Terve!
Pelaaminen hallitsee elämääni tällä hetkellä. Paljon.
Olen kohta lähempänä kolmeakymppiä oleva nuori mies, joka ei vain pääse millään eroon peleistä.
Mistä kaikki sitten aikoinaan lähti? Vaikea sanoa mutta jossain 18 ja 20 ikävuoden kohdalla löysin itsestäni jonkinnäköisen veikkaajan ja kasinopelaajan.
Se, että nuorena poikana tililläsi oli muutama satanen ylimääräistä, tuntui suorastaan kiehtovalta. Ja sinä, aikuinen ihminen, voisit kuluttaa sen minne ikinä haluaisit.
Noh, minähän kulutin sen nettikasinoille. Joista joskus voitin, joskus en.
Pelaaminen on ollut mukana elämässäni kohta kymmenen vuoden ajan. Jos mietitään mun historiaa ylipäätään, se muuttui kunnolla ongelmalliseksi vasta vuosi tai kaksi takaperin.
Ai miksi? No voitin tällöin ensimmäistä kertaa elämässäni “kunnolla” rahaa. Muutaman euron veikkauslappu toi minulle rahaa 2000 euroa.
Tunne oli käsittämätön. Ostin kämppääni pelit ja pensselit. Seuraavassa kuussa huomasin pelanneeni kaikki rahani. Voiton tilalle tuli lähes sama määrä velkaa. Nostin vippejä ja jatkoin hommaa monen kuukauden ajan. Tappiota tappion perään. Olin kusessa. Vippivelat nousivat kymppitonniin.
Sitten sain pelaamiseen kunnon katkon. Keräsin rohkeuteni ja lähdin velkaneuvojalle. Sain kyseisestä paikasta itselleni järjestelylainan, joka kuittasi kaikki vippivelkani ja sain elämäni takaisin. Elämä tuntui taas tasapainoiselta.
Mutta sitten: jostain kumman syystä, kuukausien tauon jälkeen löysin taas pelit. Ja mitä ihmettä: voitin taas lähes 2000 euroa rahaa.
Ja mikä tilanne nyt? Olen taas totaalisen koukussa nettikasinoihin ja tuo 2000 euroa on muuttunut 3000 euron pikavippiin jälleen kerran.
Pelasin juuri äsken 440 euroa nettikasinoille. Olo tuntuu tyhjältä. Olen opiskelija ja tiedän että minulla on muutenkin tällä hetkellä todella tiukkaa.
Mun elämässä menee muuten täydellisesti: minulla on loistava duuni, koulu jota rakastan, mahtava tyttöystävä. Siis elämä on ihan täydellistä!
Petin itseni. Petän itseäni ilta toisensa jälkeen. Haluan eroon tästä perkeleestä.