Hei!
Olen 36-vuotias mies ja hieman mietitityttää oma alkoholin käyttöni ja vielä enemmän sen kehitys.
Kerron lyhyesti taustani, vanhempani eivät pulloon sylkeneet kun olin lapsi se ei koskaan ollut minullekkaan vastenmielistä. Noin 7-vuotiaana otin ensimmäiset kännit ja sitten hiljalleen lisäten tahtia noin 14-15 vuotiaana ne kännit akoi olla vähintäänkin joka kuukautista harrastetta. Sitten noin 18-vuotiaana se alkoi olla viikottaista ja parikymppisenä jo varmaan keskimäärin 2-4 päivänä viikossa. Ja kyse ei ollut mistään höpö höpö juomisesta vaan kunnon känneistä aina. Koulut ja työt hoidin aina hyvin, valmistuin kouluista (Korkeakoulu) etuajassa ja sitten töissä tein pitkää päivää töitä, ne ei ikinä kärsineet.
No sittemmin tuli perhekuviot ja pieniä lapsia ja talon rakentamista ja töissä pitempää päivää. Tällöin juominen kuihtui lähes kokonaan pois, ei siksi että olisin erityisen tarkoituksella sen lopettanut, vaan tuli elämään niin paljon muuta ja aika harrastuksiin loppui, että juominen ei vaan kiinnostanut. KEskimäärin ehkä kerran vuoteen otin kännit ja sitten en ottanut edes saunakaljoja.
Nyt sitten tuota “kuivamassa olo aikaa” on takana noin 12-vuotta. Ja oikeastaan tänä vuonna on tullut muutosta. Eli lapset on isompia ja muutenkin elämä on hieman väljempää (toki hyvä, ei sitä jatkuvaa 16-18tuntia/päivässä puurtamista aina jaksaisikaan) ja minulle on alkanut tulla omaa aikaakin hieman ja ns. vapaapäiviä jolloin joo, saatan tehdä töitä tai hakata halkoja yms, mutta ns. suorituspaineet on pois.
Ja nyt tullaan itse asiaan, käytännössä aina kun näitä päiviä on tullut, niin homma on mennyt juomiseksi ja aivan samalla tyylillä kuin nuorena, eli niin paljon kuin “sielu sietää” ja sehän tuntuu taas sietävän…
Näitä päiviä on nyt ollut tämän vuoden aikana ehkä noin 10 yhteensä, muutaman päivän ryhmissä ja aina sama juttu.
En tiedä onko tämä nyt jotain kuivankauden takasin ottamista vai onko minun kohtalo vaan sellainen, että jos vähänkään sopivaa tilaisuutta on, niin aina känni on olotiloista se mieluisampi,
Osaatteko asiantuntijat sanoa tähän kommenttia, itselläni ei tähän erityisen vakuuttavaa vastausta ole…
Oman kokemuksen alkoholismista ja alkoholinkäyttäjistä voin antaa, että mielestäni on aivan mahdollista, ellei jopa tyypillistä? että alkoholin käyttö voi jatkua vuosienkin päästä “siitä mihin se jäi”.
Eli jos on ollut taipumus överöidä alkoholinkäyttöä, niin jokainen alkoholimolekyyli ainoastaan vahvistaa entisiä kuvioita.
Alkoholi voi joskus tehdä tepposet. Että vetää kunnon perseitä ja sitten osan aikaa onnistuukin vähentämään ja olemaan “Kunnolla” eli ei niin kännissä. Mutta yks kaks taas, hups. Meni aamuun asti ja sitä rataa…
Miten se kelläkin nyt menee, ja mikä kenellekin on liikaa. Avainsana lienee hallitsemattomuus. Eli jos vakaasti päättää “nyt riittää” mutta tää sanominen ei pidäkään enää paikkaansa kohta, vaan alko taas maistuu. Tai jos päättää, ettei enää juo liikaa, tai sillä tavalla miten ennen. Ja sitten juokin. Tai keksii että voinhan minä. No sillon voi olla mielestäni käynnissä kierre, joka tuskin ikinä ainakaan paranee alkoholia juomalla täysin. Jokainen vahinko vaan aikaansaa lisää riippuvuutta, kun sitä alkoholia menee liikaa ja humaltuu.
Ja, aina on oikeus lopettaa juominen, ei tarvi olla edes liikakäyttäjä. Sitten ei ole juomaongelmaa havaittavissa, kun ei juo yhtään ikinä.
Hellou Pleasechoose! Sulla on ainakin iloinen eka viesti
OskuMosku. Ei kannata aloittaa uudelleen ryyppäämistä. Itse olen 41 v ja lopen kyllästynyt koko hommaan eli juomiseen. Olen enimmäkseni selvinpäin, mutta välillä on tuurijuoppokausia ja sinulla saattaa mennä pian samaan.
Suosittelisin, että jos janottaa, niin osta sellainen 6 kaljaa tai vastaava määrä muuta juomaa. Se antaa ihan yhtä hyvän olon kuin se kännääminen. Uskallan antaa tämän ohjeen, kun sinulla ei taida mopo karata. Minulle itselle tuo ohje voisi olla huono, kun saattaisi tulla sellainen tuurijuoppoputki.