meni. On vaarallista kuntoilla, jos on juonut tai on flunssassa, vaikka tuntisi olonsa hyväksi.

25

Yhdet vaikeudet selätetty aika lailla, oloni helpottui. Sitten tulikin muuta. Nyt oon käyny useemman kerran lääkärissä ja tulee mri ym ja kipunappeja menny ihan kiitettävästi. Toinenkin vaiva ja kivuliaita tutkimuksia. Kahden asian takia käyn sairaalassa.

Miksi aina minä? Kun elämä alkoi sujua tuli helvetillinen kipu, joka raastaa, repii, syö sua. Ensin et pääse edes lääkäriin, etänä saan vaan lisää buranaa,

Mutta alkoholi. Joteskin pääsin taas alkuun. Otan sitkeesti add lääkkeitä, en jätä välipäiviä. Vaikka pärjään ilmankin. Koska alussahan mä huomasin ne vei kokonaan alkoholin vetovoiman.

On ollu vaikeaa, välillä en mene kauppaan tai käyn ennen 9ää kun ei myydä, Mulle joku 2vk tosi vaikeeta, nyt on just 3vk täynnä nolla linjaa ja alkaa helpottaa. Järkipuhe tulee läpi enkä ole ehtinyt kauppaan että mites tässä taas näin kävi.

Hermosäryn takia ollu liikkuminen rajattua ja käsityötkin vähemmän, särkee siis varmaan kaularangasta oisko pullistuma.

Nyt on perjantai taas. Suunnittelen ja petaan jos kuiteskin haen, ei, sitten en voi ottaa kipulääkettä, ja mun huonosta yöstä tulee vielä huonompi. Ei ole sen väärtti. Eristäydyn. Luen paljon, lainaan dvdtä kirjastosta katson kaikki tvstä mitä vaan kiinnostaa. Koska nukun huonosti kipujen takia nukun useimmiten ennen klo 21 niin illan viimeset tunnit en ole tässä. Nukkuun meen heti kun joku kivuton hetki.

Kuntosalilla käyn joudun vaan rajottaan kauheesti. Sielä kuitenkin joku aina tervehtii ja siellä olen päässyt porukkaan sisään. Ei siellä jutella juurikaan mutta selkeesti mä olen vakiokävijä ja helpompaa ottaa oma tila. Sali on pieni ja usein kysellään lopetitko, onko vapaa jne. Ihmisten “pakko” puhua mulle vaikka näytän ihan persläveltä.

Siellä kunnioitetaan sua kun sä teet. Se on yksi miksi siellä nykyään hyvä olla. Kukaan ei ole tullut viereen norkoomaan vaan käy kurkkimassa. Tänäänkin olin varannut ainoan mörssipaikan (pieni sali) tein hipthrustia siinä. Mies meni siitä ohi, tuli jonkun ajan päästä lähemmäs kun keräilin tavaroitani ja kysyi onko vapaa laite. Mulla on niiku oikeus ottaa se laite ja tila ja tehdä mun sarjat. Kyselijät on aina kohteliaita, jos oisin sanonut menee vartti niin sekin ois ollu ok. Yleensä tullaankin kysymään vasta kun näyttää siltä että on lopettamassa.

Jos mulla ei olis näitä suunnitelmia, Rockfest, joskus vielä Prahaan, ehkä näen pyramiditkin vielä.

Mulle jo se, että nyt esim villasukat työn alla, sekin on mulle tavote ja maali. Pitää olla jotain, mitä kohti mennä. Vaikka villasukka. Ja nyt mulla on tää hermosärky, käskettiin jumpata vuosi, jos ei helpota niin en mä kyllä vuotta tätä jaksa. Olen muutenkin jo poissa töistä ja tää eristää mua lisää. Rajaa tekemistä. Joo ei saa valittaa?? Tiedän joku on sokea, kuuro, ei kävele. Mutta niiden ajattelu ei lohduta. Eikä mun tarvii ajatella monella on huonommn kun mun oma elämä kärsii kovasta kivusta.

