Miten tästä etiäpäin??

Olen kovasti yrittänyt lopettaa pelaamisen…viikon pystyin olemaan “raittiina”…mut sit sitä taas vietiin, kuin pässiä narussa. Nyt on kaikille nettipeli-sivuistoille laitettu estot päälle…kerkee ainakin kaks kertaa miettii et pelaiskohan tuota… miks pitää olla niin hemmetin ääliö ettei vieläkään pysty vastustamaan sitä houkutusta pelata…eihän tuota vara oo pelata…ei ainakaan äitiysrahakaudella…muutaman kuukauden päästä työt kutsuu. siihen asti vaa on nyt jotenkin pärjättävä noitten velkojenkin kanssa:(…Miten työ ihmiset ootte selvinny tästä ahdistuksesta ja himosta pelata/veloista? itekin oon teininä kaupankolikko koneita pelannu ja nyt lähempänä 30 ikävuotta nettipelit on vieny turmiolaan…ite tietää et tekee väärin ja tajuu et ei tästä hyvä seuraa mut aina vaa retkahtaa…:/. Halu on kova muuttua mut ei se näköjään riitä…isännälle en oo pystynyt avautumaan…oon jotenkin sulkeutunu sisälle…ahdistaa, masentaa, mietityttää, hävettää miten ens kuun laskuista selvii näillä tuloilla ku on kaikki ylimääräinen pelattu:(…varmaan ku ahdistaa ja on ittesä ajanu tähän pisteeseen niin sitä on helpompi houkutuksille? haluu uppoutuu johonkin ei todelliseen maailmaan , ja hälläväliä meiningillä…sitku arki taas koittaa niin järkikin on mukana…pelihimo, ja vitut :slight_smile:…eiköhän nyt tosissaan yritetä ottaa härkää sarvista ja oikeesti yritetä muuttua? onhan tätä useampi vuosi yritetty huonolla menestyksellä, mut vielä ei oo kaikkee menetetty…huomaa kyl miten tuo pelaaminen hallitsee elämää ja muuttaa ihmistä…aaargh…

heippa!
se on varma ettei järjellä ole mitään tekemistä tän riippuvuuden kanssa :smiley: oon täälläkin joskus miettinyt, että eihän ihmiset polta tupakkaakaan siksi, että luulevat sen olevan terveellistä…

jokainen peliongelmainen tietää, että tää harrastus ei ole hyväksi kenellekään mutta silti me sitkeästi sullotaan rahamme kuka nyt mihinkin aparaattiin…

hyvä, että myönnät ongelmasi. siitähän ei ole suunta kun eteenpäin :slight_smile:
oletko miettinyt puolisolle kertomista? ymmärrän kyllä ne tunteen myllerrykset mitä käyt läpi mutta hänen olisi ehkä hyvä tietää miksi käyttäydyt niin kuin käyttäydyt…? onko ketään muuta jonka kanssa voisit puhua? (yhtään aliarvioimatta tätä valtin vertaistukea ja mahtavia tyyppejä :slight_smile: )

toivottavasti saat itsesi pidettyä aisoissa! kirjoittele tänne, saat ainakin vertaistukea ja itsellesi (positiivisella tavalla) tunteen, että olet meille “tilivelvollinen” :smiley:

tsemppiä!!

heips…nyt ois neljä pelaamatonta päivää takana. välillä menee hyvin ja välillä rupee pipo kiristää, ja halu et pitäis pelata…mut oon päättäny et nyt yritän tosissani olla pelaamatta…Mieheni tietää et oon pelannu isot summat rahaa ja se on miulle ongelma…ja on auttanutkin velkojen kanssa…mut lupasin silloin, että oon pelaamatta. enkä tiedä miten käy jos hän saa tietää et oon vieläkin pelannu…tuntuu pahalta koska olen rikkonut lupaukseni hänelle ja valehdellu päin naamaa, kun on kysynyt oonko pelannu…pakko yrittää selvitä nyt “yksin” ja näyttää et oon luottamisen arvoinen…en haluu menettää perhettäni. tuntuu tosi pahalta kun mies ei tiedä mitä velkoja oon taas lisää ottanut pelaamisen takia:(. pari vuotta pitäis tiukilla elää niin ois kaikki veljat maksettu…jotenkin kun ahdistaa ja masentaa niin rupee pelaamaan…on tässä viime vuosina ollu tosi vaikeeta muutenkin enkä osaa puhua tunteistani, oon yrittäny olla vahva…mut pitää miun nyt ajatella muitakin kuin itteeni…´mut tietysti saada nyt itteni kuntoon. aurinkoista päivää kaikille!