MITEN PÄÄSEE LOPETTAJIIN???!

Olen monta kertaa päättänyt, että nyt lopetan juomisen. Olen hakenut ammattiapua. Olen hakenut apua myös ystäviltäni. Olen käynyt terapiassa. Olen ollut hoidossa masennukseni vuoksi - se kun on aikoinaan ajanut alkon käyttöön. Olen ollut hoidossa kuntoutuksessa parikin kertaa - alkon vuoksi. Mutta kuitenkin juon. Työkaverini ja monet läheiseni eivät tiedä ongelmastani. Olen pystynyt sen jotenkin piiloittamaan. Eivät tiedä, että edelleenkin juon liikaa. Juomiseni johti aikoinaan avioeroon monen vuoden avioliiton jälkeen. Nyt se vaikuttaa edelleenkin miessuhteisiini. Haluaisin lopettaa ja en haluaisi lopettaa. Auttakaa. Miten selviän esim. siitä, kun joku toinen pahoittaa mieleni. Tai jokin ihmissuhde loppuu…

Moi CAmilla,

Mä olen juuri suunnitellut siirtyväni myös tänne lopettajiin, koska mä en tunne tarvetta vähentämiseen.

Mä luulen että lopettajien puolelle tarvitaan vain halu lopettaa alkoholin juonti.

JA miten se onnistuu?
TApoja lienee yhtä monta kuin on lopettajiakin.

Mä itse olin syksyllä siinä vaiheessa, että piti miettiä jatkaako vai lopettaa pitkä parisuhde.
Silloin päätin, että jos se loppuu, en ainakaan vahvista sitä, että mies voi osoittaa mua sormella ja todeta, että kattokaa, toi on ihan toivoton juoppo.
Mä ajattelin, että jos parisuhde loppuu, niin itteeni mä en silti kadota.
Mä ajattelin että alkoholi ei ainakaan silloin näyttele pääroolissa.
Mulle tuli sellainen fiilis, että sääliä en kerjää, enkä viinan voimalla itke.
Mä en ole surkee vaan aikuinen.
Mä en tarvii alkoholia MIHINKÄÄN.

Näin mä selvisin parisuhdekriisistäni joka sitten kuitenkin jatkuu.

Olisiko se jatkunut, jos mä olisin vaipunut akoholitahmaan ja itsesääliin, siiderin huuruiseen hengitykseen ja pöhöttyneeseen katseeseen.
Enpä tiedä.

SUn täytyy CAmilla löytää sun oma tapa olla selvinpäin.
TSemppiä!!
VAikka se kuulostaakin kliseiseltä.

Camilla, olet ehkä tehnyt jo sen suurimman askelen mitä lopettamiseen tarvitset. Olet huomannut ettei elämä voi jatkua entiseen tapaan ja haluat muutosta. Ennen kuin tuo muutoshalu löytyy itsestäsi, et ole valmis lopettamaan. Vaikka elämä tuo eteen “päteviä” syitä joiden vuoksi pitäisi lopettaa, lopettamisesta tulee mahdollista vasta kun haluat lopettaa.

Tästä on ehkä vielä matkaa siihen että lopetat, mutta älä huoli. Kukaan meistä ei ole lopettanut alkoholinkäyttöä silloin kun asia ensikertaa päähän pälkähti. Yleensä lopettaminen on pitkä matka. Itse lopetin niin monta kertaa että väsyin lopettamaan ja raitistuin.

Kriiseistä selviää ilman alkoholia. Tunteet vain kirpaisevat vähän syvemmin, mutta toisaalta krapula-alakuloakaan ei tule, että summa summarum. Alkoholi pahentaa jokaista kriisiä, ehkä tuon itsetunnon alenemisen vuoksi, ehkä siksi että humalassa suurentelee asioita, jolloin vastoinkäymisetkin voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, silloinkin kun ne ovat pelkkiä pikkuharmituksia.

Tänään on helppo olla juomatta, on jo ilta. Kohta menen nukkumaan ja huominen huolehtii ajallaan itsestään. En sano että jaksaisin olla 10 vuotta raittiina, mutta tästä päivästä selvisin selvinpäin.

Tervetuloa vain joukkoon Camilla. Lopettajiin pääsee, kunhan vain haluaa lopettaa. Kyvyn kanssakin voi olla vähän niin ja näin. :smiley:

Minä pääsin pahojen päivien yli nostamalla (kuvaannollisesti) kauluksen pystyyn ja keskittymällä vain pysymään elossa. En edes pohtinut meneekö paha olo joskus ohi vai ei. Se sopi minulle, olen jonkinsorttinen jääräpää. Jos koen että maailma yrittää saada minut juomaan niin tasan en juo. Se ei ollut mitään näyttämistä tai kostamista kenellekään, se oli vain omista asioista päättämistä.

En vieläkään (2v jälkeen) koskaan päätä olla juomatta sen pedempiä aikoja kuin tänään, miksi ihmeessä kasaisin itselle turhia suorituspaineita.

Lisäys: Monilla juomisen lopettaneilla on kummi johon voi ottaa yhteyttä aina tarvittaessa ja moni on sanonut että kummi on ollut hänen raittiina pysymiselle välttämätön. Minulla ei ole kummia. Täällä puhutaan usein erilaisista “alkoholiriippuvuuden asteista” ja yksi saattaa tarvita eri keinoja raittiina pysymiseen kuin toinen.