Yksinäisyys ei enää juuri rassaa. On mulla deittisivu ja käyn välillä skriinamssa miehiä, haukun mielessäni, toikin kehtaa haukkua mua, auts mikä retku, karseet viikset, feikki, lukee treenattu ja kuvassa iso maha, Toteutan miesvihaani ajatuksissani ja pysyn erillään miehistä. En kaipaakaan mitään miestä. Niistä vaan haittaa. Koiraa en voi nyt ottaa kun taas kipuja ja noita sairaalapäiviä.

Täälä on niin hiljaista tuntuu päässä soi, ihan tosi hiljaa kuuluu liikenteen kohina. Talosta ei kuulu mitään.

Salilla kävin mutta kävelyllä en, tämä oli jännä piirre add lääkkeessä. Olen paljon kotona ja ulkoilu väheni kauheasti. Olikohan se osittain jotain levottomuutta. En voinut ennen ymmärtää miten jolku voi olla sisällä, nyt pystyn itse oleen sisällä niin että käyn vaan vähän ulkona jotain puoli tuntia. Mulla on kyllä hyvä parveke missä alan kohta jo olemaan, se on aurinkoon päin koko päivän. Kesällä liiankin kuuma.

Jos hakis jotain lightlimua ja vaikka pullaa? Jätskiä? Onnistuiskohan?

Nollaprosenttisa olutta voin juoda, olikohan Lapin kulta nolla on hyvää ja ei aktivoi haluja. Kokeilin joskus jotain missä 0,5 ja se heti alko himottaa alkoholia.

26

Nonih ja taas. 4vk meni nollana ja nyt ottanu kahdesti. Mikähän tässä vielä mättää? Siis kolme kuukautta oli ihanaa, ehti nähdä sen tasasen olon ja varmuuden ja oli helppoa sanoa ei. Olin ylpeä ja koin olevani henkisesti vahva etten tarvii alkoholia.

Mun pitänee taas erakoitua, olen pyörinyt tinderissä ja joo, ventovieraista ei pitäisi välittää mutta välitän. Lapselle tuli avokista ero mikä ei stressaa tavallaan, ei ollu hyvä puoliso hän. Minusta tuntu usein että käyttää hyväksi mun poikaa. Tää ei vaikuttanu mun alttiuteen juoda.

Mikä? Kipu. Oon sairastellut, kipuja mulla ollu vaihtelevasti aina missä milloinkin, kymmeniä vuosia. Nyt kun tässä pohdin niin tää taisi olla nyt syy, olin menossa taas tutkimuksiin jonka sanottiin olevan kivulias, olin itkeny pari päivää ja sit mä vaan peruin sen. Ei voitu luvata tutkimukseen kipulääkettä, sanoi voi merkata että toivoo lääkitystä, mutta luvata ei voi. Olin jo keran siellä ja oli lääkitys, mutta, muhun ei kaikki tehoa. Sen piti olla ns humautus ja eim ollu likikään.

Okei, olen väsynyt, kipuun. Viime yö oli taas huonompi särky tuntuu palailevan taas… lääkkeitä muutettiin ja ensin nukuin paremmin, nyt taas valvoskelen öisin. Univelka. Nonih löytyyhän näitä.

Ja astma ja allergia, olen kauheen limainen ja pitää nukkua selällään mutten voi. Toi selällään käsky nukkua on hermolle parempi ettei purista.

Mua auttaa kirjottaa, kun vaan mietin niin en saa kiinni syistä. Heti kun aloin naputella tätä alko tulla noita ahaa elämyksiä.

27

Palkkasin personaltrainerin. Treeni ja ruoka. Jatkuva tuki. Kun oon tilivelvollinen jollekkin, tietenkin ensisijaisesti itselleni, niin ehkä rauhottaa. Ja kun saan kunnon ohjeita liikkumiseen niin siitä stressi pois, liikun ja treenaan mutta sitä sun tätä. Olen aina tykännyt liikkua ja kun se sujuu lisää elämisenhalua ja kaikkea hyvää.

Muuten eristäydyn, tapaan harvoin vaan lapsia, ihmiset kuormittaa. Nyt tehnyt alkukyselyn täyttämistä ja sekin ahdistaa. Ei se että kysellään ja vastaan, vaan, kuormitun. Eilen tapasin ptn ja oli muuta ihmiskontaktia olin ihan poikki ja ahdisti. Pää väsyy.

