Ryhmään menossa varmaan, leikannut nurmikon ja lannoittanut pihan. Masennuslääkitys on nyt ollut 2 pv. kokonaan pois ja yritän ottaa rauhallisesti ettei lähde mopo käsistä.
En polttanut aamulla paukkuja niinkuin tapanani on… pieni asia, mutta kuitenkin muka niin tärkeä. Nyt siirtelen sitä tunnilla koko ajan eteenpäin… ehkä tämä on se ensimmäinen puhdas päivä 
Tänään aion ottaa illan todella lunkisti ettei stressi pääse iskemään. Viikonlopun duunien jälkeen sitten tosi lunkisti, taidan vaan maata muutaman päivän. Siinä sitä on tarpeeksi tekemistä tälläiselle ikiliikkujalle.
Maksan laskut pois enkä osta subua laskuihin tarkoitetuilla rahoilla. Illalla menen treeneihin avajaisten sijaan, koska treeneistä tulee hyvä olo, kunto kohenee ja se vie ajatukset pois kamasta, kun taas avajaisiin lähtiessä pitää vetää tuhdit, että pystyy olemaan ja sit tulee juotua ja vedettyä lisää jne. Kyllä, treeneihin ehdottomasti!
t.KH
mitä herrajjumala tähän ny sanois. tänään en mitään. huomenna: soitto joko avokatkolle tai katkolle… eihän kysyminen ainakaan vahingoita. hävettää aivan hirveästi, kun yritetään auttaa ja mä vaan pysyn tämmösenä. jos en pääse mihkää emmä sit tiedä, onko se toipumista tukevaa jos yritän jostain saada reflabentsot vai meneekö samaaa rataa. voi hitsinpitsit. tää kysymys ei ole kertaakaan vielä tuntunut näin vaikealta. ja sit mun vttu pitäis tehdä työtä, stnaprklevttu voi hyvä luoja, miten se muka on mahdollista… vai onko se? jos ajatus vaan pysyy kasassa. onneksi kyse ei ole työpaikkaan menemisestä, vaan kotona tehtävästä ns. freelance hommasta… ja nyt se olis vielä aivan virallisesti, eikä pimeesti. eli jos mokaan, mokaan Elämäni Tilaisuuden. kääääääk.
katsotaanko huomenna asiaa uudestaan…
mikä olis se helppo, mistä voisin aloittaa… aamupuuro, prkle! ja aamukahvi. ja suihku? työssä kaikki mekaanisemmat hommat, meinaan tässä tilassa saattais tulla pikkusen liian luovia tulkintoja tekstistä… eli ne mekaanisemmat työt pois alta… hyvä luoja, jos mä siihen pystyn ilman bentsoja enkä edes kuole, mä oon sankarrrrRRRi 
Tänään teen tutkielmaa Pedofiiliasta kotona koneella ja yritän saada jotain aikaseksikin. Kuitenkin kun nyt vaikuttaa 0,5 grammaa pilveä ja 4 x 20 mg Tenox, niin odottelen olojen loppue, että alan tekemään tutkielmaa. 
Tulee muuten todennäköisesti “Saatanallisia säkeitä!”
- Ässä
Mitähän toipumista tukevaa tein tänään… Luulen että mun kohdalla sellainen selkeä päiväohjelma on hyvä. Että aamulla jo mietin, tai edellisen illan, miten rakennan päiväni. Ne päivät menee todella hyvin kun on koulua ja töitä, mutta jos on vapaata niin on hyvä miettiä etukäteen.
Tänään otin selvää eri uimahallien vuorot ja hinnat ja opiskelija-alennukset. ja meen ostamaan uikkarit ja sitten uimaan. ‘Uusi vanha harrastus’
Tänään annan/annoin itselleni anteeksi etten aina vaan jaksa. Huomenna siitä tosin kärsii, mutta sehan onkin jo eri juttu.
Tänään jumppaan ja piirtelen tunteistani kuvia. Käsittelyä sekin on. Ajan tossa vesisateessa muutaman kilsan ensin kotio… Katotaan, jos jaksais vähän keskittyä lukemiseen. Siivoustakin voisi jatkaa…
Jos illaks lakkaa sade, käyn yhen kaverin kanssa kävelyllä. Voisin laittaa ruokaa, mikä ei todellakaan ole lempihommiani…
Huomenna on ainakin jumppa.