Lopettajaksi tullaan lopettamalla viinan juonti. Lopettelija voi ottaa aina kun sattuu sille päälle. :sunglasses:

Vakavasti sanoen, tarvitaan halu lopettaa juominen ja sitten päätös lopettamisesta. Ilman minkäänlaisia reunaehtoja. Se onkin sitten siinä.
Apua kannattaa hakea, koska se voi toimia kunhan on aito päätös lopettamisesta. Aikaisemmin se ei toimi.
Mitä pidemmälle raittiudessa pääsee, sen helpommaksi ja tasaisemmaksi tie käy. Tarkoitan raittiutta, en juomattomuutta.
Lopettanut on mielestäni sitten kun nakataan pari metriä hiekkaa silmille. Miten niin? No sitten ei ole enää vaaraa, että jostain käsittämättömästä syystä tulisi ottaneeksi viinaa selvään päähän. :smiley:


Heippa Camilla ja tervetuloa! : )

Niin, vai voisko olla mahdollista että onkin toisinpäin? Alkon käyttö aiheutti masennuksen? Monilla pitkäaikainen alkoholinkäyttö nimittäin johtaa masennukseen vääjäämättä, ja sitten kun lääkitään sitä alkoholin aiheuttamaa masennusta alkoholilla, noidankehä on valmis.
Anyway; oli kumminpäin tahansa, masennus ja päihdeongelma pahentavat toisiaan.

Kerroit olleesi kuntoutuksessa pari kertaa. Koitko saaneesi niistä mitään hyötyä, vai tuntuuko susta että ne ei auttaneet mitään?

Siinähän se ytimekkäästi tuli; jokaisen haitallisesta riippuvuudesta kärsivän perimmäinen dilemma! Tuttu fiilis varmaan meille kaikille. : )

Miten selviän esim. siitä, kun joku toinen pahoittaa mieleni. Tai jokin ihmissuhde loppuu…

Silleen miten suurin osa ihmisistä selviää. Kärsimällä pahan mielen, itkemällä, suremalla selvinpäin sen surun ja harmin pois. Kohtaamalla ja tuntemalla ne tunteet, joihin sulla on oikeus.
Suurin osa ihmisistä nimittäin ei ratkea ryyppäämään heti kun tulee vähän paha mieli jostain. Jos sulla on jotain läheisiä tai tuttuja joilla ei ole mitään päihdeongelmaa, niin aattele vaikka miten he hoitavat pahaa mieltä tai surua kun sellanen osuu kohdalle. Kaikilla ihmisillä on nimittäin vastoinkäymisiä joskus, sellasillakin jotka ei käytä päihteitä lainkaan.

Sulle tulee varmaan paljon hyviä neuvoja. Sua neuvotaan AA:han, A-klinikalle, parempaan kuntoutuspaikkaan… Neuvoja on helppo antaa ja hyvistä neuvoista sulla ei varmaan olekaan puutetta.
Sä itse kuitenkin päätät sen mitä keinoja käytät, ja mihin suuntaan elämäsi menee.

Oikein ihanaa ja raitista laskiaistiistaita! : )

t. RC

PS. Terapiasta ei muuten ole mitään hyötyä, jos käyttää päihteitä samalla. Valitettavasti. : /

Mä olen pettyny sinuun RCEE :frowning:

kohdallasi todella pätee vanha viisaus Tietämättömien tarpeesta opettaa .
Olen halunnut uskoa sinua raittiiksi silti nyt tarkemmin kun luen juttujasi on selvää ku pläkki humalahakuisuutesi :frowning:

Mennen tullen ja palatessa haukut nimimerkkejä millo mistäkin syystä, monesti myös vihjaat humalakirjoittelioiksi.
Voisit rehellisyyden nimissä aloittaa aina liirumlaarumis kertomalla aikeistasi juoda vähän lissää kerran kuussa kolomenpäivän putkissa (kissa)
Olet joskus kaipaillut vaeltajaa :mrgreen: Kerroit olleesi kuntoutuksessa pari kertaa. Koitko saaneesi niistä mitään hyötyä, vai tuntuuko susta että ne ei auttaneet mitään? Tossa vaeltav kirjoituksesi…

Erittäin säd ( :frowning: ) Kanthoona

PS. Plinkistä ei muuten ole mitään hyötyä, jos käyttää päihteitä samalla. Valitettavasti. : /

Minä taas en pettyisi edes alkoholismiin, koska se tekee tehtävänsä vuoren varmasti, jos on halu juoda vielä. Onhan se nähtävissä kaikkien niiden puheissa ja edesottamuksissa, jotka siitä sairaudesta vielä kärsii.
Ainut murhe mikä siinö on, on se, että tuollaiset kärsivät kiusaavat vielä lukemattomia muitakin, kuin vain itseään.

Mita Camillalle kuuluu?

Olen itse aavistuksen verran ehkä sinua nuorempi nainen, ja myös tuore lopettaja. Ja kiinnostunut miten lopettajiin pääsee. Olen tähän mennessä ollut vähentäjä, ja onnistunutkin vähentämään juomiskertoja. Juodessa menee kuitenkin kerralla liikaa lähes aina, eli kohtalaiseen tai kovaan humalaan asti.
Alkoholismia on sukurasitteena sekä äidin että isän puolelta, joten sikäli alkoholi muodostaa minullekin isoja riskejä.

Myös minä olen eronnut, tosin jo joitain vuosia sitten. Olin avoliitossa useita vuosia ja se oli ihan hyvä liitto monin puolin., mutta alkoholilla oli osuutta meidänkin erossamme.

Kysy punakissalta, eli mene peilin eteen ja kysy :mrgreen: