Muistojen bulevardi

Hei! Olen tullut siihen tulokseen että minun on parasta lopettaa juominen kokonaan. Olen aikaisemmin vähentänyt, mutta se ei sopinut minulle. Olen kirjoittanut vähentäjissä.
Kun sairastin koronan ja olin hetken juomatta kunnes huomasin että juon taas.
On niin paljon mukavampi olla raitis.
Viime vuonna enkat taisi olla kahdesti kuusi viikkoa ilman alkoa. Muuten olen juonut 15vuotiaasta asti enempi ja vähempi. Joitain taukoja ollut. Ongelman olen tosissani tiedostanut nyt muutaman vuoden ajan jolloin olen yrittänyt rajoittaa juomista.
Tuntuu todella rankalta ajatella etten juo enää ikinä ja koitan olla ajattelematta sitä. Otan päivän kerrallaan ja toivon muutosta.
Olen keski-ikäinen ja kotisasiat ja muut on kunnossa, paitsi terveys. Juomisen lopettaminen olisi nyt ratkaiseva asia kunnon kohentumisen kannalta. Haluan aloittaa vihdoinkin elämän.
(Ps. Kirjoitusvirheet ei ole merkki humalasta, vaan minulla on lukihäiriö) ?

Tervetuloa Peggy.

Kyllä ilman oleminen on hyvä juttu. Jos mietityttää, niin apuvälineitä käyttöön. Jos ei joku auta, sitten seuraavaa.

T. Puuhapete

Kiitos Puuhapete. Kiva nähdä että sinä olet onnistunut tavoitteissasi.

Selvää viikonloppua vietän. Vanhat tottumukset vetää puoleensa mutta pidän itseni kiireiisenä. Yritän välttää uutisia. Olen liian herkkä nyt niille. Uskon että mieli vahvistuu selvistelyn myötä. Muutenkin tuntuu omat murheet naurettavilta tässä maailman tilanteessa.

Moi Puuhapete. Kirjoitan tänne nyt ensimmäistä kertaa ja varmaan samassa tilanteessa, kuin moni muukin. Mitä tarkoitat noilla apuvälineillä ja miten priorisoisit niitä, jos mahdollista?

En ole ihan onnistunut olemaan juomatta. Join punkkua.
Nyt viikonloppuun selvistellen. Tiedossa yhdet juhlat jotka aijon viettää kahvitellen. Nyt uudella asenteella. Mietin että pitäisi myös kertoa jollekkin tästä ongelmasta. On se iso kynnys. Varasin jo kerran lääkärille ajan mutta peruin sen.
Tilasin AA:n kirjallisuutta. En tiedä oliko järkeä siinä sitten. :unamused:

Terve Judblues

Tässä apuvälineitä omasta listastani

Päätin alunperin alkaa vähentämään, ja jos toiminta ei muutu ja erityisesti terveyshuolet poistu, kokeilen seuraavaa, järeämpää keinoa. Ei suurempia lupauksia, vaan tekemällä jotain uutta asian eteen. Tässä listani.

  • otin juomisenseuranta sovelluksen käyttöön
  • liityin tälle palstalle
  • kerroin työterveyslääkärille huoleni ja juomamäärät
  • ostin verenpainemittarin
  • katsoin / kuuntelin selviytymistarinoita. Välillä aika hurjiakin
  • luin Selvin päin kirjan
  • kerroin kaverille, joka päihittänyt alkoholiongelman
  • kerroin puolisolle samat mitä työterveydessä
  • menin päihdehuoltajan pakeille
  • hakeuduin avominnen avohoitoon

Aikaa ensimmäisen kohdan ja nykytilan välillä on n. 2 vuotta. Tämän lisäksi tein samaa mitä me muutkin. Lupailin itselleni, keksin toimintamalleja, luistin niistä etc. Koko soppa.

Oleellinen juttu minulla on ollut, että olen halunnut uuden elämän. Terveyshuolten väheneminen ja ei toivotun työelämän muutos. Join tylsyyteen. Päätin ikään kuin ennen juomisen lopettamista lähteä tavoittelemaan uutta unelmaa työpuolella. Tämä on pitänyt motivaatiopuolen helppona. En ole keskittynyt pelkästään juomattomuuden miettimiseen vaan myös tehnyt pikkuaskelia kohti uutta työunelmaa.