Eli ihan tavallista tekemistä. Jos jään makaamaan, ahdistus valtaa…
Kävin koiran kanssa tunnin aamulenkillä ja äsken kaatosateessa puolen tunnin lenkki. Pessyt pyykkiä ja mattoja ensiviikon lopuksi kun mutsi tulee kylään (se on tarkka) kun koiralla on juoksut ollut just. Muuten löysäilyä huomenna yritän lähteä fillaroimaan jos ei sada ja tehdä pihatöitä
En ole polttanut tänään mitään ja aion mennä sossun kanssa sieniretkelle tänään. Illalla katsomaan peliä. Siinä tämän päivän raittiutta tukevat toimet.
Tänään lenkillä minä en juokse minä vain kävelen. Harjoitan siinä itsekuriani ja tietenkin annan elimistöni levätä.
Toissapäivänä kävin joogassa. Eilen en juonut lainkaan alkoholia. Tänään olen ollut kahvilla selvän äidin kanssa ja tukihenkilön kanssa. Sovittiin hänen kanssaan että nähdään parin viikon välein. Olen myös palkinnut selvinpäinoloni suklaalla ja jalkakylpy on esim. yksi mahdollisuus saada hyvä olo selvänä.
Klinikalla laitettiin akupunktiomagneetit korviin ja nyt korvia särkee, mutta se ei haittaa. Lisäksi luen Harry Potteria 
…
Tänään: tulin tänne… Tanssin tuntikausia. Ostan ittelleni suklaata, se on sallittu nautinto nyt Huomenna on lekuriaika. En tiedä tukeeko se toipumista, mut ainakin selvitellään toivon mukaan edes vähän mun tilannetta, ehkä se vois kysyä joltain Ylemmältä Taholta, onko mun terapiahakemus hukkunut byrokratian rattaisiin lopullisesti, huh. Huomenna olis selkäjumppaa, se on hyvä, hartiat ja selkälihakset on aivan jumissa. Erittäin vaikea olla toisten ihmisten seurassa näitten tunnemyrskyjen kanssa, mutta pienissä annoksissa menee… Tekeminen auttaa… Pitää muistaa se joka päivä: mä teen asioita, jotta minä itse toipuisin, en siksi, että joku käskee… huh. Ehkä mä sit pystyn olemaan muutenkin ihmisiksi… Apatiassa lojuminen saa kyllä piisata, mutta en kuvittele todellakaan olevani lähikuukausienkaan aikana kovin tehokas. Normaalin päivärytmin eteen on ponnisteltava, ei sekään niin kivaa ole, jos liikkuu ulkona vain pimeän aikaan…
Kävin ryhmässä tänään ja tein koiran kanssa pitkän lenkin aamulla
Kävin lenkillä ja lepäsin
Miten muuten ryhmässä käyminen…sujuu? Oletko hyötynyt?
Tykkään siitä fiiliksestä mikä siellä on, rauhoitun ihan vaan siitä, että pääsen istumaan sinne ja kuuntelemaan muiden puheita. Yritän puhua jotain joka kerta (vaikeeta), mutta ajattelin että jos en puhu mitään niin kynnys joskus aloittaa puhuminen siellä on liian korkea.
Käyn AA:ssa ja NA:ssa kerran viikossa ja molemmissa ryhmissä mut otettiin tosi lämmöllä vastaan ja joukkoon. Pyytävät myös mukaan muuhun toimintaan ja ovat aidosti halukkaita pitämään mut siellä.
Tällähetkellä se mikä pitää mut raittiina on terapia ja ryhmät. Ne molemmat auttaa selviämään tämänpäivän eteen tulevista ongelmista ja terapiassa sitten mennään vielä niihin lapsuus/vanhoihin juttuihin. Mä uskon, että kyllä mun on hoidettava/hoidatettava itseäni jos aion pysyä tulevaisuudessa erossa päihteistä. Pakko tässä on olla itsekäs ja ajateltava sitä mikä on nyt hyväksi mulle.
Hyvä tyyli olla ryhmässä. Pikkuhiljaa voi sitten alkaa puhumaan, jos siltä tuntuu. Ehkä tärkeintä onkin juuri kuuntelemisen taito.
Musta se on jo rauhoittavaa kuunnella kun jotkut osaavat puhua niin hyvin ja luonnollisesti. Välillä sieltä saa hyviä oivalluksia kun joku toinen osaa pukea sanoiksi sen mitä itse ei ole ihan loppuun asti vielä jonkun asian suhteen oivaltanut.
Pakko tässä on vaan yrittää opetella tekemään asioita eritavalla mitä olen ennen tehnyt ja yrittää jotenkin laajentaa tätä ystäväpiiriä enemmän noiden päihteettömien puolelle