Juonu en ole.

28

Pelkäsin pyhiä, hyvin on mennyt. Kevät on aina pahin, toi valo mikä heijastuu lumesta, nyt alkaa maa näkyä niin helpottaa psyykkistä oloa. Nukkunu oon kauheen huonosti, en tiiä miks. Mutta yhtään ei nyt tee alkoo mieli, eilen ei käyny mielessäkään eikä tänään.

Eristäytyminen auttaa, saan olla ihan yksin, tuntea mitä tunnen, olla miten olen.

29

Cheers, oon tästä ihan samaa mieltä. Olin 30 kun sain Asperger- ja ADHD-diagnoosit ensin yksityisellä ja sit ne vahvistettiin vielä julkisella. Mun juomiset ja juomattomuudet korreloi ihan tasan sen kans, oonko ottanut lääkkeet ja harrastanut rasittavaa liikuntaa vaiko en. Tuolt assipuolelta tulee sitte vielä tarve olla riittävästi yksin omissa maailmoissa mut sen saa yhdistettyä hyvin kävelyyn tai vesijuoksuun tai vastaavaan kevyeen liikkeeseen. Tai piirtämiseen tms.

30

En juurkaan käy täällä, minusta tällanen foorumi lisää juomista. Sama muissa vaikka jos on joku muu vaikka masennus, niin sellasella sivulla roikkuminen, lisää masennusta.

Noh mulla meni taas että otin kahesti viikossa, ja mulla se hassu homma. Viimesen kerran kun toin kävi klassinen että yöllä valvon ja saan ahaa elämyksiä. Nyt ollu muutma viikon taas nollilla tuon valvotun yön ahaa elämyksen tuella. Kun oon juonu ja valvon yöllä en tiiä miks mun aivot käsittelee asioita ja löytää vastauksia.

Oon olly yöelämässäkin ja ei mitään mielihaluja, en syö nyt adhd lääkkeitäkään. Tuli toi ajatus ja sit semmonen totaali kyllästyminen.

Mulle myös terveys on tärkeää ja inhoon itselläni vatsaläskiä. Muilla en, vain itselläni. Jos juon vatsa kasvaa, kun lopetan, vatsani on timmi sikspäk.

Sairastuin uuteen kipuun ja voi olla sen lääkkeet auttaa, on kipulääke mutta oon voinu henkisestikin paljon paremmin. Toki tää kipukin muuttaa itseä. Vedän kolmea eri kipu lääkettä nyt ainakin kirurgin aikaan asti joka tulee elokuussa. Ja näitten kanssa alko ois todella vaarallista.

31

Olen törmännyt samaan ja ihmettelen miksi on noin. Sivuston tarkoitushan on auttaa, mutta kyllä minulla on vuosien aikana usein käynyt samoin. Täällä vierailtuani on tullut halu juoda :open_mouth:
Sama kokemus minulla on tosin AA:sta ja A-klinikan vertaistuesta. Niissä istuttuani monesti tuli vilkuiltua kelloa, että koska tämä loppuu ja pääsee kauppaan.
Täällä on ehkä se, (omaa pohdiskelua) kun lukee toisten juovan huomattavasti enemmän tulee laitettua oma juominen siihen rinnalle ja ajateltua, ettei minulla taida ollakaan ongelmaa. Ainakaan isoa. Se on sitä holististen aivojen sumutusta. Vaikka sen ymmärrän, ei auta kun on tilanne päällä.
Juonhan vähemmän, kuin tuo toinen. Kuitenkin se ongelma on olemassa, eihän täällä muuten surffailisi. Oma käyttö häiritsee ja lähtee sitten joskus näpeistä.

Sitten on ollut joskus näitä ihmeellisiä raitistumistarinoita, joista tuntuu että ovat keksittyjä. Vaikea uskoa, että joku olisi pystynyt lopettamaan vuosikausien päivittäisen rankan juomisen suurin piirtein tuosta vaan “tultuaan järkiinsä”.
Voihan se noinkin olla, mutta ihmettelen kun kymmenien yritysten kokemuksella tiedän sen olevan äärimmäisen vaikeaa. Ja takaisin putoamisen äärimmäisen helppoa.

