Mopo on karannut käsistä

Olen kypsässä iässä oleva nainen, joka on salassa juopotteleva. En voi sanoa että tissuttelija, koska määrät ovat suuria ja päivittäisiä. Nyt olen päättänyt, että tämä touhu saa riittää. Onkin sitä kestänyt kolmisenkymmentä vuotta. Jo kouluikäisenä tuli otettua kännit, opiskeluaikana meni paremmin, mutta sitten kun menin töihin ja aloin tienata, lähti mopo käsistä.

En ole enää työelämässä, joten aikaa on harrastukseen riittänyt. Elän yksin enkä kenellekään tutulle saatikka ystäville ilkeä kertoa millaiseksi elämäni on muotoutunut. Juonut olen lähes koko aikuisiän. Nyt on tullut jo fyysisiä vaivoja juomisesta. Hermostovaurioita on syntynyt ja liikun huonosti, en kohta pääse minnekään jollei tilanne ainakin pysy ennallaan jollei jopa parane. Masentunutkin olen ja käytän masennuslääkkeitä.

Nyt saa riittää. Olen lukenut ahkerasti plinkin keskusteluja, suorastaan sairaalloisesti roikun langoilla. Täältä olen saanut uskoa siihen, että minäkin voisin onnistua. Netissä olen katsellut youtubesta alkoholismia käsitteleviä videoita - kauhistuttaa!

Pari viikkoa sitten oli muutama raitis päivä, meni ihan hyvin, kai. Sitten ajattelin, että voinhan minä muutaman ottaa, otinkin. Sitten piti ostaa enemmänkin. Nyt maanantaina oli nollapäivä, eilen 15 annosta, tänään nollapäivä. Hermostunut olo. Tabletilla surffailen netissä, sängyn pohjassa. Ruokapuoli huonoissa kantimissa, on vähän nälkä mutta kaikki tarmo kateissa, ei jaksa…

Olen kerran ollut katkolla, ja muutaman kerran heikotuksen vuoksi sairaalassa. AA:ssa en ole käynyt, en usko sen sopivan minulle. Toki arvostan sitä toimintaa, ei sen puoleen. Katkolla oli keskustelutuokioita ryhmässä päivittäin, se ahdisti ja olin hiljaa, hoitajan kanssa oli hyviä kahdenkeskisiä tapaamisia. Reilu vuosi sitten kävin päihdeasiantuntijalla muutaman kuukauden, mutta se jäi. Antabustakin olen kokeillut, mutta siitä tuli huono olo. Silloin olin raittiina parisen kuukautta.

Että näissä tunnelmissa. Toivon ettei kukaan ajaisi itseään tämmöisen tilanteeseen, missä minä nyt olen. Mutta yritän nyt ihan tosissaan. Helpottaa kun saan tämän sanottua.

Tässä taustoja. Toivottavasti joku noteeraa ja vastaakin :exclamation:
Raitista elämää ja voimia meille kaikille!

Se sopii vain osalle juopoista. Eipä sen tarvitsekaan etukäteen sopia, riittää kun se auttaa pohjalle päätyneitä, kuten minä, vapautumaan alkoholin kahleista.

Ensimmäiset asiat ensiksi

Hei!

Meitä on täällä paljon, et ole yksin. On jo pidemmän ajan raittiina olevia, joilla varmasti hyviä raittiuden tuoman kokemuksia kerrottavaan. Ja on meitä “uusia” vähemmän aikaa vapaudesta nauttineena. Vapaus alkoholista.
Meillä on kaikilla sama surullinen tosi tarina, jonka pääosaa näyttelee alkoholi ja itse. Käsikirjoituksen voi kirjoittaa uudelleen jo tänään. Käsikirjoitus tulevasta.

Olet jo oikeilla jäljillä, kun kirjauduit tänne.

Tsemppiä!

Lomapuisto, olen seurannut lukuisia viestejäsi ja uskon kyllä, että AA-ryhmistä löytyy apua. Olen iloinen, että sinun kohdallasi on näin.

Minä olen nyt alkumetreillä ja ahdistunut. Etsin sitä oikeaa tietä, jolla onnistuisi. Jokainen taaplaa tyylillään, sanotaan, ja kaikkia tyylejä, siis raitistumisessakin, soisin tuettavan. Sanoin ja teoin.

Kiitos, Kesakuu18. Tuo käsikirjoituksen kirjoittaminen, kuten ilmaisit, on juuri se mitä haen. Ja sen hyvän ja raittiin käsikirjoituksen mukaan eläminen! Työkaluja on monia, tämä plinkki yksi niistä tukikeinoista, vertaistuesta puhun nyt. Kuten sanoin, meitä on täällä monta. Ja yhtä monta tarinaa, enempi vähempi surullista. Täytyy kaivaa ketjusi uudelleen esiin!

