Pitää minunkin pari sanaa lausahtaa
En minä ainakaan pitänyt tätä provona, eikä meillä palstalaisilla ole aihetta provosoitua, jos meiltä kysytään mikä on pielessä - emme liioin voi tuomitakaan sen paremmin kuin puolustaakaan kumpaakaan osapuolta silloin, kun emme tiedä tilannetta tarkempaan. Minusta keskustelu on aina tervetullutta. Se saattaa auttaa keskustelun aloittajaa, ja saattaa myös saada keskusteluun osallisissa tai sivusta seuraajissa aikaan jonkin ahaa-elämyksen. Ainakin minä aina vaan hinkuisin saada tietää, mitä oman mieheni mielessä liikkuu. Ja vaikka hän juo joka päivä ja runsaasti, en silti ole alkanut pitää häntä “mitättömänä miehenä”, tunnen vain surua sen puolesta mitä ollaan menettämässä. Avioliitto, ihmisarvo, elämä… kaikkea tällaista 
Vähän samanlaisia ajatuksia minunkin mieleeni tuli, kuin mitä vierasss jo kyseli. Lisäksi jäin pohtimaan, millaista teidän arkenne on, Duunari ja Eukkosi? Onko hänkin töissä, kun kerran sinä esimerkiksi hoidat lumityöt. Onko teillä arkena mahdollista tehdä mitään yhdessä, viettää aikaa yhdessä tai rentoutua. Mikäli kummallakin arjen täyttävät erilaiset velvollisuudet ja viikonlopun vietätte omilla tahoillane, mikä on se avioliiton osuus? Ei avioliitto ole ainoastaan organisaatio, joka on perustettu erilaisten huoltotöiden ja velvollisuuksien hoitamiseksi, avioliitto on myös (ja ennenkaikkea) kahden ihmisen välinen sitoumus. Myötä- ja vastoinkäymisissä jne… Arjen velvollisuudet eivät saisi peittää ihmisten välisiä suhteita. Menittekö naimisiin siksi, että saisitte kätevämmin pyöritettyä taloutta?
Nyt mä aloin vähän provosoida, mutta ihan tosissani kylläkin. Ajan siis takaa sitä, että avioliitossa pitäisi olla myös yhteistä aikaa, ja jos sitä ei ole, ja vielä pahempaa, jos sitä ei edes haluta, silloinhan avioliitto on turha. Mietipä sitä! Voisitteko kolata lumet yhdessä, juosta kilvan kolien ja lapioiden kanssa, heittää vähän toisianne lumipallolla, ja sitten juoda nauraen pullakahvit. Ihan arkipäivänä. Sitten lauantai-iltana ei olisikaan ehkä niin vaarallista, jos sinä tapaisit kavereita ja Eukkosi omiaan? Mutta jos te ette tee koskaan mitään yhdessä, jos te olette unohtaneet miten tehdä askareita yhdessä ja miten hullutella yhdessä, tai miten vaikka vaan loikoa sohvalla yhdessä: silloin voi viikonloppuun kohdistua toisella odotuksia, että silloin edes pitäisi tehdä jotain yhdessä. Kun taas toinen viikon velvollisuuksista väsyneenä haluaa tyhjätä pään (tai täyttää :mrgreen: )
Avioliittoon sisältyy velvollisuuksia. Mutta se ei ole pelkkiä velvollisuuksia. Siihen pitää sisältyä myös muuta. Jos jompikumpi tai molemmat ei enää halua sitä muuta, sitä yhteistä minkä takia kai yhteen mentiin… no silloin kai pitää miettiä, onko avioliitossa mitään järkeä.
Mitä jos istuisitte keittiön pöydän ääreen KUMPIKIN avoimin mielin, ja keskustelisitte asiasta.