Jokainen askel polullani vei minua eteenpäin, mutta ei poistanut ongelmaa. Eikä ongelma ole vielä poistunut, mutta tässä kohtaa en enää tee järeämpiä toimia. Jos en onnistu ja pysy unelman tiellä, vielä on monta keinoa käyttämättä.

Puhumisesta, Aa-jutuista, avominneen menemistä, katkaisuhoidossa ja minnesotahoidosta etc ei kannata ajatella että en voi tehdä sitä koska en kehtaa tai en ole niin alkoholisti. Ne kaikki ovat myös keinoja auttaa ihmistä, jolle ei ole vielä löytynyt muuta tapaa. Sinullekin vaikka nyt.

Ei ketään ihmistä jälkikäteen, kun ongelman on selättänyt, harmita että oli “liian järeä” keino. Kun keino on riittävän järeä, riittävän alussa, niin se toimii.

Monesta asiasta löytyy eri tapoja ja näkemyksiä, mutta mitä pidemmälle juominen jatkuu, sitä vaikeammaksi menee.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen on iso askel. Mutta tee se jo nyt viikonloppuna. Soita johonkin monista päivystävistä numeroista. Aa, päihdelinkki, Avominne etc. Niin minäkin soitin viime elokuussa. Katso tämän palstan numerot. Puhuminen on kirjoittamisesta seuraava askel ja konkretisoi asiaa sinulle.

Tärkeimmät etapit minulle oli 1. Kerroin työterveydessä 2. Kerroin puolisolle 3. Soitin päivystävään numeroon.

Hyvää viikonloppua!

T. Puuhapete

Niin ja unelmista ja motivaatiojutuista. Putkiksen esimerkki metsäilystä on erinomainen jostain muusta, kuin työjutusta.

Päätä aloittaa uudestaan teiniajan rakas harrastus, tai joku uusi, päätä hankkia kasvihuone, opettele uusi kieli tai tee suunnitelma sapattivapaasta. Mieti joku unelma tai muutos, jota kohti lähdet. Et välttämättä voi aloittaa sitä kunnolla vielä, mutta voit alkaa tehdä pikkujuttuja sen eteen. Ja kun juominen helpottaa, pystyt säästämään rahaa ja muutenkin alkaa konkretisoimaan unelmaa.

T. Puuhapete

Hyviä pointteja Puuhapetellä!

Viikko taas mennyt. Juhlat sujui hyvin. Nostin alkoholittoman maljan ja join kahvia. En jaksanut olla kauan paikalla. Menin ajoissa kotiin.
Yksi pikainen hotelliloma tuli vietettyä myös selvinpäin. Se meni mukavasti shoppaillessa ja seuraavana aamua oli kiva olla reippaana aamiaisella.
Olen yrittänyt keksiä paljon tekemistä. Täytyy myöntää että näinä hetkinä kun pysähtyy kotiin tekee mieli juoda.
AA-kirjat tuli mutta ne on niin pientä printtiä että en näe ilman suurennuslasia lukea.

Tänään keskityn tähän hetkeen.

Yritin hakea apua terveyskeskuksen päihdepuolelta. Oli takaisin soitto. Odotin koko päivän. Kukaan ei soittanut. Nyt se on jo kiinni. On todella vaikea saada sanotuksi tätä ulos ja nyt kun kerrankin olisin halunnut sanoa niin tämä on tulos. :open_mouth:

Mikä olisi ollut se, jonka olisit juuri tänään halunnut sanoa ja miten se olisi Sinua helpottanut?

Tässä asiassa salaaminen on ainakin minulle se, joka on todella raskasta.

Onko kysymys ilmiöstä, totuus vapauttaa? Kun saa sanottua ulos jotakin, se sinänsä jo helpottaa.

