Terve vaan kaikille,
Olen täällä satunnaisesti käynyt lukemassa keskusteluja silloin kuin on ollut oikein paha krapula päällä ja tiennyt että taas ei selvitäkkään ihan muutaman päivän oloilla.
Olen 31v mies ja aloittanut juomaan 14v, eli karkeasti laskettuna alkoholia on tullut naukkailtua sen 18 vuotta yhteensä. Aloitin ulkomailla työt baarissa heti 16v täytettyäni ja samaan aikaan sain oman asunnon. Bilettäminen ja alkoholi lähti nuorella miehellä aika nopeasti käsistä kun sai tehdä mitä halusi ja työpaikan viinat olivat meille ilmaisia. Siinä iässä ero nykyiseen on kuitenkin se, että silloin krapuloista ei juurikaan tarvinnut kärsiä, kun taas nykyään luulee oikeasti jopa kuolevansa tai ainakin sekoavansa lopullisesti.
Kuitenkin siinä 18v - 24v homma pysyi yllättävänkin rauhallisena, vaikkakin alkoholi on aina ollut iso ja tärkeä osa elämää silloinkin. Tuohon aikaan olin pirun laiha ja kuntosaliharrastus oli vahva motivaattori pysymään skarmpimpana
Kun täytin 25v, mun hyvä kaveri ulkomailta muutti samaan kaupunkiin jossa asuin. Hän sai hyvän duunipaikan joka sisälsi paljon ilmaisia bileitä, festareita, loputtomat määrät erilaisia juhlia ja viinaa. Tästä oikeastaan lähti se kierre, jolloin join sen 3-4pv joka viikonloppu todella rankasti. Mulla on ollut aina ongelmana se, että kun juon, niin en syö enkä juo vettä yleensä ollenkaan. Ei mennyt pitkääkään kun olinkin jo siinä kunnossa että vatsalaukkuni vuoti verta. Oli perjantai päivä ja menin asiasta lääkäriin. Lääkäri kysyi että maistuuko herralle alkoholi? Vastasin että kyllähän se on tässä pikkasen maistunut joo. Lekuri määräsi minimi 1kk ilman alkoholia. Lähdin suoraan sairaalasta festareille ryyppäämään todella rankasti 3 päiväksi. Tätä rumbaa jatkui noin 1-1,5v…en nyt muista ihan tarkasti.
Sen jälkeen olen kyllä vähän rahoittanut sitä kuinka paljon viinaa juon ja minkälaiseen kuntoon itseni vedän. Olen aikasemmin sammunut puistoon yöllä, kadulle keskellä päivää, roskakatokseen, baariin ja ties minne. Ihmettelen että mulle ei ole koskaan käynyt mitään vakavampaa. Nykyään luojan kiitos mulla on joku sisäinen hälytyskello joka alkaa soimaan joka kerta kun olen saavuttanut tietyn humalatilan.
Ongelmana on nyt viime vuodet olleet se, että vaikka taukojakin on ollut, niin edelleenkin juon melkein joka viikonloppu sen 2-3pv ja välillä jopa 4pv. Vanhemmiten krapulat alkavat olemaan sitä luokkaa, ettei psyykkeeni tunnu enää kestävän niitä ja esim duunien hoito on mahdotonta niillä oloilla.
Luulen että jos en kaipaisi sitä baarin tuomaa sosiaalisuutta, lopettaminen olisi niin paljon helpompaa. En tiedä millä lähtisin korvaamaan niitä asioita joita saan yöelämältä. Tunnen olevani elementissäni kun olen baarissa ja sitä mä olen kyllä ihmetellyt että miten jaksan ja miksi haluan sitä niin paljon. Ei kukaan kavereistani tai tutuistani jaksa olla tuolla pyörimässä niin paljon kuin minä. Mä olen kyllä alkanut epäilemään joitain add:ta tai vastavaa koska olen huomannut että mun toiminta humalassa ei kyllä ole normaalia, mutta siitä vaikka joskus toiste lisää.
Viikolla en ikinä aloita ryyppäämään, vaan pahin on se pe ja la kun kaverit soittelee bilettämään. Olen tullut siihen johtopäätökseen että antabus voisi olla tässä hyvä ratkaisu. Pe ja la aamuna antabus naamaan niin ei voi lähteä ulos dokaamaan halus tai ei. Loppuviikko ei varmasti ole, eikä ole ollutkaan mikä ongelma. Onko kenelläkään mielipidettä tähän asiaan? Kiitos