Sen aavistaa hyvin etukäteen. Koko viikon paskamainen stressi päällä. Tietää tunteen… mikä tahansa pienikin vinkki laukaisee ryypiskelyn.
Onnistuin eilen illalla olemaan sohvalla rentoutumassa. Kaikki hyvin. Otin pari olutta. Kaikki hyvin. Olin päättänyt olla menemättä baariin kun väsytti. Edellisestä rallista on yli kuukausi. Hyvä idea.
Sitten koitti haaste. Kaveri soitti. Sovin lähdön 2 minuutin kiemurtelun jälkeen. Johan oli tiukka päätös. Kaupan kautta kohti uusia haasteita.
jep jep. Todella vakaata. Ja kuten arvata saattaa väsyneenä kun kiskoo kaksin käsin niin jälki on b luokkaista.
jos olisin ollut nollalinjalla kotona niin tuskin olisi kaveri pystynyt yli puhumaan. Tai eihän se mitään ylipuhunut vaan tarjosi hyvän syyn lähteä juomaan. Lisää.
Ei jaksa olla enää kiukkuinen. Ei viitsi itseään ruoskia. Samalla kaavalla kuin aina ennenkin.
Huomasin myös että olen syksyn mittaan alkanut raahaamaan kotiin olutta. Ei paljoa. Pari olutta illalle. Homma pysyy hanskassa. Mutta eiköhän se ala taas kroppa huutamaan lisää. Rutiinin kun on pois opetellut niin kyllä sen näemmä uudestaan oppii nopeasti. Huomaamatta.
Pitäisi keksiä joku konsti päästää höyryjä kun aistii nollaustarpeen muhivan takaraivossa. Sen kun keksisi.
Ei mun mielestä mitään höpinää, samojen asioiden kanssa moni muukin painii. Tällä palstalla on vaikka kuinka paljon ketjuja, joissa on käyty läpi keinoja pitää korkki kiinni ja keksiä korvaavaa tekemistä, esim. ketju “Yksinkertaisia niksejä”, joten ei niistä tämän enempää.
Oletko koskaan tuuminut, että asiaa voisi lähestyä toiselta kantilta. Koittaisi hoitaa syitä eikä pelkästään seurauksia. Jos yksi juomisen käynnistävä tekijä on stressi, niin mitä syitä stressin takana on ja voisiko niihin koittaa vaikuttaa.
Minun vinkkini nollaamiseen on esimerkiksi se että annat itsellesi luvan rentoutua jollain muulla kuin oluella tai viinoilla. Esimerkiksi minä olin pitkään juomatta sillä että kävin tyttäreni kanssa uimahallissa joka perjantai saunomassa ja polskimassa, pikkuisen hieronnassa hieronta-altaassa ja hyppimässä ja opettamassa tyttärelleni hienoja temppuja. Uimme myös matkaa ja aika hyvin on pieneltä 7 vuotiaalta tytöltä vetää yhtä putkeen 375 metriä huilaamatta välissä. Eikä olisi lopettanut vielä siihenkään jos en olisi sanonut.
Keksi jotain mikä saa sinut hyvälle tuulelle ja tee sitä. Rentoudu muuten kuin viinaksilla, koska lopulta huomaat olevasi lähtöpisteessä ja vähän liiankin rentoutunut, kun aivot koittavat palautua ja veto on poissa pitkään.
Anna itsellesi lupa rentoutua, ilman viinaa. Olen puhunut, ugh!
Yksinkertaisia niksejä ketju on loistava. Kiitokset vinkistä. Osa vinkeistä osui todella hyvin kohdalleen.
Tärkeintä on pitää nuppi kunnossa perusarjessa ja välttää kombinaatio: Väsynyt, streessantunut ja ylikierroksilla. Kyllähän tuostakin vielä pystyy oikaisemaan, mutta riskit kasvavat.
Perheen kanssa tekeminen on erinomaista toimintaa. Siinä on helppo olla läsnä. Lasten kansas ei tarvitse pyöritellä liian monimutkaisia juttuja. Hauska yhteensattuma: olimme perjantaina uimassa koko lailla vastaavalla matkakertomuksella kuin “Max 260 kg”. Ja uiminen plus riehuminen alktaassa teki hyvää. Ja olin siis jo viittä vaille ohittanut riskisektorin.
Mutta sieltä se napsahti. Hyvästä yrityksestä huolimatta.
Kuitenkin ongelmahan tässä ei ole yksi perjantai-illan tapahtumat vaan kyky ajaa itsensä normaalin viikon aikana jumiin. Josko jumia ei olisi niin hyvinkin pystyisi välttämään repsahduksen.
Juurisyiden löytäminen jumitukselle ja niiden ratkominen on paras konsti. Muut jutut ovat tarpeellisia, jotta pystyy ratkaisua rakentaessa välttämään ylläreitä.
Kun montaa juttua on jo kokeillut niin ei oikein usko mihinkään yhteen ratkaisuun. Tällä hetkellä ajatus:
Päätös (ehdoton) olla juomatta 12 kk - tässä tulee yksi vuosi kaikkine tapahtumineen. Sen jälkeen päätös katsoa uudestaan tilannetta. Veikkaan että päätös jatkaa raittiutta tulee olemaan helppo kunhan 12 kk uutta elämää saa pohjille. Mutta todellakin onnistuneen 12 kk jakson jälkeen täytyy tehdä jatkopäätös. Tiedossa on sekin, että jos asiasta ei mitään päätä ja luottaa vain uuteen rutiiniin niin silloin alkaa taas lipsumaan. Kokeiltu on.
