Moikka. Nyt kahvia. Yrittämiset meni mönäön

Haluan jotain tukea. Meni mönkään. Join useaman päivän, mutta pidin mielessä ne kauhut joita delirmiu ja kramppi itselle aiheutti. Filippokeksejä ja pikakahvia nyt ettei tule paha olla

Joopajoo lähden kauppaan hakemaan herkkuja. En viinaa. Herkuttelemalla menee ohi se halu olla kännissä.

Moro Lonkero!

Olet nuori kaveri…mua n.10 vuotta nuorempi…eli elämää on vielä edessä ja toisaalta myös suht monta annostakin…jos sitä suuntaa haluaa jatkaa…

Olet n.25.vuotiaana saanut jo viinakrampin…ihan olet siis kiitettävällä tahdilla ja määrällä itseäsi marinoinut… .omat ensimmäiset viinakrampit sain muistaakseni joskus 28-30 ikä vuoden paikkeilla… enpä noista muuten alkuun oppinut kuin että hetkittäin vähän jarruttelin…

Kramppien jälkeen kroppa kesti vielä jokusen vuoden…kunnes sain ensimmäisen haimatulehduksen…siis n.34 vuotiaana…muutaman kerran senkin jälkeen jatkoin kunnes tajusin kuinka lähellä on lähtö kun kerran etelän reissun päätteeksi pyörryin lentokoneessa eikä apua ollut lähettyvillä …muutenkin tuo haimatulehdus on aika kamala potea… plus sit se hengenvaaran läsnäolo kokoajan…

Kokeile ihmeessä jos et muute usko…kyllä sinäkin sen tuolla tahdilla ja noilla oirekuvauksilla saavutat…ehkäpä ennemmin kuin huomaakaan!

Tsemppiä sinulle…mitä nyt sit teetkään.

moro lonkero!

Jäin fiilistelemään tätä. Oon katsonu antabus purkkia tänää monta, monta tuntia. En oo vieläkään ottanu. Tekis mieli heittää vesilintua koko paskalla. Pitäiskö tässä kuitenkin valaa jotain yhtenäistä uskoa siihen että viinaa ei tarvitse?

5kk:n kunniaksi vois hyvinkin ottaa Antabuksen ja virnistää.
Se on jo hyvä saavutus. :neutral_face: :wink:

Jooh eilen olikyllä vitutus ja masennus ja tänäänkin masentaa. En nukkunut juuri yhtään, katkonaisia pätkiä vasta aamulla. Nyt kumminkin taas jo jalkeilla ja ulkoilemaan vois lähteä. Pitää vuokraki maksaa ja hoitaa muita juttuja vähän. Kumminkin olen päässyt siihen pisteeseen, että saan putken poikki ilman avokatkoa. Pariviikkoa sitten meni tosi hyvin monta päivää ja ei tehnyt yhtään mieli alkoholia tai humalaa.

Onneksi huomenna pääsee parturiin ja näen äidinkin. Aina helpottaa kun arkiviikko alkaa. Sunnuntai on aina masentava päivä, vaikka ulkona paistaisi aurinkokin. Onneksi on pari aikaa sairaanhoitajalle heinäkuuksi varattu.

Jatketaan eteenpäin tunti ja päivä kerrallaan. Ruoka ainaki alkoi taas maistua vähän. Viinirypäleet o hyviä :smiling_imp: Uusi kuukausi ja uusi mahdollisuus onnistua mitä sitten yritänkin.

Nyt on kävelyltä palattu. Virkisti, vaikka olo onkin heikko. Hetikun saisi nukuttua taas olo varmasti parempi. Itse kävelyllä ollessa mietiskelin tätä ongelmaani. Olen nyt jo monta kertaa epäonnistunut lopettamaan kokonaan. Vähentäminen on onnistunut, mutta siihenkin suurin syy on juurikin se etten kestä krapuloita. Ja tosiaan en halua mitään haimatulehdusta tai lisää kramppeja.
Oma ongelmani on kyllä yksinäisyys ja se, että olen niin pölkkypää, että en vain usko että kylläse kankkunen aina mut masentaa ja vie tähän ahdistukseen.
Pitäisi oikeasti ruveta suunnittelemaan normaalia elämää. Miettiä tosissaan kouluun ja töihin hakeutumista.

Eise surkuttelusta parane. Nyt jo ollut vuorokauden juomatta. Huomenna iltapäivällä parturiin. Uusi siistimpi ilme. Ostin yhtenäpäivänä vaatteitakin (olin tosiaan silloin kännissä kaupassakin). Muutosta kaivataan kyllä.

Jatkan aina kirjottamista vaikkei ketään näitä jaksaisi lukeakkaan, koska koostuvat aika samasta jauhamisesta. Niinkuin bloggerinikin tekstit. Jos elvytettyä esimerkiksi novellien kirjottamishalut ja lukemisen. Telkkariakin alkanut katsella enemmän.

Ollut täällä ihan kaunis kesäpäivä, mutta silti tuppaa masentamaan. Millähän sais aivojen serotoniinitasot tasoitettua? Uni aika hyvä lääke varmaan? :unamused:

Hei Lonkero! Hyvä kun kirjoittelet tänne vaikka välillä menee mönkään. Minäkin kärsin masennuksesta ja krapula on kyllä pahin asia masennukselle. Silloin on aivojen kemia ja serotoiini taso ihan sekaisin. Siihen kun vielä lisää väsymyksyn, itseinhon ja itseensä pettymisen niin on kyllä aika kauhea olo. Yritä saada selviä päiviä lisää. Vähitellen olo korjaantuu. Liikunta on hyvästä ja kaikki tekeminen mikä vie ajatukset pois alkoholista. Mistähän löytäisit ystäviä? No, täällä plinkissä aina joku näitä juttuja lukee. Ei ole ihan yksin. Sinnittele sinnittele! Elämä voittaa!

Yksinäisyyteni korostuu nyt, koska päihdekuntoutusryhmä on tauolla syksyyn asti. Työttömienpajalle yritän päästä takaisin, mutta se tosiaan vaatii sitä ainakin viikot selvänä olemista. Eikä sinne tosiaan voi mennä krapulassa/kännissä. Ystäviä kyllä varmasti löydän oikeastakin elämästä, kunhan vaan jaksaa yrittää. En ole mikään ihan tuppisuu. Kaverit on vaan joko jäänyt päihteiden käytön takia taka-alalle.
Uudet tuttavuudet mieluiten vähemmän juoppoja.

Mistä muuten johtuu se, että krapulassa aina hikoiluttaa. Keskushermoston ylikuormitustila varmaan? :unamused:
Juon parikuppia yrttiteetä ja otan melatoniinin ja painun pehkuihin. Tarvii tosiaan varmaan vaihtaa lakanat viimeöisen hikihelvetin jälken.

Krapuloista on kyllä aina se hyöty, että haluaa olla selvänä ainakin parikolme päivää taas.

Lonkero93 kirjoitti

Jatka vaan kirjoittamista, tärkeitä ne ovat ainakin itsellesi, eivätkä minunkaan juttuni kovin vaihtelevia ole. Jauhamisesta puheen ollen, uskon kyllä myllyhoidon tehoon, tunnen näet niin monta sen jauhatuksen läpi käynyttä ja siitä raitistunutta alkoholistia.
Kuukausi vaihtui, eiköhän liitytä Harmittoman heinäkuun ketjuun.

Päivä kerrallaan