Niin en tiedä mitä tapahtuu jos tunnustan terveydenhuollossa alkoholiongelmani. Toivon tietysti saavani apua. Ja sitten on se, että jos ongelma on tiedossa ja sitä esimerkiksi jotenkin seurataan on iso kynnys juoda.
Ehkä saan sen puhelun maanantaina. Pelkään vaan että alan vähättelemään koko asiaa.
Pelkään että minua kohdellaan jatkossa huonosti terkkarissa ja joudun vielä johonkin seulaan. Se on olisi minusta todella nöyryyttävää koska vihaan huumeita enkä käytä niitä. Olen kuullut niin paljon kauhutarinoita siitä miten päihdeongelmaisia kohdellaan.

Viikko taas mennyt ja selvinpäin olen ollut. Odotettu puhelu tuli. Sain sanottua että juon viikonloppuisin. Joka viikonloppu. Nyt se on sanottu. Muuten puhuttiin vain masennuksesta ja ahdistuksesta. Sain ajan ensi kuun loppuun. Eikä hajuakaan mistä silloin puhutaan. Yritän tietenkin olla juomatta ja katson mitä ahdistukselle käy.
Hyvä tsemppi päällä on ollut. Olen nukkunut kellon ympäri ja silti olen ollut väsynyt. Uskon että se tästä vielä helpottaa. Todella paljon motivoi se, että haluan olla virkeä. Olen lopen kyllästynyt väsymykseen

Hyvä juttu, että sanoit. Jatka räpistelyä, nuku, ole masentunut, ole iloinen, osta roskaruokaa, mitä vaan.

Mutta sano myös siellä vastaanotolla. Ja jatka sanomista. Ja pyri olemaan juomatta.

Mielialan heittelyt ja masennus liittyy myös alkoholin kanssa läträämiseen.

Kun pääset eteenpäin, asiat kirkastuu.

T. Puuhapete

Kiitos Puuhapete. Kannustuksesi tuntuu hyvältä. Ihanaa että jaksat täällä tsemppaa kaikkia ?
Olet oikeassa että mieli oireilee alkosta. Se on täysin selvää. Alussa en sitä uskonut vaan join ja popsin lääkkeitä. Nyt olen saanut vähennettyä sekä lääkkeitä että juomista. Olen myös ajatellut että aloitan leivosten syömisen perjantaisin koska joku herkku pitää olla. Vissyä juoden loppu viikonloppu. On uskomatonta kuinka sain tsemppiä viestistäsi Puuhis, kiitos! ?

Tämä lauantai on kyllä parasta aikoihin. On ihanaa olla selvinpäin ja virkeänä. Olen niin onnellinen! ?
Ostin uusia akryylimaaleja ja ajattelin maalata tästä tunnelmasta taulun.
Moni on yrittänyt vangita tunteita kuviin ja musiikkiin mutta vain itse koettu antaa parhaat kiksit! Tätä fiilistä kun voisi ottaa aina varastosta yhtä helposti kuin laittaisi vaikka levyn pyörimään. Ai että! ?

Viime viikkolla epäonnistuin. Join kolmena päivänä yhteensä 15 annosta alkoholia. Meillä oli illalliset ja tunnelma oli riehakas. Vieraat joivat. Minäkin sitten join. Muina kertoina annoin vain liian helposti periksi ja ajattelin että viikko jo muutenkin pilalla. Ei tässä auta kun nousta ja yrittää alusta. Vielä muutama viikko niin pääsen terkkariin.

Moi Peggy, älä suotta juomisia murehdi. Ne meni jo. Ole mieluummin huomenna juomatta. Ja pidä kiinni siitä suun avaamisesta. Juominen vähenee, kun vaan jatkat pyristelyä ja teet uusia juttuja.

Murehtimista ja itsesääliä oletkin jo kokeillut. Jos ne ei auttaneet tähän mennessä, ei ne auta tulevaisuudessakaan. Uudet keinot voi auttaa.

Kokeile niitä. Hyvää viikon jatkoa.

T. Puuhapete

Kiitos sanoistasi Puuhapete. Katumusta oli ilmassa mutta ei itsesääliä. Nyt olen ollut taas alkotta. Viikon verran on aina helppoa ja sitten pitää pyristellä. Ja minähän pyristelen!

Mukavaa päivää sinulle ja kaikille lopettajille! ?