Raitista tulevaisuutta meille kaikille

Sanoit: …Toivon ettei kukaan ajaisi itseään tämmöisen tilanteeseen, missä minä nyt olen. Mutta yritän nyt ihan tosissaan. Helpottaa kun saan tämän sanottua.

Ihan sama ajatus oli mielessäni kolmisen kuukautta sitten…

… lukuisia raitistumisyrityksiä oli takana ja aikamoinen ihmisraato olin niin henkisesti kuin fyysisestikin… liityin tänne p linkkiin ja aloin kirjoitella tuntoja ja lukea muiden neuvoja yms… ja jo heti ensimmäisestä kirjoituksesta lähtien oloa helpotti… olen lukenut viestejä ihan alusta alkaen uudestaan ja uudestaan pystyen aina palaamaan siihen tuskaiseen ahdinkoon jossa olin…lähes päivittäin käyn ltäällä lueskelemassa ja tsemppamassa mieltäni…koska se auttaa ja helpottaa oloa! Tällä p.linkillä on mahtava voima!

Sanoit myös;
Minä olen nyt alkumetreillä ja ahdistunut. Etsin sitä oikeaa tietä, jolla onnistuisi. Jokainen taaplaa tyylillään, sanotaan, ja kaikkia tyylejä, siis raitistumisessakin, soisin tuettavan. Sanoin ja teoin.
. … tästä olen täysin samaa mieltä…jollekin sopii aa-kerho,jollekin joku muu…väärää tapaa ei ole raitistua ja kunkin omaa tapaa pitää tukea.
…minun keinoni on päätös selvitä ja teen sen itse käyttäen itselleni sopivia ja toimivia tuki keinoja… alussa olen itsekin mutta se halu mikä oli kolme kuukautta sitten on samanlaisena,jopa voimakkaampanakin kuin silloin…

Hienoa että sinulla on se tärkein onnistumisen avain,eli oma vahva tahto selviämiseen…

Tervetuloa porukkaan ja voimia!

S

Moi Allu! Minä olen hyvin hoitomyönteinen. Ja hoitoon varmaan hakeudunkin, kun aika on kypsä. Syytä olisi jo nyt. Elän päivän kerrallaan nyt, tunnustellen. Klinikka on auki meillä myös nyt heinäkuussa.

Mistähän tuon elokuun nappasit? Tyräkki suunnitteli elokuuta ketjussa “hirveä rimakammo” - ja kannustakaamme häntä siinä :exclamation:

V

Kuten aloittaja jo kirjoitti tuo elokuu ja a-klinikalle menon suunnittelu oli
Tyräkin kirjoittamaa, ihan eri ketjussa. Joten selvyyden vuoksi tuota
elokuu-pohdiskelua voisi jatkaa ennemmin siellä Tyräkin ketjussa,
kun täällä se pyörii vähän irrallisena.

Aloittajalle voisin suositella alkuun päihdehoitajaa, jos sellainen
on saatavilla. Järjestävä tahokin vaihtelee paikkakunnittain, joten
moisesta löytää helpoiten juttua googlehaulla ‘päihdehoitaja kaupunki’.
Kyseessä sellainen lähtötaso, jossa voi ihan lähteä puhumaan
omasta alkoholin käytöstään ja hoitajan kanssa, joka terapeuttinakin
sitten toimii, yhdessä katsotaan, miten asiassa olisi hyvä edetä
ja kenties mitä muita tahoja kokonaisuuteen sisällyttää.

Heih tähän ketjuun,
mää tosiaan olen se elokuun odottelija. Oletan kovasti, että nimenomaan A-klinikka on mun paikka, eikä täällä pääse sinne ennenku lomat alkaa loppua. [Ja todellakin toivon, että olen silloin samoissa suunnitelmissa kuin nyt.] Nollailen tässä nyt ittekseni, kun kunto ei onneks oikein salli harrastamista, Allun sanoja lainatakseni.

Kuivaa kesää, ahkera plinkkausta ja kypsiä päätöksiä!

Heips vielä kerran ennen unta!

Kiitokset yourulle vastauksesta, ja hienoa että Tyräkki on menossa kohti apua.

Minä olen itse menossa päihdehoitajalle, kahden kesken on helpompaa purkaa tilannetta, ryhmäsä en vielä uskaltaisi avautua. Omalla paikkakunnallani on hoitaja ja olen hänet katkolla tavannutkin. Tiedän myös miten pääsee päihdekuntoutukseen, katkolla siitä kerrottiin. Avaimet on annettu, nyt pitää löytää oikea ovi.

Rauhallista unta, hyvää heräämistä raittiista aamuun huomenissa. Ja niitä hyviä päätöksiä, joita pidetään kiinni.

:

Mitä kuuluu viestiketjun aloittajalle? Olen huonossa jamassa itse (kirjoitan toisessa ketjussa) ja uskoa onnistumiseen haen kanssataistelijoilta. Toivotan raitista päivää.