Ilman muuta… kirroosin kanssa ei minkään pitäisi enää olla epäselvää.
Musta on tullut viime vuosina vähän hajamielinen. En varsinaisesti unohtele asioita, mutta joudun tekemään enemmän “töitä” pitääkseni hommat läjässä. Yhdistän tämän “oireen” pikemmin jatkuvaan stressiin ja vaikeuteeni elää tässä ja nyt - ja mitä enemmän saan siitä taidosta otetta, sitä selvemmin tajuan, miten hajallaan koko nuppini on ollut.
No, aika parantaa ja elämä opettaa.