Mutta ehkä pitäisi keskittyä vain itseensä ja omaan ongelmaansa ja alkoholinkäyttöönsä. Jättää muiden kertomukset lukematta tai omaan arvoonsa.

Paranemista sinulle. Minulla ongelmia myös lääkkeiden kanssa ja tietysti sairauden kanssa, mihin lääkkeet on määrätty. Niissä on kolmio. Ja reseptin uusiminen työlästä lääkärien jatkuvan vaihtumisen vuoksi.
Huoli tärkeän lääkkeen saamisesta ja jatkuvuudesta ajaa helposti addiktiosta toiseen.

32

Heips, lillemor ja muut!

“Sitten on ollut joskus näitä ihmeellisiä raitistumistarinoita, joista tuntuu että ovat keksittyjä. Vaikea uskoa, että joku olisi pystynyt lopettamaan vuosikausien päivittäisen rankan juomisen suurin piirtein tuosta vaan “tultuaan järkiinsä”.”

Ymmärrettävästi vaikea uskoa että noin voisi tapahtua. Epäilisin minäkin, jos viitisen vuotta sitten joku olisi minulle moista väittänyt.
Minulle kuitenkin kävi niin. Lopetin vuosien päivittäisen juomiseni, vieläpä samana iltana kun olin saanut lopputilin.
Tapahtui vaan jotain hyvin “erikoista”.

Haluan tällä vain kertoa sen että yllättävätkin raitistumisen tiet ovat mahdollisia.
On kuitenkin totta että alkoholisteista vain pieni prosentti raitistuu lopullisesti.
Yrittää kuitenkin kannattaa.

Putkis 0132

33

En koskaan ole käyny aa:ssa enkä käy. En koe olevani lainkaan sellanen kuin he. Sorry vaan. Joskus oli pakko käydä jossain ryhmäjutuissa kun olin kauan saikulla, “vertaisia”, siis ne oli osa ihan zombieta mä olin täysin terve. Jos ei oo sairas niin siinä seurassa ois sairastunut.

Luulen vaan joku alkoholi jutteluryhmä on niin rassaava että pitää juoda että sinne jakssa mennä ja pitää juoda että selvii köynnistä.

Minulle aina (vaikka myös laihdutus) on vain ja ainoostaan yksin tehtävä. Mikään vertaisjuttu ei toimi, siinä tulee aina vertailua. Toi juo enemmän, vähemmän, toi on lihavampi laihempi, toi on paremmassa kunnossa. Kun työskentelee yksin ei joudu altistumaan vertailulle. Ja v vertailu jos mikä, rassaa ja ajaa huonoihin tapoihin.

34

Eilen tuli 7vk täyteen tipatonta. Ollu yllättävän helppoo. Toki mietin ja edelleen haaveilen pikkukänneistä, elämä on ollut nyt niin vaikeaa (hermosärky).

Mullahan on lääkitys nyt sellanen mikä auttaa pysyyn kuivilla, en saanu nukahtamiseen mitään kun on jo kaksi kolmiolääkettä, niin jos noitten kans ottasin alkoa niin oisin oikeesti tyhmä.

Oon viettänyt kesää että meen, oon, viivyskelen ulkona. Päätin tossa että nyt elän ja nautin, kohta meen uimaan vaikka sataa, vesi on ihan uitavaa ehkä 19.

Syönyt oon ja herkkuja mennyt kyllä. Kokeilin pt ohjausta salilla, ei oo mun juttu, ruokki syömishäiriötä.

35

Ahaa mulla oli hyvä jakso päällä. Nyt en muista mihin loppui. Oisko ollu festreilla. Nyt taas alotin, 4.9. ottanu viimesen kerran.

Varasin kirjastosta Carr Allen Korkki kiinni jota jossain youtubessa tuli vastaan, oon seurannut kanavaa Habits unplugged.

Käyn aika ajoin inbodyssä ( bodymaja, halpa) ja heti kun oon juonut viskeraalirasvat nousseet ja läskiä 2 kiloo…