Olen tissuttelija. Ja juoppo. Pakko tunnustaa asia anonyyminä. Olen ollut juoppo jo siitä lähtien, kun maistoin ensimmäisen kerran alkoholia.
Kaikki tapahtuneet ikävät asiat sekä alisuoriutuminen elämässäni johtuu alkoholista. Siis ihan kaikki. Voisin kirjoittaa kirjan, niin kuin varmaan jokainen juoppo.
Nuorena join todella rajusti ja humalahakuisesti. Sattui ja tapahtui ja heräsin milloin mistäkin enkä muistanut mitään. On kai ihme, että olen hengissä. Tästä käytöksestä pääsin aikuistuttuani onneksi eroon.
Päältäpäin ei kuitenkaan uskoisi. Olen korkeakoulutettu, hoikka, reilu kolmekymppinen aviossa oleva, ja äiti. Harrastan väkisin liikuntaa että pysyn kuosissa ja voin sitten palkinnoksi vähän juoda. On omakotitalo ja kaksi hienoa autoa pihassa. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa. On merkkilaukut ja asusteet. Mutta kun se ei auta.
Reilu vuosi sitten hakeuduin päihdelääkärille kun juomiseni oli jokailtaista ja arvioin, että viikossa meni varmaan sellaiset 40 annosta. (Tyypillisesti tissuttelin, kun olin nukuttanut lapsen ja aamulla olin suht kunnossa, vaikkakin nuutunut). Päihdelääkäri lähetti minut psykiatrille, joka totesi minulla vaikean masennuksen, ja sain lääkityksen joka on auttanut vähentämään juomistani merkittävästi. Jaksaa toimia päivällä ja pystyy yöllä nukkumaan. Mutta tissuttelen edelleen. Jotain alkoholinhimostani kertoo sekin, että kerran kokeilin Revia -lääkettä, mutta se johti siihen, että join sitten ihan kunnolla niin kuin kunnon alkkis ainakin. Säälittävää 
Hiljattain otin jopa personal trainerin, että pääsisin hyvään kuntoon ja olisi motivaatiota olla juomatta. Yritän siis panostaa. Mutta tissuttelen viikollakin vähäisiä määriä edelleen ja aina viikonloppuisin vedän pienet sievät.
Nyt ilmoittauduin erääseen 10 viikkoa kestävään nettivalmennukseen kuntoilun parissa, ja aion olla sen 10 viikkoa juomatta. Onkohan realistista? Neljän vuoden sisällä olen ollut pisimmillään 9 päivää kokonaan juomatta. Mahtavaa, eikös?
Siis tämä ei VOI olla totta! Tämä tissuttelunhimo! Masennuslääkitys ja väsyttävät lääkkeet auttavat aika paljonkin, mutta haluaisin lopettaa hetkeksi kokonaan ja palata taas kohtuukäyttöön.
Saako täältä kanssaihmisten mielipiteitä? Auttakaa Voi että olen kateellinen ihmisille, joilla ei ole tätä kamalaa persoutta alkoholille!! Vaihtaisin kaiken omaisuuteni sellaiseen ominaisuuteen, oikeasti!!! 
Nyt tänään en ole juonut ollenkaan. Eilen tissutteln ehkä 5 annosta. Kun oli kaapissa ja järkeilin, että nehän kannattaa juoda pois, kun nyt olen kuitenkin juomatta pidemmän aikaa 
Onneksi talossa ei nyt edes ole viinaa kun olen kaikki niin tarkasti vetänyt
Miehellä on meillä homma paremmin hallinnassa sikäli, että ottaa vain pe-la mutta ns. fiksusti, mutta pitääpä hänenkin se viinipänikkä perjantaina ostaa. Krapulapäiviä meillä ei vietetä eikä mölistä kännissä, ja kai meininki voisi pahempikin olla.
Voisin viimeinkin aloittaa sen. Tai lukeminen voi olla myös hyvä.
