Oon nyt ollu taas pahoilla teillä jo jonkun aikaa ja alkaa olla aika pistää pillit pussiin kaljanjuonnin osalta. Se miksi en oo kirjotellu täällä asiasta, on se, että minua alkaa ärsyttämään heti tämän sivun avattuani tämä järkyttävä draama mikä paistaa läpi ketjujen otsikoista ja suurimmasta osasta viestejä.
Minä en ymmärrä miks pitää leikkiä että tämä on maailman hirvittävin asia ja vieläpä ilmaista se muillekin niin että “vooi voi voi, minä en onnistu missään ja kauheaa miten kurjaa minun elämä on…”. Ymmärrän kyllä että täällä ihmiset koittavat luoda mielenkiintoisia otsikoita jotta viestiketjuja luettaisiin, koska monet niistä jäävät vähälle huomiolle, mutta pliis lopettakaa tuo järkyttävä esittäminen. Alkoholiongelma on kuitenkin aika maanläheinen asia eikä mitenkään ylimaallisen dramaattinen. Se on riippuvuus, ei siitä tarvi tehä teatteria. Se miksi sanoin että “miten kurjaa minun elämä on”, niin siksi että meillä kaikilla täällä on sama ongelma ja kenenkään ei tarvi erottua joukosta suurena tähtenä. Alkoholiongelman edessä kuuluu olla nöyrä eikä tavoitella sillä mitään hyötyä itselleen.
Minä itse alkoholiongelmaisena ja alkoholistiperheen lapsena tiedän että huomio ja sen saaminen on meille monille äärimmäisen tärkeää, koska varsinkaan alkoholistiperheessä sitä ei saa juuri koskaan, ainakaan hyvänlaista huomiota. Siitä kehittyy sitten sellainen aika massiivinen juttu aikuisiälle, kun sitä sitten pitää saada joka paikasta ja paljon, ettei tunne oloaan huonoksi. Se on kuitenkin semmoinen asia että siitä pitäisi päästä yli eikä hakemalla hakea sitä.
En jaksa nyt jauhaa tämän enempää, mutta oli pakko sanoa.