Vahva yritys parantaa arjen mielialoja ja pitää lippu korkealla. Tämä on todella hankalaa ollut ja tulee olemaan. Tähän samanlainen asenne kuin treenaamisessa. Ei kehitetä kuntoa vaan henkistä olotilaa. Asiat on periaatteessa yksinkertaisia ja hyvin tiedossa. Kun vuoden ajan opettaa itselleen rutiinin, joka pitää tunnelmat kohdallaan niin sehän toimii. Ja tässä en tarkoita että kaiken pitää olla ruusuilla tanssimista. Mutta sellainen epärakentava kaikki vituttaa olotila keskimäärin joka päivä jossain kohtaa… Se ei kuulu terveeseen mieleen.
Keskittyä hyviin asioihin: Perhe, urheilu, lukeminen ja pihahommat.
Poistaa listoilta kaikki sellaiset tapahtumat ja menemiset, joihin ei usko itse kykenevänsä tai edes haluavansa selvin päin osallistua. Jostain pitää luopua kohti parempaa tarpoessa.
Helppoakaan se ei ole. Mutta totta turiset että sellaiset ihmiset ja tilanteet pitää karsia elämästä pois joissa alkoholia käytetään runsaasti. Se on yksi raitistumisen kulmakiviä. Vaikea askel mutta tarpeellinen pysyvän raittiuden saavuttamiseksi.
Hyvää listaa olet tehnyt. Kohta yksi saattaa ainakin osittain ratkaista kohdan kaksi. Näin kävi ainakin omalla kohdalla aika nopeasti juomisen lopetettuani. Mieliala koheni, agressiivisuus kaiken maailman pikkuasioitakin kohtaan laantui, energiaa tuli lisää ja työtehokin parani. Ei ne arjen murheet tietty mihinkään kadonneet, mutta niitä pystyy raittiina sietämään ja käsittelemään paremmin. Jotenkin vaan on vahvempi olo.
Kohtaan kolme lisäisin velttoilun Juopotellessa tai krapuloissa on usein hiton saamaton ja herkästi tulee tunne, ettei ansaitse joutenoloa. Olen opetellut nauttimaan siitä, kun voi vain röhnöttää sovalla, ottaa päikkärit, tuijottaa telkkua, selata nettiä tai vaikka lukea plinkkiä.
Kohta neljä on kans hyvä ja toteutan sitä itsekin. Miksi saattaa itsensä kiusaukseen, jos ei ole pakko.
Voimia ja menestystä valitsemallasi oikealla tiellä
Olen lukenut sen pari kolme kertaa ja aina löydän jotain uutta ajattelemisen aihetta. Erityisesti jokaisen haitallisen uskomuksen selitysosuudessa on hyvää tietoa.
Erinomaista tekstiä Juu Ei tuo repsahduskollaasi. Hyvin on kerätty erilaisia mekanismeja.
Peruskuvio jossa vaan päätetään olla juomatta on tuossa hyvin argumentoitu liian yksinkertaiseksi lähestymistavaksi. Jossa on riskinsä. Kun saa rakennettua uuden arjen jossa paskaa ei kerry tuulettimeen niin ollaan pidemmällä.
Taidan nyt itse ottaa tuon stressivapauden ykkösasiaksi. Ihan sama mikä on asia, mutta en aio stressata. Ja puskee päälle niin pakotan ottamaan rauhakseltaan. Esim. Päiväunilla harvemmin lisätään ylikierroksia. peruutan sovittuja menoja jos ei irtoa. Jos ei saa nukuttua niin ei paikata kuudella kahvikupilla… Vaan mennään väsyneenä tai ei mennä olenkaan.
Veikkaan että tällä on jo iso vaikutus.
Mutta pitää lukea tuo pätkä uudestaan parin viikon kuluttua. Uskon että silloin voi taas olla uudet ajatukset ja muistinvirkistys tarpeen.
Sanoo mies joka juuri päätynyt juomisputkensa takia katkolle ja aikaisemminkin käytti Antabusta Mielestäni hieman uskottavuusongelmia, mutta myönnettäköön, että Antabus voi olla alkolistille hyvä tukikeppi alkuun…
Antabus on tietty yksi vaihtoehto ja jos sen kokee oikeaksi niin varmaan toimii. Mulla on lääkekaapissa 100 kpl antabusta. Korkkaamatta, koska muutenkin on korkki pysynyt kiinni enkä usko, että pakko johtaa pitkällä aikavälillä tavoiteltuihin tuloksiin. Jotkut ehkä pääsee pahimman yli mutta pohjalla pitää olla oma päätös ja oma tahto raitistua.
Tähän vielä kommentti omaan työstressiin liittyen. Olin kova stressaamaan työasioista, pohdin työasioita usein vapaa-ajalla ja mussutin epäkohdista kotona puolisolle. Välillä vitutti niin ettei veri kieränyt
Jossain vaiheessa aloin tehdä vastakkain asettelua tyyliin työ vai terveys? Terveys voitti. Päädyin sellaiseen ratkaisuun, että jos pitää tehdä pitkää päivää, niin teen jos jaksan, mutta aina toimistolla. Kotona ollaan vapaalla. Jotain juttua saatan hetken pohtia, mutta töihin en tartu. Ja viinalla kun hoitaa stressiä, niin menee lopulta työ sekä terveys.
Sellaisen huomion olen myös tehnyt, että työ palkitaan usein työllä. Mitä enemmän saa aikaan, sitä enemmän “saa” tehdä. Olen opetellut sanomaan myös EI ja kenkää ei ole tullut
Mielestäni hieman uskottavuusongelmia, mutta myönnettäköön, että Antabus voi olla alkolistille hyvä tukikeppi alkuun…
