Olen keski-ikäinen työssäkäyvä nainen. Elämääni hallitsee tapa-juominen. Pystyn hyvin olemaan erossa alkoholista kun en ole kotona/mökillä… Päivääkään en ole ollut poissa töistä alkoholin takia. Mutta kunhan pääsen kotiin on ekana mielessä punkku. Ja aina pitää varmistaa että sitä on saatavilla… Rahanmeno ja painon nouseminen on alkanut häiritsemään… Monasti yöllä päätän että nyt loppuu tämä, mutta seuraavana päivänä ei kuitenkaan lopu … Oisko jollain kokemusta/vinkkejä miten tästä eteenpäin?
Onkohan nyt kysymyksessä sellainen ikävä tapa vai peräti alkoholiongelma?
Tervetuloa lopettamaan! Kyllä valitettavasti on todennäköisesti kyse alkoholiriippuvuudesta. Se, että joka päivä ajattelee alkoholia (ja toteuttaa ajatukset juomalla) eikä hyvät päätökset pidä, kertovat ongelman jo syntyneen. Enää tuskin pelkkä tapajuominen riittää kuvaukseksi. Mutta positiivista! on se, että olet havahtunut ennen kuin homma etenee. Suosittelen alkuun lukemista Lilli Loiri-Seppä: Selviämistarinoita. Ehkä löydät niistä itsesi. Tämän jälkeen A-klinikka, AA tai joku yksityinen taho avuksi ja asiaa ruotimaan.
Niimpä…
Sama ongelma… ja sama ikä… ja työpaikkakin vielä (hoitoon ohjauksessa)… 80+++annosta viikossa 50 kg naiselle ja juohan ne muutkin yms luvan antavat tekosyyt…
Vuosi sitten rupesi enempi ja vähempi ankeat aamut olemaan tapissaan… Olin kuukauden kuivattelulla “laitoksessa”. Ilman sitä syöksykierre olisi vienyt AAAA joukkoon… Järki huusi jo pitemmän aikaa, että tee jotain, mutta halu juoda voitti
kaiken järjen äänen… Todellakaan en olisi ilman kuukauden kuivattelua saanut edes parin kuukauden juomattomuus pätkiä…
Tunteet haluaa ja parin kuukauden välein tulee annettua periksi. Jokapäiväiseen juomiseen ei ole paluuta, mutta sen verran järjen ääni huutelee ettei 24/7 ole voittanut. Pahempaa oloa en oikeastaan tiedä kuin kuivahumala…
Tiedä sitten mikä tähän auttaa? AAhan ei tieni vielä ole vienyt. Lomalla tuli vedettyä viikon putki ja oikeastaan samalla tuli tarkkailtua miltä se humala tuntuu… Tuskin vieläkään olen viimeistä pisaraa juonut, mutta ainakaan just nyt ei joka ikinen päivä tarvitse pohtia juomista/juomattomuutta…
No. Vastausta etsin siis itsekkin, mutta tahtosin vaan sanoa että tapa-juominen tässä on jollain muullakin ongelmana… En ole syytä jomiselle mistään hakenut. Olen juonut, koska olen halunnut. Nyt en enää haluaisi jouda joka keleen päivä, muttaku haluan silti… Pirullinen on viinanpiru 
“Mutta kunhan pääsen kotiin on ekana mielessä punkku. Ja aina pitää varmistaa että sitä on saatavilla.”
Illat 21 jälkeen (auki vain kapakat) ja viikonloput (lähinnä vain ostospaikat ja juottolat ovat auki) ovat pahimpia. Monia - toisiaan täydentäviä - keinoja on:
- asuminen riittävän kaukana kapakoista; minulla on matkaa > kapakkaan kuin Alkoon
- alat piensijoittajaksi; parin vuoden päästä hämmästyt, mitä korkoa korolle merkkaa käytännössä; useita kuukaisia voi mennä tappiolla (mulle Brexit maksoi noin 3.000 €) mutta pidemmällä vuosien aikajänteellä voittaa kun hajauttaa
- luet alkoholihaitoista; aihe tempaa mukaansa kun haet kirjastosta kirjoja → noin saat heti parin viikon raittiin startin
- isommilla paikkakunnilla AA:n ilta/yöpalaverit
- isommilla paikkakunnilla myöhään auki olevat kuntosalit
- elokuvaharrastus aluksi; tutustut siihen ranskalaiseen uuteen aaltoon (yllätyksekseni havaitsin, ettei se ole huono), neorealismiin tms. → tossa saat ekan talven menemään iisisti ja on rattoisampaa kuin ristikot ja kirjastoissa on valikoimaa; elokuviin kyllästyy alkuinnostuksen lopahdettua nopeasti ja harva maineikas elokuvaohjaaja katselee elokuvia kuin sen minimin, mutta sen ekan talven yli kantaa
- hankit Netflixn, joka taitaa olla 9 €/kk ja tänään älytelkkarit on halpoja; Netflisissä on hyviä dokumentteja - elokuvathan ovat aika tylsiä dokumentteihin nähden
Noi on köyhille ja keskiverroille käypäisiä konsteja. Järkevää, kehittävää, hinnakasta ja mukavaa puuhaa en osaa neuvoa.
Taidatpa sittenkin tietää ainakin yhden tavan.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Hei tissutteluja,
Tunnistin samoja piirteitä ja mieltymyksiä. Itse aion ainakin miettiä ja tarkastella miksi sitä punkkua tekee mieli. Vähän sama kun lapsi tekee jotain väärää niin pitäisi keskustella mitä ajatteli ja mitä tunsi.
Josko sieltä löytyy juurisyitä, miksi tapa on niin juurtunut ja riippuvuus vahva.
Tsemppiä kovasti sinulle!
-s-