MITÄ JOS EI JAKSA ENÄÄ?
Silloin pitää levätä ja hakea apua ongelmiinsa. Missään tapauksessa ei kannata ottaa alkoholia tai muita päihdyttäviä aineita tuommosessa olotilassa. Kannattaiskohan käydä oikein lääkärillä keskustelemassa asioista ja hänen kanssa miettiä, että mitä olisi tehtävissä.
Voimia grape.
T. Prossa
Niin kuin Prossa tuossa juuri kirjoittikin, niin onneksi YKSIN ei tarvitse kenenkään jaksaa, vaan apua voi ja pitääkin hakea. Etkös sä joskus kirjoitellut saaneesi tarvitsemaasi tukea AA:sta? Eli kenties sinne taas? Tai sitten A-klinikka / lääkäri / ystävät… jne. Joka tapauksessa nyt tsemppiä, grape, hae apua ja koeta jaksaa. Jospa huomenna ois jo parempi päivä? Usein on.
Veikkaan että kyseessä on kysymys: “mitä jos ei jaksa enää olla raittiina/kuivilla?”.
Kuin apteekin hyllyltä lähtisi helppo vastaus, että sitten pitää vaan lähteä dokaamaan, ja katsoa jaksaisiko sen jälkeen taas olla raittiina/kuivilla.
Mutta: pakkohan se ei ole! Kyllä sitä jaksaa olla raittiina/kuivilla, kun tarpeeksi yrittää. Mukavaahan se ei koko ajan ole jos kauheasti juotatuttaa, mutta eipä sen koko ajan mukavaa tarvitsekaan olla. Aniharva päihdeongelmainen on raitistunut ihan simsalabim ruusuilla tanssien, käymättä kertaakaan ns. epämukavuusalueella, tai viipyilemättä siellä joskus pitempäänkin. 
Christ, you know it ain’t easy, mutta kyllä se voi kannattaa joskus.
Ach, tänään loppuukin tammikuu, mutta minulla on vasta 30. päivä. Jatketaan tipattomuutta samaa kyytiä helmikuukin, kun on niin pirteä meno ja hyvä bore.
Mä teen just noin. Viime perjantaina alkoi 5 päivän “ei jaksa enää raitistella” -putki (olinhan jo raitistellut pari päivää sentään ihan putkeen), jonka aikana tuli nautittua 100 annosta ja rahaa paloi 150 euroa. Nyt parin päivän horkkakrapuloiden jälkeen on freesi fiilis ja nyt jaksaa helposti olla taas ilman. Ainakin tämän seuraavan viikonlopun! Sekä mahdollisesti helmikuunkin. Dokaamisesta saa kummasti lisäpontta kuivatteluun, suosittelen! 
^Kannattaisikohan miettiä jotain ihan muita (itse)tukikeinoja kuin dokaaminen, kun tuo tipaton tammikuukaan ei tainnut ihan mennä putkeen? Parin päivän horkkakrapuloiden jälkeen mulla on ainakin kaikkea muuta kuin freesi fiilis, joskin tottahan se on että kun tarpeeksi huonoon kuntoon itsensä vetää on motivaatiokin korkeammalla olla juomatta. Hetken aikaa. Se, miten se korkki sitten pysyy kiinni onkin vaikeampi homma… paitsi jos ei ota sitä ensimmäistä. 
Täytyy sanoa, että ilahduttavaa lukea, että on jo kk tipattomuutta takana ja vielä ilahduttavampaa lukea, että jatkoa seuraa 
. Kerkesin jo vähän pettyä/huolestua kun Ketostix luin sen sinun yhden viestin muutama päivä sitten, mutta jonka kylläkin poistit nopeasti. En tiedä oliko se viesti kieli poskella kirjoitettu, mutta hälläväliä, nyt näyttää hyvältä ja se on pääasia.
Eikun lisää pirteyttä ja menoa.
T. Prosamunda
Keto osui naulan nuppineulaan.
Joo tämmöistä.
Nyt paremmin.
Mitä jos…? Jättää väliin. Sen sijaan ulos tarpeeksi pitkälle lenkille, hiihtämään, luistelemaan yms… itsensä niin väsyksiin, että ei tarvitse enempää ajatella, kun ei jaksa.
Hyvä vinkki… eilen tuli heti hyvä olo, kun kävi salilla treenaamassa.
Jotain outoa korrelaatiota on dokaamisella ja urheilulla… endofriinitasapainossa häikkää
ilman urheilua? En tiedä, mutta hyvältä tuntui…
Endorfiini on hyvä juttu.
Yeap. Saatan muistaakin mitä viestiä tarkoitat, ja se oli tosiaan kieli poskessa kirjoitettu eli jonkinlaista “huumoria”. Poistinkin sen sitten, koska ns. vitsi ei ollut kovin hyvä ja helposti tulkittavissa toisin kuin tarkoitin.
Mutta Arkkitehti hoi! Viime kesänä kirjoittelit vielä kohtuukäytöstä, ja nyt vetelet jotain viiden päivän massiivisia putkia. 
Ei kuulosta mukavalta tai terveelliseltä, tai edes hauskalta.
Eräs tuntemani oikea kohtuukäyttjä joka ei ole koskaan juonut paljon alkoholia, sanoi olevansa niin “mukavuudenhaluinen ettei ole viitsinut krapulaa hankkia itselleen ikinä”.
Tunnistan idean hyväksi, vaikka itse olenkin joskus hankkinut darran poikineen.
Juuri sekin on hyvä motivaattori pysyä selvillä vesillä, kun se on hyvä keino mm. kaamosväsymystä vastaan.
Elämä on sellaista nyt, että parasta pysyä pirteänä ja skarppina.
Eikös putkien dokaaminen ole ihan kamalan rankkaa työtä? Työtä josta ei edes tienaa muuta kuin harmeja. : )
Niin, ainoaa mukavaa ja terveellistä tämmöisessä “kohtuukäkytössä” on ainakin omalla kohdallani se että viimeisen kuuden kuukauden aikana läskiä on lähtenyt 10 kiloa. Hirveessä darrassa menettää ruokahalun yleensä muutamaksi päiväksi aika tehokkaasti. En toki suosittele alkoholihuuruista laihduttamista, mutta mulla se jostain syystä toimi.
Ilman alkoholia olisi sitten lähtenyt varmaan 25 kiloa, ja rahaa olisi säästynyt vähintään yhden etelänmatkan verran. Mutta turha murhetia menneitä. Nyt onkin tavoitteena tiputtaa ennen kesää viimeiset 15 kiloa ja uskoisin että tuloksiin päästään parhaiten ilman alkoholia.
Kesällä aionkin sitten ottaa sixpäkin esiin, eli paidan pois!
Nyt on hyvä päivä olla raitis, nyt olen raitis. Tänään olen ollut raitis.